Aihearkisto: kielitaito

“En näe ihmisiä, näen vain oravia.”

ajankohtainen, ECVET, globaalistuminen, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, kotikansainvälisyys, osaaminen

Kuuntelin menneellä viikolla kävelylenkillä Yle Areenasta Sataedun koulutuspäällikön Pirjo Raunion haastattelua. Raunio väitteli 18.10.2013 työperäisestä maahanmuutosta Tampereen yliopistossa. Erityisesti haastattelussa ajattelemisen aihetta antoi vastaus kysymykseen miksi moni tänne töihin tullut lopulta kuitenkin palaa Suomesta kotimaahansa ja kuinka heidät saataisiin pysymään täällä?Tutkimukseen osallistuneista osa kertoi sopeutumattomuuden ja kotiinpaluun yhdeksi syyksi työpaikan ilmapiirin.

Kansainvälisyyskoulu 2-hankeen siirtyessä nyt kohti loppusuoraa olen viime aikoina usein pohtinut tavoitteitamme. Olemmeko tehneet niitä asioita, joita piti? Mitä vielä pitää ehtiä ennen kuin kehittämistyö tässä muodossa päättyy? Mitä tarkoitamme kun sanomme, että tavoitteena on että kaikilla meiltä valmistuneilla tulisi olla kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työskentelyn perustaidot? Miten nämä perustaidot määritellään ja miten niitä mitataan?

Yle Areenasta kuuntelemani juttu muistutti jälleen kuinka tärkeitä nämä taidot ovat. Ottamatta millään lailla kantaa maahanmuuttopolitiikkaan – aktiiviseen, passiiviseen, työ- tai hormoniperäiseen (jälkimmäinen on Roman Schatzin lanseeraama käsite) – tosiasia on kuitenkin se, että maamme on ja on aina ollut monikulttuurinen emmekä me tässä globaalissa taloudessa pääse täällä maailmaa pakoon. Kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä toimimisen taitoja siis tarvitaan, mutta mitä ihmettä ne ovat?

Kansainvälistä tai kulttuurien välistä osaamista on tutkittu jo pitkään. Tämän aihepiirin tutkimus on kenties vanhinta ja vahvinta  USA:ssa, joka on kuten kaikki tiedämme ‘kansojen sulatusuuni’. Myös Suomessa on tehty kulttuuriseen osaamiseen liityvää tutkimusta mm. koskien suomalaisia komennusmiehiä ulkomailla. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy monia määritelmiä kansainvälisyysosaamiselle ja näiden määritelmien joukosta on meidän tässä tämän kehittämishankkeen loppuvaiheessa vielä löydettävä ja valittava se omamme.

Jyväskylän yliopiston kulttuurien välisen viestinnän professori (emerita) Liisa Salo-Lee määrittelee kansainvälisyysosaamisen seuraavasti. Kansainvälisyysosaaminen on

  1. kyky viestiä toisesta kulttuurista olevien ihmisten kanssa tavalla, joka saavuttaa näiden kunnioituksen ja luottamuksen
  2. kyky sopeuttaa ammatilliset taitonsa (sekä tekniset että johtamistaidot) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin,
  3. kyky sopeutua henkilökohtaisesti siten, että on tyytyväinen ja kokee toisessa kulttuurissa olemisen ja (monikulttuurisessa työyhteisössä) työskentelyn luontevaksi.

Kansainvälisyysosaamisen määritelmää ja muita kansainvälisyyteen liittyviä asioita työstettiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon osalta maanantaina 21.10.2013 pidetyssä ECVET arjessa -seminaarissa ja sen pohtimista jatketaan koko kuluva lukuvuosi kaikkien koulutusalojen kanssa yhdessä ja erikseen. Pysy siis kuulolla tai ole yhteydessä, jos sinulla on ideoita asian tiimoilta. ECVET arjessa-seminaarista lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

 

Rea Tuominen

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen projektipäällikkö

Jyväskylän ammattiopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori

 

P.S: Raunion haastattelun otsikolla “En näe ihmisiä, näen vain oravia.” löydät YleAreenasta

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/en_nae_ihmisia_naen_vain_oravia_8032.html

Monikulttuurisia kohtaamisia hoitotyössä

aikuisopiskelijat, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, kotikansainvälisyys, osaaminen

hands

 

 

Jyväskylän aikuisopistossa opiskelee noin 200  maahanmuuttajataustaista opiskelijaa kotoutumiskoulutuksisissa. Lisäksi tutkintoon valmistavissa koulutuksissa opiskelee noin 160 maahanmuuttajaopiskelijaa. Heitä on miltei neljästäkymmenestä eri maasta ja puhuttuja äidinkieliä käytävillä kuulee enemmänkin.

Ihmisen hoitaminen on hienovaraista ja –vireistä työtä. Terveyteen, sairauteen, omaan kehonkuvaan ja sen koskemattomuuteen liittyy valtavasti omasta kulttuuristamme kumpuavia asenteita, uskomuksia, normeja ja tunteita. Kansainvälistyvässä maailmassa toimivan lähihoitajan tulee varautua näihin ja pyrkiä ammattitaidon karttuessa oppia säätämään omaa toimintaansa hienotunteiseksi ja asiakkaan kulttuuritaustaa kunnioittavaksi.

Kansainvälisyyskoulu 2 –hankkeen merkeissä on luotu sosiaali- ja terveysalalle opiskelumenetelmiä, jotka tuovat yhteen hoitajia ja hoidettavia meiltä ja muualta. Maahanmuuttajaopiskelijaa haastatellaan kiinnostavien  kysymysten äärellä: Kuinka sinun maassasi lasten päivähoito on järjestetty? Kuinka sinun perheesi vanhuksista on huolehdittu? Minkälaisia kansansairauksia sinun kotimaassasi on eniten? Lähihoitajaopiskelijat myös valmistelevat Terveyden edistäminen –ohjaustilanteen maahanmuuttajaopiskelijoille.

Paitsi potilaina ja hoitajina tulemme yhä enemmän  kohtaamaan muualta Suomeen muuttaneita myös työtovereina. Itsekin kannamme mukanamme omaa työhön, toimentuloon, esimies- ja alaissuhteeseen, työtoverien puhutteluun,  yhteistyöhön ja työmoraaliin liittyvää koodistoamme. Voi olla joskus antoisaa tietoisesti havainnoida toisenkinlaista tapaa toimia työyhteisössä.

Kansainvälisyyskouluhankkeen aikana on luotu pienimuotoisia kokeiluja yhdistää kieliopinnot ammattiaineiden opintoihin. Vanhusten kotihoito –tutkinnon osassa sosiaalipalveluita ja lääkehoitoa on jo nyt mahdollista opiskella englanniksi, lähitulevaisuudessa muitakin kursseja. Ehkäpä työhyvinvointia ja –turvallisuutta uskaltautuisivat kaikki opiskelemaan englanniksi edes pienen siivun?

Lisätietoja kiinnostuneille antavat Jyrki Veistämö ja Auli Bister Jyväskylän aikuisopistosta.

Linjuriauto on maantien ässä, jos olet jonnekin pyrkimässä …

aikuisopiskelijat, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, osaaminen

131. Nouto

Englannin opetuksen integrointi linja-autonkuljettajien opetuksessa

 

Linja-autonkuljettajat tarvitsevat englannin kielen taitoa lähes kaikissa työtehtävissään. Siksi olemme jo muutama vuosi sitten englannin opettajien kanssa alkaneet kehittämään englannin kielen opetusta linja-autonkuljettajille ottaen huomioon erityisesti työtehtävässä tarvittavan sanaston ja tilanteet. Tuntimäärät ovat olleet pieniä ja siksi opetuksen on oltava tehokasta ja alaan keskittyvää. Opiskelijoita on monentasoisia kielitaidoltaan, osalla on ammattikorkeakoulututkinto, osa on käyttänyt englantia työkielenään ja osalla on vain kansakoulun englanti taustalla. Tämä tuottaa haasteita opetukseenkin. Tavoitteena onkin, että jokainen oppii alan sanastoa, työtehtävien vaatimia lauseita ja ennen kaikkea rohkeutta puhua osaamallaan kielitaidolla.

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeessa tavoitteenamme olikin integroida englannin opetusta muuhun opetukseen siten, että kieltä joutuisi käyttämään jo muissakin opiskelutilanteissa eikä vaan englannin tunneilla. Lisäksi tavoitteena oli kehittää englannin opetuksen sisältöä entisestään käytännön läheisemmäksi.

Teimme projektin aikana uuden rungon neljälle englannin tunnin opetuskerralle, joista jokainen kestää 4 tuntia.

 

  • Koulutuksen alussa teetetään englannin tasotesti, jotta englannin opettajat osaisivat valmistautua paremmin opiskelijoiden tason mukaan. Tarvittaessa tehtäviä voitaisiin eriyttääkin jos tasossa on kovin paljon eroja.
  • Ensimmäisellä opetuskerralla kerrataan lukusanoja, fraaseja, kohteliaisuussanoja ja alakohtaisista asioista esimerkiksi tien kysymistä ja neuvomista. Lisäksi jaetaan itseopiskelua varten logistiikkasanasto. Tältä kerralta voidaan henkilökohtaistaa enemmän englantia opiskelleet pois. Tämän jakson jälkeen liikenneopettajat voivat antaa ajo-ohjeita englanniksi ajo-opetuksen aikana.
  • Toisella kerralla opiskellaan ajoneuvotekniikkaan ja huoltoon liittyvää sanastoa sekä käydään läpi niihin liittyviä käytännön tilanteita englanniksi. Lisäksi opetellaan lukemaan käyttöohjekirjoja englanniksi. Tämän jälkeen liikenneopettajat voivat valvoa ajoonlähtötarkastuksen siten, että opiskelija selostaa englanniksi mitä tekee ja tarkastaa.
  • Kolmannella kerralla opiskellaan ulkomailla tarvittavaa kielitaitoa, mm. hotellien ja lauttojen varaamista ja perumista, toimimista tullissa, tietulleissa, poliisin kanssa ja muissa hätätilanteessa. Tätä harjoitellaan käytännön tehtävissä ulkomaan opintomatkalla, joka on oikea tilausajo ulkomaille asiakkaiden kanssa.
  • Neljännellä kerralla opiskellaan kertomaan asiakkaille itsestä ja yrityksestä, omasta maasta ja kotikaupungista.  Lisäksi opetellaan peruskuulutukset. Tällä kerralla myös valmistaudutaan englanninkieliseen kiertoajeluun, joka toteutetaan jonkin toisen englantia opiskelevan ryhmän kanssa siten, että he ovat asiakkaana linja-autonkuljettajille.

 

Projektin toteutus on nyt kerran testattu. Opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja he saivat paljon rohkeutta paitsi englannin puhumiseen, myös hyvää käytännön kokemusta ulkomaalaisten kanssa toimimisesta. Opiskelijat kritisoivat ainoastaan ensimmäisen opiskelukerran aiheita, kun suurin osa jo osasi englantia melko hyvin. Tämän vuoksi päädyimme tekemään tasotestin seuraavilla ryhmillä ja henkilökohtaistamaan tasotestin perusteella osan ensimmäisiltä tunneilta pois. Itse saimme paljon yhteistyössä aikaan uutta opetusmateriaalia ja meillä oli hyviä palavereja miettiä sisältöä ja toteutusta. Kiertoajelun toteutuksessa huomasimme, että ohjeistus paikoista ja sisällöstä sekä aikataulu pitää olla vielä tarkempi.

Englannin opetuksen integrointi muuhun opetukseen ei vielä onnistunut aivan tavoitteidemme mukaisesti. Liikenneopettajia on melko vaikea sitouttaa englanninkieliseen opetukseen, kun heilläkään ei ole rohkeutta puhua kieltä. Joidenkin opiskelijoiden kanssa kuitenkin päästiin kokeilemaan esimerkiksi kuulutuksia ja rahastustilanteita englanniksi. Opiskelijat olivat kyllä pääsääntöisesti aktiivisesti mukana puhumassa englantia, kun heille selitettiin kielitaidon merkitys työssä ja rohkaistiin puhumaan. Ulkomaan opintomatka on vielä tämän testiryhmän kanssa edessä syksyllä 2013. Itse olisimme tarvinneet enemmän organisoitua aikaa tämän projektin toteuttamiseen. Arkityö meni monesti jo sovittujen palaverien edelle ja aikaa mm. raporttien kirjoittamiseen ei ollut riittävästi.

 

Projektissa mukana olivat logistiikka-alan kouluttaja Miia Ahonen, kielten opettajat Jaana Piironen ja Henriikka Sirkeinen sekä avustamassa liikenneopettaja Juha Korhonen. Lisäksi apua suunnittelun kartoitukseen ja materiaalin keräämiseen saimme muilta logistiikka-alan kouluttajilta.

121. Maksupiste