Aihearkisto: kansainvälisyyskoulu

Onko ketään kotona?

kulttuurit kotona

Kulttuurit kotona -tapahtuma Viitaniemessä keskiviikkona 20.11.2013 klo 10 – 14

Tule ja koe kieli- ja kulttuurimaistiaisia maailmalta, ihan täällä kotona!

Koulutuskuntayhtymän eri opiskelijat yhdessä maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa tarjoavat kieli- ja kulttuurimaistiaisia maailmalta.

Milloin?
Keskiviikkona 20.11.2013 klo 10 – 14

Missä?
Viitaniementie 1 A, A2-siiven luokat ja A1-auditorio (2. krs)

Mitä?
Kulttuuribasaari: tietoa eri kulttuureista ja maista sekä esimerkkejä eri kielistä
Tanssia ja musiikkia, tekemistä ja näkemistä
Tule ja ihastu!

Kotikansainvälistymistä ja kulttuurien kohtaamisia Kulttuurit kotona -tapahtumassa 20.11.2013

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat kansainvälisiä; esimerkiksi maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksissa puhutaan yli 30 eri äidinkieltä. Suomi kansainvälistyy vauhdilla ja tarvitsemme yhä enemmän kokemusta monikulttuurisuudesta, koska jokainen meistä kohtaa arjessa tai työssä eri kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä.

Kotimaassa tapahtuvaa kulttuurien kohtaamista kutsutaan kotikansainvälistymiseksi. Vuonna 2010 ensimmäisen kerran järjestetty teemapäivä tarjosi mahdollisuuksia suomalaisten ja maahanmuuttajien mutkattomaan kohtaamiseen. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 20.11. klo 10 – 14. Tapahtuma on suunnattu koko koulutuskuntayhtymän opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kansainvälisyysopinnot ovat nykyisin osa kaikkia toisen asteen koulutuksessa opiskelevien opintoja. Teemapäivään osallistumalla voikin suorittaa osan kansainvälisyyteen liittyvää opintokokonaisuutta.

Teemapäivän tavoitteena on maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteen saattaminen keskustelun ja tekemisen kautta. Mukana on tietoa eri kulttuureista, maista ja kielistä, mukavaa tekemistä, ohjelmaa ja tietoa kansainvälistymisvaihtoehdoista.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Ulla Koukkari-Anttonen ja Terhi Vesanen-Kirillov, Jyväskylän aikuisopisto

Milka Niskanen, Jyväskylän ammattiopisto

Liisa Lamminsivu-Risku, Jyväskylän lukiokoulutus

Tapahtuma on osa Kansainvälisyyskoulu 2 -hanketta: http://www.jao.fi/?deptid=18929

Maailma muutoksessa – arkipäivän keinot tarpeen

Suomeksi nykyään kutsuttava niemi Fennoskandiassa on iät ja ajat ollut kansainvälinen maailmankolkka. Kivikaudella vaihdantaan perustuvat, sittemmin pronssikaudelta (2500-3500 vuotta sitten!) lähtien kauppaan perustuvat yhteydet ovat tuoneet meille hyödykkeiden ja ihmisten lisäksi ideoita, ajatuksia ja vaikutteita muualta.

Ruotsin valtakuntaan 1100-luvulta asti kuuluneen Suomen tärkeimmät vientiartikkelit 1600-luvulla olivat puutavara ja terva, joita vietiin Englannin ja Hollannin laivaston rakentamiseen. Teollistumiskehityksen alkaminen toden teolla 1800-luvulla toi Suomeen ensimmäiset tehtaat, jotka perustuivat ulkomaisille innovaatioille ja niiden tuotannontekijöiden hyödyntämiselle, joita Suomessa oli runsaasti ja joiden hinta oli alhainen.

 Erittäin nopea muutos agraaritaloudesta teollisuusyhteiskuntaan toisen maailmansodan jälkeen lisäsi merkittävästi Suomen kansainvälisiä yhteyksiä. Viennin aikaansaama hyvä talouden kehitys perustui suurelta osin toimialoihin, joissa suomalainen jalostusaste oli korkealla, ts. suuri osa lopputuotteisiin tarvittavasta työstä tehtiin Suomessa.

Viimeiset 20 vuotta on ollut erittäin nopean globalisaation aikaa. Suomikin on liittynyt Euroopan unioniin. Globalisaation kovaa ydintä ovat kansainvälisen kaupan nopea vapautuminen ja sähköisen tiedonsiirron kehittyminen aivan uudelle tasolle, mutta myös kansainvälinen muuttoliike ja siirtolaisuus.

Globalisaatioon liittyvä suuri kansainvälisen talouden murros asettaa suuria haasteita kaikille vanhoille teollisuusmaille, ei vähiten Suomelle. Kyse on pitkälti siitä, miten suomalainen hyvinvointi voidaan turvata koventuneessa kilpailussa painopisteen siirtyessä Aasiaan, kun vielä samalla huoltosuhde heikkenee lähes dramaattisesti.

Tylsältä kuulostava tosiasia on, että innovaatioihin, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja vientiin perustuva taloudellinen kehitys on ainoa tapa turvata sellainen hyvinvointi, johon olemme Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana tottuneet. Hyvinvoinnin, jonka keskeisin ilmentymä ovat julkiset hyvinvointipalvelut, ylläpitäminen on mahdollista vain, jos Suomi säilyy kilpailukykyisen maana, joka kykenee toimimaan yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä ja jossa kaikkien panos otetaan käyttöön tulevaisuuden rakentamiseen. Huoltosuhteen näkökulmasta olisikin ensiarvoisen tärkeää saada kaikki inhimilliset resurssit tehokkaaseen käyttöön palvelemaan taloudellista kehitystä – ja tietysti ihmisiä itseään.

Haasteet ovat suurelta osin koulutuksellisia kysymyksiä. On selvää, että hyvinvoinnin lähteiden luominen asettaa haasteita korkeakoulu-, yliopisto- ja tiedepolitiikalle. Mutta suomalaisen koulutuksen näkökulmasta ydinkysymys on myös, miten voidaan tuottaa ammattitaitoista työvoimaa, joka kykenee eri ammateissa toimimaan yhä kansainvälisemmäksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ja vaikka kansainvälistymisen aspektit ovat aikaisemmin olleet pääosin kauppaan ja taloudelliseen toimeliaisuuteen perustuvia, on nyky-Suomessa vähintään yhtä tärkeää löytää hyviä keinoja, jotka turvaavat yhteiskuntarauhaa saattamalla kaikki osallisiksi tulevaisuuden rakentamisesta.

Ammatillisella aikuiskoulutuksella on erityisen suuri vastuu niin työssä käyvän kuin  työmarkkinoita vielä etsivien ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisessä. Erityisen tervetulleita ovat toimet, joiden ansiosta eri ammateissa toimivien ihmisten kansainvälisiä valmiuksia ja osaamista voidaan kehittää, ja samalla kehittää maahanmuuttajien ammatillisia valmiuksia ja luontevia yhteyksiä Suomessa syntyneisiin. Ei voi liikaa korostaa sitä tosiasiaa, että vaativassa taloudellisessa asetelmassa kaikki Suomessa tarvitsevat toisiaan.

 Kotikansainvälistyminen on hyvä ja yhteistoiminnallinen arkipäivän keino vastata edellä mainittuihin kansainvälisen osaamisen kartuttamisen ja yhteiskuntaan osalliseksi saattamisen tärkeisiin tavoitteisiin. Aikuisopistossa kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia on mm. hyödynnetty vuodesta 2011 lähtien Moniääninen aikuisopisto tapahtumana, jossa maahanmuuttajaopiskelijat ovat esitelleet lähtömaidensa kulttuuria aikuisopiston opiskelijoille ja henkilöstölle. Tapahtumaa kehitetään parhaillaan edelleen ja loppuvuonna 2013 tapahtuma tullaan toteuttamaan kaikille, niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin avoimena Kulttuurit kotona tapahtumana. Tavoite on, että tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden – nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien yhteistyönä. Tarkoitus on, että tapahtuman tuottaminen tai siihen tutustuminen olisi mahdollista sisällyttää omaan opiskeluohjelmaan.

 Tietoa tämän tapahtuman muotoutumisesta tulee lisää seuraavissa blogipostauksissa – stay tuned.

 Ari Langén

 KV-koulukoordinaattori

Jyväskylän aikuisopisto

Kansainvälisyys kuuluu kaikille?

Kansainvälisissä ja monimuotoisissa työyhteisöissä toimiminen on tämän päivän Suomessa osa yleisiä työelämävalmiuksia koulutusalasta ja asuinpaikasta riippumatta. Edellinen lause on monesta yhteydestä varmasti kaikille tuttu, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Mitä se kansainvälinen osaaminen oikein on? Pitääkö tässä kaikkien ryhtyä puhumaan viittä kieltä ja opetella antamaan poskisuudelmia?

Kansainvälisyysosaamiseksi ehkä helpoimmin mielletyn kielitaidon lisäksi kansainvälinen osaaminen on mm. sosiaalisia ja viestintätaitoja kuten neuvottelutaitoa ja kuuntelemisen taitoa. Kansainvälinen osaaja on yhtä aikaa joustava ja jämäkkä.  Hänellä on sopetumiskykyä ja –halua (!) sekä ongelmanratkaisukykyä.  Yksittäisten kompetenssien lisäksi kansainvälinen osaaminen on monimuotoisen kulttuurin periaatteiden ymmärtämistä sekä kansainvälisyyden merkityksen ymmärtämistä omassa ammatissa ja työelämässä yleisesti.  Tiivistäen voisi sanoa, että kansainvälinen osaaminen on kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyvää inhimillistä ja yhteisöllistä pääomaa, osaamista, jossa yhdistyvät kokemus, kulttuurien tuntemus ja kansainvälinen hahmotuskyky.

Taidot karttuvat toki tehokkaasti ulkomaan jaksoilla, mutta koska kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole tähän mahdollisuutta osana opintojaan on tärkeää huolehtia siitä, että taitoja voidaan hankkia myös kotimaasta poistumatta. Niin sanotun kotikansainvälistymisen keinot ovat moninaiset, vain mielikuvitus on rajana. Tärkeä ja helposti saatavilla oleva keino on hyödyntää Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hyvää mainetta, joka johdosta useat kansainväliset kumppanimme haluavat lähettää omia opiskelijoitaan ja henkilöstöään Suomeen eri pituisiksi ajoiksi. Saapuvien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa toimimisen kautta syntyvän vuorovaikutuksen avulla voimme tarjota kaikille mahdollisuuden hankkia edellä kuvattua osaamista jopa omasta oppilaitoksesta tai työpaikalta poistumatta.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopistoon ulkomaisia vaihto-opiskelijoita saapuu  vuosittain noin 100 ja he ovat luonamme 2-12 viikkoa. Osa opiskelijoista tekee työssäoppimisjaksonsa keskisuomalaisissa yrityksissä, osa on oppilaitoksessa. Enenevässä määrin yhteistyökumppanimme toivovat, että vaihtojakso voisi sisältää molempia.  Kansainvälinen opiskelija tuo tullessaan tuulahduksen yhä monimuotoisemmasta maailmasta. Kohtaaminen ja vuoropuhelu toisen kulttuuritaustan omaavan henkilön kanssa ruokkii uutta ajattelua ja parhaimmillaan auttaa näkemään oman toimintaympäristön uudesta vinkkelistä. Tarvitaan vain pikkiriikkisen avarakatseisuutta ja ripaus halua poiketa omalta mukavuusalueelta. Tartu siis rohkeasti tilaisuuteen kun sellainen tulee vastaan.

Tässä blogissa tullaan jatkossa kertomaan noin 4 viikon välein (tarvittaessa useaminkin)  mm.  kuntayhtymän eri tulosalueilla käytössä olevista kotikansainvälistymisen keinoista ja kehittämisen kohteista.  Jos sinulla on hyvä esimerkki tai haluat ’ilmiantaa’ kollegasi,  joka tekee hyvää työtä tällä saralla, laita viestiä tulemaan: rea.tuominen@jao.fi