Aihearkisto: kansainvälisyyskoulu

Kansainvälisyyttä lukujen valossa

ajankohtainen, henkilöstö, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus, yleinen

Monien kulttuurien yhteisön arkitoiminnassa kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden tulee näkyä ja kuulua monin eri tavoin. Aina näin kevään korvalla sitä on mahdollista tarkastella toteutuneiden ulkomaan jaksojen, matkojen ja matkustaneiden henkilöiden määrillä.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijat matkustavat pääsääntöisesti työssäoppimaan tai opiskelemaan. Vuonna 2016 ulkomaille lähteneitä opiskelijoita oli yhteensä 575.

Henkilöstön edustajien ulkomaille suuntautuneet matkat voivat olla esimerkiksi arviointikäyntejä työssäoppimispaikkoihin, kurssimatkoja, opetusjaksoja tai tutustumista kumppanioppilaitoksen käytäntöihin. Tällaisia matkoja tehneitä henkilöitä oli vuonna 2016 yhteensä 370.

Meille myös vastaanotetaan ulkomailta sekä opiskelijoita (vuonna 2016 yhteensä 374 opiskelijaa) että henkilöstöä (vuonna 2016 yhteensä 193 henkilöä). Kaikissa edellisissä luvuissa on pientä nousua vuoden 2015 lukuihin verrattuna, mikä onkin juuri oikea suunta.

Viime vuoden aikana kuntayhtymän KV-tiimissä koottiin tulosalueiden tekemät itsearvioinnit omien liikkuvuustoimintojensa suhteen. Kokemuksia ja tuloksia vertaisarvioitiin suuremmissa ryhmissä, joihin kutsuttiin mukaan osallistujia kaikilta tulosalueilta.

Opiskelijoiden kansainvälistymisen osalta voidaan yleistäen sanoa, että meillä menee hyvin sikäli, että kaikille ulkomaan jaksosta kiinnostuneille lähtijöille löytyy sopiva kohdemaa ja työssäoppimis-/opiskelupaikka. Sen sijaan parannettavaa meillä on tiedon saavutettavuudessa; edelleenkään – ja kaikista tiedotus-, motivointi- ja ohjaustoimista huolimatta – kaikki opiskelijat eivät tiedä ulkomailla odottavista, unohtumattomista mahdollisuuksista.

Myös henkilöstöä kannustetaan vahvistamaan kansainvälistä osaamistaan, ja vuosi vuodelta useampi niin tekeekin. Opettajakunnan lisäksi vuonna 2016 maailmalle lähti opinto- ja koulutussihteereitä, opinto-ohjaajia ja hallintohenkilöstöä. Jotta esimiesten henkilöstölleen antama kansainvälistymisen tuki juurtuisi ja vahvistuisi koko organisaation tasolla, olisi tärkeää, että myös johdon edustajat itse voisivat olla enemmän mukana esimerkiksi silloin, kun uusista kumppanuuksista sovitaan ja yhteisiä tavoitteita asetetaan.

Kansainvälinen toiminta esillä oppilaitoksissa Kulttuurit kotona –tapahtumassa 21.-24.11.

ajankohtainen, globaalistuminen, Gradia Jyväskylä, Gradia Jämsä, Gradia lukiot, Jyväskylän aikuislukio, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys

Jyväskylän ammattiopiston Avointen ovien viikolla vietetyn Kulttuurit kotona- tapahtuman aikana saatiin tänä vuonna nauttia upeista eri maita ja kulttuureja kuvaavista esittelypisteistä, kun koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opiskelijat esittelivät ja jakoivat kokemuksiaan kotimaistaan sekä muun muassa ulkomailla suoritetuista työssäoppimisjaksoista. Eri kulttuurit ja kansainvälinen toiminta olivat esillä muun muassa ruuan, musiikin, pukeutumisen ja postereiden muodossa. Lisäksi osana Kulttuurit kotona-tapahtumaa esitettiin Twibuke – muistakaa! –draamaelokuva, jonka kahdessa näytöksessä oli yhteensä noin 100 katsojaa.

image1image2

wp_20161124_031

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos kaikille tapahtumassa mukana olleille ja tapahtumaan osallistuneille!

Yksilön kokemuksesta organisaation osaamiseksi?

Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, kotikansainvälisyys, osaaminen, saapuvat opiskelijat

WP_20160902_009

Aidosti kansainvälisen oppilaitoksen taustalla on aina sitoutunut ja osaava henkilöstö. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen, Cimon tekemän selvityksen (linkki tämän artikkelin lopussa)  mukaan oppilaitoksen kansainvälistymistä ei jarruta mikään niin paljoa kuin opettaja, joka ei esimerkiksi verkostoidu tai tuo esille kansainvälisyyden hyötyjä opiskelijoille.

Kaikkia opiskelijoita ei ole mahdollista lähettää ulkomaille opintojen aikana, mutta kaikki tarvitsevat kansainvälisyysosaamista. Mikä avuksi? Henkilöstön omat kansainväliset kokemukset on yksi tapa vahvistaa organisaation kansainvälisyysosaamista. Opiskelijat tulevat ja menevät eikä kaikkia kuitenkaan voida lähettää ulkomaille osana opintoja. Kv-toimintaan osallistumalla henkilöstö myös kehittää sitä ja toiminnasta kertyneet yksilökokemukset hyödyttävät myös koko organisaatiota.

Opettajat ovat paljon vartijana ja myös avainroolissa siinä kuinka kansainvälisyys näkyy oppilaitoksen arjessa. Yksi keino kansainvälistää isojakin opiskelijajoukkoja on integroida saapuvia opiskelijoita omiin opetusryhmiin. Tämä syyslukausi onkin alkanut saapuvien opiskelijoiden osalta vilkkaana. Yksi ensimmäisiä saapuja joukkoja oli ryhmä Trentosta, Italiasta saapuneita vaatetuksen opiskelijoita. Saapuvat opiskelijat työskentelivät kolmenhengen tiimeissä (2 italialaista + 1 suomalainen) suunnitellen ja toteuttaen asuja, joiden teemana oli valo, varjo ja kierrätysmateriaalit.

WP_20160830_001WP_20160831_005

Ryhmää luotsannut vaatetuksen opettaja Sirpa Vauhkala:

”Italialaisten vaihdokkiaika hurahti joutuisasti ohi. Ilmoittauduin jo Helenalle (Kunnas, koulutuspäällikkö), että otan mielelläni jatkossakin uusia vaihtareita ryhmääni, niin mielenkiintoinen ja avartava kokemus oli kokonaisuudessaan. Itselleni tuli melko moinen vimma opetella englantia, vaikka yllättävän hyvin tällä rallienglannilla selvisinkin. Tein ammatillisen opintokokonaisuuden arvioinnin vaihtareiden vihkoihin jo valmiiksi, joten siltä osin asioiden pitäisi olla kunnossa.

Olin mukana sekä melonnassa että luontopolulla. Viimeisenä perjantaina järjestimme Tarjan (Mäntynen) kanssa jouluaiheisen yllärijuhlan, jossa tarjoiltiin pientä purtavaa, ja johon myös joulupukki löysi tiensä ja jakoi lahjoja. Oli kyllä aika huikea tunnelma!”

20160831_170456_resized20160824_154656_resized_1

Sirpa keräsi myös omilta opiskelijoiltaan palautteen kahden viikon jakson lopuksi:

Mikä onnistui?

+ yhteistyö toimi hyvin (ideointi ja työskentely)

+ töiden jakautuminen tiimeissä

+ lopputulos (asukokonaisuus)

+ viimeisen päivän ylläri

+ englannin puhuminen

Mikä tuntui hankalalta?

– kielitaito- ja kommunikaatio-ongelmat

– italialaiset opettajat osallistuivat hieman liikaa tiimityöskentelyyn

Mitä opit?

+ italialaiset ottavat opiskelun vakavammin

+ italialaiset olivat hyviä piirtämään

+ uusia asioita Italian kulttuurista

+ opin tuntemaan myös oman ryhmäni opiskelijoita paremmin

+ puhumaan englantia paremmin

Yksi kansainvälisen toiminnan kehittämisen painopisteistä on vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen. Mikä yksilöissä ja organisaatiossa muuttuu/kehittyy kv-toiminnan kautta? Niin Sirpan kommenteissa kuin opiskelijoiden palautteessakin on luettavissa kuinka niinkin lyhyen ajan kuin kahden viikon yhdessä työskentely on jättänyt myönteisen jäljen ja antanut uusia näkymiä omaan tekemiseen niin opiskelijoille kuin opettajillekin.

Jos innostuit ja kaipaat vinkkejä saapuvien opiskelijoiden intregroimiseen omaan opetukseesi, ole yhteydessä Sirpaan tai kv-koordinaattoreihin.

Lisätietoja:

Sirpa Vauhkala p.5568

Milka Niskanen, kv-koordinaattori p.6158

Rea Tuominen, kv-koordinaattori p.6159

http://www.cimo.fi/palvelut/tutkimus-_ja_selvitystoiminta/ammatillisen_koulutuksen_strategiat_ja_kaytannon_kansainvalisyystyo

Vaikuttaako vaihto?

globaalistuminen, Gradia Jyväskylä, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, opiskelijaliikkuvuus, osaaminen, seuranta

IMG-20160525-WA0018IMG-20160525-WA0016

Kuvissa kenties Liverpoolin tunnetuin nelikko pronssiin ikuistettuna sekä opiskelija Janika Höysniemi, opinto-ohjaaja Kirsi Nerg ja koordinaattori Jeanette Leigh arviointi- ja palaute keskustelussa 19.5.2016

Vaikuttavuuden arviointi korostuu kaikessa oppilaitoksen toiminnassa näinä niukkenevien resurssien aikana. Vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan sen mittaamista onko tehdyillä toimenpiteillä saatu aikaan niitä vaikutuksia tai muutoksia, joihin on pyritty. Avainkysymyksiä vaikuttavuuden arvioinnissa ovat mm. onko ajan mittaan tapahtunut yksilö tai organisaatio tasolla (haluttua) muutosta, kuinka merkittävä muutos on ollut, keitä kaikkia muutos on koskettanut ja onko muutos kestävää?

Opiskelijaliikkuvuuden osalta pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi oppilaitoksessa on vaikeaa ellei mahdotonta. Tämä tehtävä jääkin pääosin erilaisille tutkimuslaitoksille, jotka pystyvät erilaisten tietokantojen, tilastojen ja systemaattisten kirjallisuuskatsausten avulla selvittämään esim. ammatillisten opiskelijoiden vaihtokokemusten vaikutusta ja hyötyjä suomalaiselle työelämälle. Oppilaitoksessa tapahtuva vaikuttavuuden mittaaminen kohdistuu siten pääosin lyhyen aikavälin, osittain jopa välittömien, vaikutusten mittaamiseen.

image-1-1024x768image

Kuvassa lähihoitajaopiskelijat Moona Sundmand ja Tiia Kukkonen työntouhussa Portsmouthissa toukokuussa 2016.

Työelämä ja sen vaatimat taidot ovat murroksessa mm. nopean informaatioteknologian kehittymisen ja globalisaation seurauksena. Osaaminen ei siten enää vuosiin ole ollut ainoastaan oman erikoisalan hallintaa, vaan se on myös sosiaalisuutta, kykyä toimia ryhmässä sekä laaja-alaisuutta. Kansainväliset kokemukset kerryttävät taitoja, joita tarvitaan kaikissa työpaikoissa: sosiaalisia taitoja, kykyä pärjätä uusissa tilanteissa, kulttuurien ymmärtämistä, oma-aloitteisuutta sekä uskallusta, kielitaitoa unohtamatta.

kvosaaminen

 Lukuvuoden 2016-2017 aikana opiskelijapalautteiden mukaan vaihdoilla on ollut merkittävä tai erittäin merkittävä vaikutus oma-aloitteisuuten, itseluottamukseen, yhteistyötaitoihin, erilaisuuden ymmärtämiseen sekä ongelmanratkaisutaitoihin. Kaikki tämän päivän ja tulevaisuuden ammattilaisen ydinosaamista alalla kuin alalla! Englannissa pilottivaihdoissa keväällä olleiden opiskelijoiden mukaan lisäksi parasta vaihdossa oli niinkin arkinen asia kuin säännöllinen päivärytmi. Vaikuttavuuden mittareita ovat myös vaihdon vaikutus työllistymiseen ja verkostoituminen omalla alalla. Keväällä Englannissa olleiden valokuvausalan opiskelijoiden kannalta vaikutus ainakin oli positiivinen sillä he palaavat Liverpooliin juhannuksen jälkeen oman alansa kesätöihin ja lisäksi heillä on kontaktit nyt yhteen Britannian merkittävimmistä valokuvagallerioista sekä suora kontakti nimekkääseen valokuvaajaan, joka on luvannut jatkossakin mentoroida heitä.

IMG-20160525-WA0032

Kuvassa Jyväskylän ammattiopiston opettaja Keijo Salonen ja sähköalan opiskelja Santeri Nikkinen arviointi- ja palautekeskustelussa Liverpoolissa 20.5.2016.

Haasteena nyt ja jatkossa on miten ohjaamme opiskelijoita reflektoimaan –  kertomaan omasta osaamisestaan ja siitä mitä heidän vielä tulee oppia. Kova kilpailu työmarkkinoilla edellyttää potentiaalisilta työntekijöiltä korkeaa ammattitaitoa, mutta ammattitaitoisia hakijoita samaan tehtävään saattaa olla paljon. Erottautuminen työnhaussa voi tapahtua vähemmän konkreettisten asioiden kautta – esimerkiksi ulkomailla hankittujen taitojen avulla. Se nuori työntekijä, joka on kartuttanut kansainvälistä kokemusta esimerkiksi vaihdossa, voi olla strategisesti keskeinen. Hän voi avata näillä globaaleilla markkinoilla aivan uusia verkostoja yrityksen hyödynnettäväksi.

 

Lisätietoja: Rea Tuominen kv-koordinaattori p. 6159

Tulevaisuuden ergonomiaa hoitotyössä Tanskan malliin

aikuisopiskelijat, Gradia Jyväskylä, Gradia Jämsä, kansainvälisyyskoulu, opiskelijaliikkuvuus

Olemme kaksi lähihoitajaopiskelijaa Jyväskylän aikuisopistosta ja olimme työssä oppimassa kuuden viikon ajan Fremtidens Plejehemin palvelutalossa Tanskassa keväällä 2016. Fremtidens Plejehem on vuonna 2014 valmistunut pääasiassa iäkkäiden ihmisten palvelutalo Aalborgin kunnassa. Palvelutalon nimi suomennettuna tarkoittaa tulevaisuuden vanhainkotia. Fremtidens Plejehemissä on käytössä uusin teknologia ja apuvälineitä löytyy lähes joka tilanteeseen. Huomasimme harjoittelun aikana ergonomian olevan Tanskassa ehdottoman tärkeässä asemassa ja pääsimme tutustumaan apuvälineisiin, joihin emme ole vielä Suomessa törmänneet.

Jokaisen asukkaan huoneistoon oli asennettu älylattia, joka tunnisti jos asukas oli kaatunut. Kaatumisesta tuli välittömästi ilmoitus hoitajille, jotka osasivat mennä tarkastamaan asukkaan tilanteen. Tarvittaessa, asukkaan niin halutessa, lattiahälytin voitiin myös kytkeä pois päältä. Jokaisella asukkaalla oli käytössä tabletti, josta pystyi esimerkiksi säätämään huoneistonsa valaistusta ja olla yhteydessä läheisiinsä. Kylpyhuoneet oli tehty tilaviksi ja wc-istuimen korkeus oli säädettävissä sähköisesti ohjauspaneelista, josta pystyi myös valitsemaan automaattisen alapesun ja kuivauksen. Jokaisesta makuuhuoneesta löytyi kattonosturi (ks. kuva 1.) H-kiskolla, joka mahdollisti asukkaan turvallisen siirtämisen vuoteesta kylpyhuoneeseen tai pyörätuoliin.

1                                       2

Kuva 1. Nostolaite, joka kulkee katon kiskoja pitkin.

Kuva 2. Potilasvuode, jossa sähköiset laidat rullaavat lakanan kääntäen potilasta.

Asukkailla oli sähköiset sairaalasängyt, joihin oli tarvittaessa asennettu sähköinen kääntölakanamekanismi (ks. kuva 2.). Lakanan avulla asukkaan kääntäminen tapahtui vaivattomasti nappia painamalla ja hoitajan tarvitsi vain ohjata ja tukea asukasta kääntymään turvallisesti. Kääntömekanismin käyttö vähensi hoitajan kuormitusta esimerkiksi vuodepesuissa ja nosturin nostoliinaa laitettaessa. Tiukkojen tukisukkien pukemiseen oli käytössä kaksi erilaista menetelmää, jotka vähensivät hoitajien sorminiveliin kohdistuvaa rasitusta, näin ennaltaehkäisten sormien nivelrikkoa. Yksi vaihtoehto oli asettaa tukisukka pitkulaiseen telineeseen, josta sukka rullattiin silikonisen rinkulan ympärille, mistä sukka rullattiin jalkaan pyörittämällä silikonirinkulaa ylös pohjetta pitkin. Toinen tapa oli kääriä liukasta materiaalia oleva kangaspala jalan ympärille ja hivuttaa tukisukka jalkaan kämmeniä käyttäen. Kankaan tarkoituksena oli vähentää kitkaa. Viimeksi mainitussa tekniikassa oli tärkeää, että hoitajalla oli käsissään pitoa lisäävät hanskat, jotta hoitaja sai pitävän otteen sukan pinnasta. Lopuksi kangaspala vedettiin yläkautta ulos sukasta.

Harjoittelun aikana korostui erityisesti ergonomian tärkeys hoitotyössä. Fremtidens Plejehemissä kaikki hoitajat oli koulutettu työskentelemään samalla tavalla kunkin asukkaan kanssa. Yleisesti ottaen lähes kaikilta asukkailta löytyi heidän kanssaan tarvittavat apuvälineet omasta asunnosta. Uuden asukkaan saapuessa taloon tai vanhan asukkaan tilanteen muuttuessa kunnan toimipisteissä kiertävä ergonomiahenkilö opasti palvelutalon henkilökuntaa ergonomisiin työtapoihin. Ergonomiahenkilö avusti myös sopivan apuvälineen valitsemisessa jokaiselle asukkaalle. Ergonomisesti oikeiden työtapojen noudattamista valvottiin jatkuvasti ja hoitajat huomauttivat välittömästi jos huomasivat puutteita työasennoissa. Saatavilla olevia apuvälineitä oli pakko käyttää. Kuulemma pahimmillaan apuvälineiden käytön laiminlyönti saattoi johtaa jopa irtisanomiseen, koska hoitajan katsottiin laiminlyövän omaa työhyvinvointiaan!

Harjoittelijoina koimme, että selkeät yhteisesti sovitut työtavat ja apuvälineiden käyttö nopeuttivat työntekoa sekä vähensi hoitotyön kuormittavuutta merkittävästi. Asukkaat olivat hyvin yhteistyöhaluisia ja emme kohdanneet siirtotilanteissa aggressiivisesti käyttäytyviä asukkaita kertaakaan. Asukkaat olivat jo tottuneet heille valittuihin siirtomenetelmiin ja apuvälineisiin. Kaiken kaikkiaan harjoittelu Fremtidens Plejehemissä oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Toivomme, että pystymme hyödyntämään oppimaamme tulevassa työelämässä täällä Suomessa.

Heidi Korkeamäki ja Carolina Lindqvist

Jyväskylän aikuisopisto