Kaksivuotisen Comenius-projektimme ”Parks and Gardens in Europe – Yesterday and Today” viimeinen, seitsemäs tapaaminen pidettiin Jyväskylässä Schildtin lukion Voionmaan toimipisteen järjestämänä toukokuun puolivälissä 2015.
Tiistai 12.5. oli vieraiden saapumispäivä. Valtaosa vieraista noudettiin Koulutuskuntayhtymän linja-autolla Helsinki-Vantaan lentokentältä. Vieraita saapui yhteensä kuudesta eri maasta: Turkista, Portugalista, Italiasta, Saksasta, Romaniasta ja Puolasta.
Ensimmäinen työskentelypäivä oli keskiviikko 13.5.
Päivän aluksi kokoonnuimme saliin, jossa rehtori Mika Rantala ja apulaisrehtori Seppo Haavisto toivottivat vieraat tervetulleiksi ja kertoivat lyhyesti lukiomme historiasta ja erityistehtävästä. Aamupäivän aikana opiskelijat esittelivät kotiseutunsa puistojen lintulajistoa, puustoa ja ihmisen toiminnan vaikutusta kyseiseen puistoon. Voionmaan opiskelijat esittelivät tilaisuudessa Harjun aluetta alkaen sen muodostumisesta viimeisimmän jääkauden päättyessä. Esityksessä kuvailtiin myös Harjun eliöstöä ja pohdittiin Harjun merkitystä jyväskyläläisille. Lopuksi esityksessä tuotiin esille opiskelijoiden näkemyksiä Harjun kehittämiseksi tulevaisuudessa.
Iltapäivän aluksi katsoimme Prezi-esityksen projektin aikana vierailujen kohteiksi valikoituneista puistoista. http://prezi.com/zuwqnkpk4q3u/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share
Tämän jälkeen teimme kävellen tutustumiskierroksen Jyväskylään. Tutustumiskohteina olivat Harju, Kirkkopuisto, Toivolan vanha piha ja Aalto museo. Harjun alueella tutustuimme suomalaiseen kaupunkipuistoon ja katselimme maisemia Harjun tornista sekä tutustuimme eläinmuseoon. Kirkkopuistossa tutustuimme Kaupunginkirkkoon, ihailimme kaupungintaloa ja kerroimme vieraillemme Minna Canthista. Kolmantena kohteena kierroksellamme oli 
”vanhaa Jyväskylää” edustanut Toivolan vanha piha, jossa oppaamme Marianne Aho kertoi meille Toivolan vanhan pihan vaiheista ja vieraamme pääsivät näkemään sepän työssään, tutustumaan kuparisepän taloon ja sekä pihan myymälöihin. Lopuksi kokoonnuimme Alvar Aalto –museoon ja vietimme siellä hetken tutustuen museon näyttelyn.
Toinen työskentelypäivä oli varattu retkelle Helvetinjärven kansallispuistoon. Helatorstain 
hieman viileässä ja sateisessa aamussa pysähdyimme Keuruulla Vanhan Keuruun kohdalla tutustuen museon näyttelyyn ja Vanhan Pappilan pihapiiriin.
Keuruulta jatkoimme Haapamäen kautta Helvetinjärven kansallispuistoon. Linja-autot veivät meidät Kankimäen parkkipaikalle, josta kävelimme pari kilometriä Helvetinkolun päivätuvalle, joka sijaitsee Ison Helvetinjärven rannalla. Päivätuvalla paistoimme makkaraa ja maissia nuotiolla, joka oli monelle vieraalle uusi kokemus. Näköalapaikalta ihailimme maisemia, jotka avautuvat Helvetinjärvelle ja sitä ympäröivään luontoon.
Paluureitiksi osa vieraista valitsi enemmän suomaisemaa halkovan reitin, joka oli tosin osin veden vallassa. Puhdas luonto, hiljaisuus ja keväinen, viileä, osin sateinenkin sää tarjosi vieraille unohtumattomia kokemuksia ja tuntemuksia. Palautekyselyn perusteella esimerkiksi makkaranpaisto nuotiolla järven rannassa oli mieleen painunut kokemus.
Perjantai 15.5. oli vierailun kolmas työskentelypäivä ja samalla Comenius-päivä. Aamun 
kohteena meillä oli Petäjäveden vanha kirkko, joka on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista. Opas valotti meille kirkon historiaa ja merkitystä suomalaisen kyläyhteisön keskuspaikkana. Vanha puukirkko on sekä ulkoapäin että ennen kaikkea sisältä vaikuttavan oloinen ja saamamme palautteen perusteella vieraat pitivät kirkkoa mielenkiintoisena tutustumiskohteena.
Petäjäveden vanhalta kirkolta jatkoimme Ähtärin eläinpuistoon. Ähtärissä kiersimme eläinpuiston rauhalliseen tahtiin tutustuen suomalaiseen eläimistöön. Suomalaiset opiskelijat ja opettajat opastivat vieraita läpi eläinpuiston kohteelta toiselle. Eläinpuistossa näimme mm. tutustua esimerkiksi ahmoja, hirviä, karhuja ja ilveksiä. Vaikka tutustumiskierroksemme ajoittui lähelle keskipäivää, oli eläimiä hyvin nähtävillä. Eläinpuistovierailu olikin vieraiden antaman palautteen perusteella yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista vierailun 
aikana. Eläinpuistossa eläimillä on käytössään suuret aitaukset ja niiden elinympäristöstä on pyritty tekemään mahdollisimman luonnonmukainen. Tämä oli uutta monille kaupunkieläintarhoihin tottuneille vieraillemme.
Eläinpuistokierroksen jälkeen ruokailimme ravintola Mesikämmenessä, jonka tarjoilut saivat vierailta runsasta kiitosta. Nälän karkoitettuamme aloitimme paluumatkan Jyväskylään. Matkalla pysähdyimme ihmettelemään kuohuvaa koskimaisemaa Palsankoskelle, jonka humuksen värjäämä ruskehtava vesi herätti vieraissa monenlaisia kysymyksiä.
Kolmannen vierailupäivän iltaa vietimme Schildtin lukion Voionmaan toimipisteen tiloissa. Aloitimme illan virallisella osiolla, jossa osallistujille jaettiin osallistumistodistukset ja pidettiin pieniä kiitospuheita. Kuvassa projektivastaavamme Laura Sallinen sekä turkkilaiset opettajattaret Ismahan Erol ja Funda Akyurek. Virallisen osion loputtua kokoonnuimme saliin seuraamaan suomalaisten opiskelijoiden illanviettoon valmistamaa ohjelmaa, jonka aikana opiskelijoiden bändi, tanssijat ja nuoret voimistelijat esiintyivät.
Esityksiä seurasi tutustuminen suomalaiseen ruokakulttuuriin, sillä tarjosimme vierailemme päivälliseksi poronkäristystä perunasoseella ja puolukkahillolla. Illanvietossa 
oli tarjolla myös vanhempien tilaisuuteen leipomia leivonnaisia ja pientä suolaista purtavaa. Illanvietto huipentui tapaamisissamme perinteeksi muodostuneen Comenius-kakun leikkaamiseen: jokaisen osallistujamaan edustajat leikkasivat kakusta pienen palan. Kuvassa saksalainen koordinaattorimme Uwe Rehfeld leikkaa kakkua projektiin osallistuneiden opettajien ja oppilaiden seuratessa vieressä.
Loppuillan opiskelijat viettivät salissa musiikin parissa nauttien viimeisestä yhteisestä illasta tämän projektin parissa. Oheisessa kuvassa Schildtin lukion Voionmaan toimipisteen Comeniusryhmän opiskelijoita ja opettajia.
