Aihearkisto: aikuisopiskelijat

Linjuriauto on maantien ässä, jos olet jonnekin pyrkimässä …

aikuisopiskelijat, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, osaaminen

131. Nouto

Englannin opetuksen integrointi linja-autonkuljettajien opetuksessa

 

Linja-autonkuljettajat tarvitsevat englannin kielen taitoa lähes kaikissa työtehtävissään. Siksi olemme jo muutama vuosi sitten englannin opettajien kanssa alkaneet kehittämään englannin kielen opetusta linja-autonkuljettajille ottaen huomioon erityisesti työtehtävässä tarvittavan sanaston ja tilanteet. Tuntimäärät ovat olleet pieniä ja siksi opetuksen on oltava tehokasta ja alaan keskittyvää. Opiskelijoita on monentasoisia kielitaidoltaan, osalla on ammattikorkeakoulututkinto, osa on käyttänyt englantia työkielenään ja osalla on vain kansakoulun englanti taustalla. Tämä tuottaa haasteita opetukseenkin. Tavoitteena onkin, että jokainen oppii alan sanastoa, työtehtävien vaatimia lauseita ja ennen kaikkea rohkeutta puhua osaamallaan kielitaidolla.

Kansainvälisyyskoulu 2 -hankkeessa tavoitteenamme olikin integroida englannin opetusta muuhun opetukseen siten, että kieltä joutuisi käyttämään jo muissakin opiskelutilanteissa eikä vaan englannin tunneilla. Lisäksi tavoitteena oli kehittää englannin opetuksen sisältöä entisestään käytännön läheisemmäksi.

Teimme projektin aikana uuden rungon neljälle englannin tunnin opetuskerralle, joista jokainen kestää 4 tuntia.

 

  • Koulutuksen alussa teetetään englannin tasotesti, jotta englannin opettajat osaisivat valmistautua paremmin opiskelijoiden tason mukaan. Tarvittaessa tehtäviä voitaisiin eriyttääkin jos tasossa on kovin paljon eroja.
  • Ensimmäisellä opetuskerralla kerrataan lukusanoja, fraaseja, kohteliaisuussanoja ja alakohtaisista asioista esimerkiksi tien kysymistä ja neuvomista. Lisäksi jaetaan itseopiskelua varten logistiikkasanasto. Tältä kerralta voidaan henkilökohtaistaa enemmän englantia opiskelleet pois. Tämän jakson jälkeen liikenneopettajat voivat antaa ajo-ohjeita englanniksi ajo-opetuksen aikana.
  • Toisella kerralla opiskellaan ajoneuvotekniikkaan ja huoltoon liittyvää sanastoa sekä käydään läpi niihin liittyviä käytännön tilanteita englanniksi. Lisäksi opetellaan lukemaan käyttöohjekirjoja englanniksi. Tämän jälkeen liikenneopettajat voivat valvoa ajoonlähtötarkastuksen siten, että opiskelija selostaa englanniksi mitä tekee ja tarkastaa.
  • Kolmannella kerralla opiskellaan ulkomailla tarvittavaa kielitaitoa, mm. hotellien ja lauttojen varaamista ja perumista, toimimista tullissa, tietulleissa, poliisin kanssa ja muissa hätätilanteessa. Tätä harjoitellaan käytännön tehtävissä ulkomaan opintomatkalla, joka on oikea tilausajo ulkomaille asiakkaiden kanssa.
  • Neljännellä kerralla opiskellaan kertomaan asiakkaille itsestä ja yrityksestä, omasta maasta ja kotikaupungista.  Lisäksi opetellaan peruskuulutukset. Tällä kerralla myös valmistaudutaan englanninkieliseen kiertoajeluun, joka toteutetaan jonkin toisen englantia opiskelevan ryhmän kanssa siten, että he ovat asiakkaana linja-autonkuljettajille.

 

Projektin toteutus on nyt kerran testattu. Opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja he saivat paljon rohkeutta paitsi englannin puhumiseen, myös hyvää käytännön kokemusta ulkomaalaisten kanssa toimimisesta. Opiskelijat kritisoivat ainoastaan ensimmäisen opiskelukerran aiheita, kun suurin osa jo osasi englantia melko hyvin. Tämän vuoksi päädyimme tekemään tasotestin seuraavilla ryhmillä ja henkilökohtaistamaan tasotestin perusteella osan ensimmäisiltä tunneilta pois. Itse saimme paljon yhteistyössä aikaan uutta opetusmateriaalia ja meillä oli hyviä palavereja miettiä sisältöä ja toteutusta. Kiertoajelun toteutuksessa huomasimme, että ohjeistus paikoista ja sisällöstä sekä aikataulu pitää olla vielä tarkempi.

Englannin opetuksen integrointi muuhun opetukseen ei vielä onnistunut aivan tavoitteidemme mukaisesti. Liikenneopettajia on melko vaikea sitouttaa englanninkieliseen opetukseen, kun heilläkään ei ole rohkeutta puhua kieltä. Joidenkin opiskelijoiden kanssa kuitenkin päästiin kokeilemaan esimerkiksi kuulutuksia ja rahastustilanteita englanniksi. Opiskelijat olivat kyllä pääsääntöisesti aktiivisesti mukana puhumassa englantia, kun heille selitettiin kielitaidon merkitys työssä ja rohkaistiin puhumaan. Ulkomaan opintomatka on vielä tämän testiryhmän kanssa edessä syksyllä 2013. Itse olisimme tarvinneet enemmän organisoitua aikaa tämän projektin toteuttamiseen. Arkityö meni monesti jo sovittujen palaverien edelle ja aikaa mm. raporttien kirjoittamiseen ei ollut riittävästi.

 

Projektissa mukana olivat logistiikka-alan kouluttaja Miia Ahonen, kielten opettajat Jaana Piironen ja Henriikka Sirkeinen sekä avustamassa liikenneopettaja Juha Korhonen. Lisäksi apua suunnittelun kartoitukseen ja materiaalin keräämiseen saimme muilta logistiikka-alan kouluttajilta.

121. Maksupiste

Maailma muutoksessa – arkipäivän keinot tarpeen

aikuisopiskelijat, globaalistuminen, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys, osaaminen

Suomeksi nykyään kutsuttava niemi Fennoskandiassa on iät ja ajat ollut kansainvälinen maailmankolkka. Kivikaudella vaihdantaan perustuvat, sittemmin pronssikaudelta (2500-3500 vuotta sitten!) lähtien kauppaan perustuvat yhteydet ovat tuoneet meille hyödykkeiden ja ihmisten lisäksi ideoita, ajatuksia ja vaikutteita muualta.

Ruotsin valtakuntaan 1100-luvulta asti kuuluneen Suomen tärkeimmät vientiartikkelit 1600-luvulla olivat puutavara ja terva, joita vietiin Englannin ja Hollannin laivaston rakentamiseen. Teollistumiskehityksen alkaminen toden teolla 1800-luvulla toi Suomeen ensimmäiset tehtaat, jotka perustuivat ulkomaisille innovaatioille ja niiden tuotannontekijöiden hyödyntämiselle, joita Suomessa oli runsaasti ja joiden hinta oli alhainen.

 Erittäin nopea muutos agraaritaloudesta teollisuusyhteiskuntaan toisen maailmansodan jälkeen lisäsi merkittävästi Suomen kansainvälisiä yhteyksiä. Viennin aikaansaama hyvä talouden kehitys perustui suurelta osin toimialoihin, joissa suomalainen jalostusaste oli korkealla, ts. suuri osa lopputuotteisiin tarvittavasta työstä tehtiin Suomessa.

Viimeiset 20 vuotta on ollut erittäin nopean globalisaation aikaa. Suomikin on liittynyt Euroopan unioniin. Globalisaation kovaa ydintä ovat kansainvälisen kaupan nopea vapautuminen ja sähköisen tiedonsiirron kehittyminen aivan uudelle tasolle, mutta myös kansainvälinen muuttoliike ja siirtolaisuus.

Globalisaatioon liittyvä suuri kansainvälisen talouden murros asettaa suuria haasteita kaikille vanhoille teollisuusmaille, ei vähiten Suomelle. Kyse on pitkälti siitä, miten suomalainen hyvinvointi voidaan turvata koventuneessa kilpailussa painopisteen siirtyessä Aasiaan, kun vielä samalla huoltosuhde heikkenee lähes dramaattisesti.

Tylsältä kuulostava tosiasia on, että innovaatioihin, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja vientiin perustuva taloudellinen kehitys on ainoa tapa turvata sellainen hyvinvointi, johon olemme Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana tottuneet. Hyvinvoinnin, jonka keskeisin ilmentymä ovat julkiset hyvinvointipalvelut, ylläpitäminen on mahdollista vain, jos Suomi säilyy kilpailukykyisen maana, joka kykenee toimimaan yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä ja jossa kaikkien panos otetaan käyttöön tulevaisuuden rakentamiseen. Huoltosuhteen näkökulmasta olisikin ensiarvoisen tärkeää saada kaikki inhimilliset resurssit tehokkaaseen käyttöön palvelemaan taloudellista kehitystä – ja tietysti ihmisiä itseään.

Haasteet ovat suurelta osin koulutuksellisia kysymyksiä. On selvää, että hyvinvoinnin lähteiden luominen asettaa haasteita korkeakoulu-, yliopisto- ja tiedepolitiikalle. Mutta suomalaisen koulutuksen näkökulmasta ydinkysymys on myös, miten voidaan tuottaa ammattitaitoista työvoimaa, joka kykenee eri ammateissa toimimaan yhä kansainvälisemmäksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ja vaikka kansainvälistymisen aspektit ovat aikaisemmin olleet pääosin kauppaan ja taloudelliseen toimeliaisuuteen perustuvia, on nyky-Suomessa vähintään yhtä tärkeää löytää hyviä keinoja, jotka turvaavat yhteiskuntarauhaa saattamalla kaikki osallisiksi tulevaisuuden rakentamisesta.

Ammatillisella aikuiskoulutuksella on erityisen suuri vastuu niin työssä käyvän kuin  työmarkkinoita vielä etsivien ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisessä. Erityisen tervetulleita ovat toimet, joiden ansiosta eri ammateissa toimivien ihmisten kansainvälisiä valmiuksia ja osaamista voidaan kehittää, ja samalla kehittää maahanmuuttajien ammatillisia valmiuksia ja luontevia yhteyksiä Suomessa syntyneisiin. Ei voi liikaa korostaa sitä tosiasiaa, että vaativassa taloudellisessa asetelmassa kaikki Suomessa tarvitsevat toisiaan.

 Kotikansainvälistyminen on hyvä ja yhteistoiminnallinen arkipäivän keino vastata edellä mainittuihin kansainvälisen osaamisen kartuttamisen ja yhteiskuntaan osalliseksi saattamisen tärkeisiin tavoitteisiin. Aikuisopistossa kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia on mm. hyödynnetty vuodesta 2011 lähtien Moniääninen aikuisopisto tapahtumana, jossa maahanmuuttajaopiskelijat ovat esitelleet lähtömaidensa kulttuuria aikuisopiston opiskelijoille ja henkilöstölle. Tapahtumaa kehitetään parhaillaan edelleen ja loppuvuonna 2013 tapahtuma tullaan toteuttamaan kaikille, niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin avoimena Kulttuurit kotona tapahtumana. Tavoite on, että tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden – nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien yhteistyönä. Tarkoitus on, että tapahtuman tuottaminen tai siihen tutustuminen olisi mahdollista sisällyttää omaan opiskeluohjelmaan.

 Tietoa tämän tapahtuman muotoutumisesta tulee lisää seuraavissa blogipostauksissa – stay tuned.

 Ari Langén

 KV-koulukoordinaattori

Jyväskylän aikuisopisto