Job shadowing – Vannes

Job shadowing ranskalaisessa lukiossa – inspiroiva kokemus musaopelle hienossa ilmapiirissä

Seurasin musiikinopettajan arkea Le Lycée Charles de Gaulle -nimisessä lukiossa Vannesissa. Matka oli osa Erasmus+ KA1 Job Shadowing -hanketta. Lähdin hakemaan virkistäviä ideoita omaan työhöni musiikinopettajana ja tuomaan tuliaisina ajatuksia Ranskan tyylistä myös musiikinopettajakollegoilleni Suomessa. Sekä minä että kollegani Jean-Charles Donnio ranskalaisessa lukiossa opimme paljon toisiltamme yhden kouluviikon aikana.

Koulun pääaula

Ensimmäinen havaintoni saapuessani koulun pääaulaan (forumille) oli näkymä, joka näytti sekavalta kierrätyspisteeltä. Tarkemmin katsottuani kyseessä oli lukiolaisten projekti, eräänlainen installaatio, jossa tuotiin esille kestävän kehityksen arvoja ja kierrätyksen merkitystä erityisesti kasvaville lukionuorille. Tämä pääaula/forum on iso ympyränmuotoinen vapaa tila, johon lukio-opiskelijat tuovat kouluprojektejaan esille. Tässä linkkiosoite, jota klikkaamalla pääset tutustumaan tarkemmin koulun tiloihin, mm. koulun pääaula näkyy etusivulla näkyvissä kuvissa:

https://www.lycee-charlesdegaulle-vannes.fr

Musiikkiluokka ja käytäväjulisteet

Sovimme tapaamisen paikallisen musiikinopettajan kanssa musiikkiluokan eteen kouluviikon ensimmäisenä päivänä. Saavuin paikalle hieman ennen sovittua aikaa ja ehdin ottaa muutaman kuvan musiikkiluokan julisteista käytävän puolelta. Olin vaikuttunut siitä, miten Jean-Charles oli itse koostanut hienoja ja näyttäviä julisteita. Käyn nyt läpi muutaman julisteen ja kerron samalla, mitä sain tietää niiden  tarkemmasta sisällöstä viikon aikana.

Tässä julistetelineessä on kuvia koulun oppilaista, jotka ovat ottaneet ns. isomman annoksen musiikintunteja viikossa. Kuvassa näkyy myös tietokonemonitori, jota Jean-Charles käyttää silloin, kun paikkakunnan nuoret käyvät tutustumassa lukioon. Jean-Charles on tehnyt koulututustumista varten esittelyvideoita koulun isoista konserteista, jotka pyörivät tauotta monitorilla noina päivinä. Näyttävät julisteet ja videot ovat juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä musiikin kurssien markkinoinnissa. Tämän inspiroivan esimerkin kautta tulemme panostamaan vielä enemmän monimediamarkkinointiin.

Toukokuussa 2019 juuri ennen saapumistani koululle pidettiin isot lukion konsertit, joissa kuultiin julisteessa esiteltyjä coverkappaleita mm. Ray Charlesilta, Jaco Pastoriukselta ja Adelelta. Jean-Charlesin mukaan nämä toukokuun koulukonsertit olivat vuoden kohokohta ja vaativat paljon työtä. Ison kuoron ja bändien ohjaaminen kaiken muun tapahtumatuotannon kanssa on yhdelle musiikinopettajalle melkoinen kakku. Nämä isot konsertit menivät kuulemma mainiosti ja nuoret olivat tyytyväisiä onnistuneista esityksistään. Tässä hyvä esimerkki nuorten monipuolisesta osaamisesta:  https://www.youtube.com/watch?v=ijytV8YCMbw

Koin sielunkumppanuutta siinä, miten paljon nämä isot produktiot vaativat musiikinopettajalta. Lukuisia työtunteja teemme myös Suomen lukioissa koulun tapahtumien eteen. Koimme yhdessä Jean-Charlesin kanssa saman tunteen siitä, että työ loppujen lopuksi aina palkitsee, varsinkin kun sen voi nähdä oppilaiden innostuneissa katseissa.

Tässä julisteessa koulun musiikin ryhmä on tutustumassa Pariisin musiikkikohteisiin. Bastillen oopperatalo oli yksi tutustuttavista kohteista. Jean-Charles on aina mukana näillä matkoilla ja hän kertoi vierailumatkojen olevan tärkeitä yhteishengen luojia myös tulevia konserttiproduktioita ajatellen. Nämä useamman päivän ulkomaan ekskursiot olisivat myös hyvä lisä Suomen lukioiden musiikkikurssitarjontaan.

Musiikintunnilla

Pääsin tutustumaan oppilasperspektiivissä koulun toimintaan, musiikintuntien sisältöön ja opetustapoihin. Musiikissa oli 55 min, 85 min ja 115 min oppitunteja –  riippuen siitä, oliko opiskelija valinnut lyhyen vai laajan oppimäärään. Koulussa ei ollut käytössä vapaata wifi-verkkoa, eikä digikirjoja. Kaikki muistiinpanot kirjoitettiin käsin omiin vihkoihin. Koulun sääntöihin kuului se, että kännykkää ei saanut käyttää koulun tiloissa, eikä varsinkaan oppitunnilla. Kännykkäkielto piristi koko koulun ilmettä. Opiskelijoiden ryhti pysyi reippaana ja keskustelukulttuuri oli avointa, rikasta ja eloisaa. Nykyajan tapa Suomessa, jossa digiloikataan isoilla hypyillä eteenpäin, on toki hyväkin asia. Samalla voimme kuitenkin miettiä esimerkiksi sitä, millaista kännykkäetikettiä toteutamme koululaitoksissamme.

Vanha tapakulttuuri näkyi kohteliaissa puhetavoissa. Oppilaat kutsuivat opettajaa kunnioittavasti nimellä monsieur. Musiikintunnilla oli kuitenkin eläväinen ja jatkuvasti keskusteleva tapa toimia. Opettaja jutteli rennosti ja hauskasti oppilaiden kanssa herättääkseen huomion opetettavan asian sisältöön. Mukava yhteisen tekemisen meininki ja ilmapiiri oli hyvin läsnä. Opettaja ei käyttänyt powerpointteja, vaan kirjoitti kaiken ulkomuistista Word-tiedostoon, joka oli heijastettuna valkokankaalle. Opiskelijat kopioivat samalla muistiinpanot vihkoihinsa ja esittivät tarkentavia kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta.

Kuluneella viikolla käytiin läpi rautaisannos klassisen musiikin teoriaa ja historiaa. Youtube-klippien lisäksi oli piristävää nähdä opettajan hyppäävän välillä flyygelin ääreen ja soittavan  esim. Straussin valssin esimerkkinä oman aikakautensa musiikista. Moni klassisen musiikin esimerkeistä laulettiin yhdessä käydessä läpi esim. renessanssiajan musiikkinäytteitä. Havaitsin viikon aikana sen, että tässä koulussa lauluperinne voi hyvin ja kuuluu tarkoissa ja treenatuissa äänissä. Opettajan kaikki oppilaat osallistuvat kuorotoimintaan ja esiintyvät isossa ryhmässä koulun tapahtumissa. Sain ilokseni kuulla viikon ensimmäisellä oppitunnilla tutun laulun – Taivas on sininen ja valkoinen. Sen oli Jean-Charles valmistanut yllätykseksi minulle. Heti viikon alusta lähtien minulle tuli tästä lämmin ja tervetullut olo. Ei tuota hienompaa tervetulotoivotusta voi ollakaan!

Viikon aikana kuulin myös bändien harjoituksia. Laajemman oppimäärän valinneille kuuluu loppukeväällä soittokoe, jossa kukin soittaa omalla instrumentillaan itse valitsemansa ja sovittamansa coverkappaleen. Kattava tyylikirjo oli hyvin edustettuna: esim. klassinen musiikki, fuusiojazz ja popmusiikki. Harjoitukset olivat ns. vapaita harjoituksia, joissa oli paikalla kaikki soittokokeen tekevät bändeineen. Valitut kappaleet soitettiin kerran tai kahdesti läpi. Sen jälkeen sekä opettaja että oppilaat saivat antaa rakentavaa palautetta jatkoharjoittelua varten.  Systeemi on myös meille tuttu ja näytti toimivan hyvin myös täällä.

Sidokset työelämään

Monipuolisen kurssitarjonnan lisäksi koulussa on vahvat siteet työelämään, josta nostan esille yhteistyön paikallisen monitoimiareenan L´Echonovan kanssa. Tämä monitoimiareena on velvoitettu tekemään rahoituksensa takia yhteistyötä koulujen kanssa. Esim. mielenkiintoisen artistin saapuessa esiintymään voi musiikinopettaja sopia tapaamisen keikkapaikalle opiskelijaryhmän kanssa. Opiskelijat pääsevät tutustumaan aitoon keikkaympäristöön, siihen liittyvään äänentoistotekniikkaan ja tunnettuihin ranskalaisiin artisteihin ja bändeihin. Opiskelijoista on erittäin jännittävää ja kiinnostavaa tavata oikeita työelämän edustajia. Kirsikkana kakun päällä opiskelijat voivat päästä soittamaan mieliartistinsa kanssa. Suomessa koulut tekevät yhteistyötä esim. kaupunkien sinfoniaorkestereiden kanssa, mikä on hieno juttu. Kannattavaa olisi selvittää keinoja tällaisen toiminnan laajentamiseksi myös muiden toimijoiden kanssa.

Tässä kuvassa muutama käynti isolla areenalla ja artistien vierailuja koululla:

http://www.lechonova.com

Lopuksi

Vaikkakin kulttuuriset tavat ja opetussisällöt eroavat toisistaan, niin havaitsimme paljon yhteistä esimerkiksi siinä, miten tärkeää on koulun tarjoamien musiikin kurssien markkinointityö ja hyvän aidosti välittävän ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen. Viikostani ranskalaisessa lukiossa jäi niin hyvät kokemukset ja muistot, että voin suositella Job Shadowingia kaikille opettajille, jotka ovat kiinnostuneita vieraista kulttuureista ja opetustavoista. Viikko on riittävä aika opettajiin, oppilaisiin ja muuhun henkilökuntaan tutustumiseen. Ystäviä ei ole koskaan liikaa ja nyt voin sanoa, että niitä on taas muutama lisää.

Ilkka Kleemola, musiikinopettaja, Jyväskylän Lyseon lukio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *