Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2014

Oppisopimuksella maailmalle – ”toispuolel palloo”

Gradia Jämsä, kansainvälisyyskoulu, kielitaito, opiskelijaliikkuvuus

Teksti: Reija Kivelä ja Minna Kamberg

Opiskellessaan puutarhuriksi Jämsän ammattiopiston Puutarha-, luonto- ja ympäristöalalla oppisopimusopiskelijana Minna Kamberg kuuli mahdollisuudesta suorittaa osan työssä oppimisesta ulkomailla. Hän kiinnostui Uudesta Seelannista, koska eräs vanhemman kurssin opiskelija oli ollut siellä työssä oppimassa edellisenä vuonna. Samoin maa tarjosi mahdollisuuden järkeviin työtehtäviin talviaikana. Suomessa vastaavana aikana ei olisi ollut mahdollista suorittaa vastaavia puutarha-alan töitä.

Minna otti yhteyttä oppilaitoksen kansainvälisten asioiden yhteysopettajaan Jari Järvenrantaan. Keskusteltuaan hänen kanssaan Minna otti edelleen yhteyttä oppisopimustoimistoon, ja siellä suhtauduttiin myönteisesti oppisopimusopiskeluun ulkomailla. Neuvotteluissa oppilaitoksen ja toimiston välillä sovittiin, että käytännön järjestelyt hoitaa oppilaitos. Molemmat osapuolet sopivat tukevansa opiskelijan työssä oppimista apurahalla.

 

Opiskelija löysi työssäoppimispaikkansa WWOOF-järjestön Uuden-Seelannin yksikön kautta. Jäsenmaksun maksettuaan pääsee selaamaan jäsenyrityksiä; Minna laittoikin sähköpostia muutamaan eri paikkaan.

Ensimmäisenä Minnan toivelistalla oli Coromandelin niemimaalla, pohjoissaarella sijaitseva Pepper Tree Nursery, jonka omistavat John ja Trish Uffindell. Taimisto muistuttaa toiminnaltaan hyvin paljon Minnan työpaikkaa Suomessa, joten tilaisuus päästä tekemään jotain samanlaista – mutta samalla aivan erilaista! – työtä kiehtoi ja houkutti erittäin paljon.

Viikon kuluttua taimistolta saatiinkin viestiä, että he ottavat Minnan mielellään kuudeksi viikoksi oppiinsa, joten matkan suunnittelu saattoi alkaa.

Työhön taimistolla kuuluivat monipuolisesti aivan kaikki tehtävät, joita suinkin työnkuvaan voi lukea. Minna oppi ottamaan pistokkaita (arviolta 3500 kpl) ja käsittelemään jokaisen kasvin pistokkaat niiden vaatimalla tavalla. Esimerkiksi grevillean pistokkaille käytetään eri multaseosta kuin useimmille muille, sillä ne eivät kestä ollenkaan fosfaattia. Lisäksi Minna kouli, purkitti, säkitti, istutti ja pakkasi taimia. Mielenkiintoisen tästä melko arkisen kuuloisesta työstä teki se, että eri kasveilla oli eri vaatimukset astioilleen. Esimerkiksi kameliat tulee koulia ja istuttaa aina mahdollisimman pieniin purkkeihin, sillä se auttaa niitä muodostamaan mahdollisimman tiheän juuriston, kun se muuten tekisi vain yhden ns. paalujuuren. Toisessa ääripäässä taas hebet tulee laittaa mahdollisimman väljään purkkiin, koska ne tekevät juuria hullun lailla ja tukehtuvat alta aikayksikön liian pieneen purkkiin.

Opiskelija teki lannoitusta, kastelua, leikkausta, taimiston astiataimimaan uudelleenjärjestelyä, siivosi kasvihuoneita, opasti puutarharyhmiä, pakkasi ja purki taimia markkinoille ja takaisin, palveli asiakkaita, haravoi, siivosi ja onnistui jopa myymään kasveja tietämyksensä perusteella (!). Kitkeminen oli varsinainen puhdetyö, jota sai tehdä aina ja kaikkialla. Myös näytepuutarhan kunnossapito oli tärkeä osa työtä, joten päivät kuluivat siellä(kin) sangen nopeaan kitkien, lannoittaen, istuttaen, leikaten, siistien, valokuvaten (taimiston nettisivuille) ja jäniksiä karkottaen. Mutta varsinaisen yllätyksen Minna koki taimien purkitusvaiheessa, kun isännät ripottelivat purkin mullan pinnalle Rout-nimistä ainetta, joka näytti aivan kuivahiivalta. Tämä aine nimittäin esti rikkaruohojen siemeniä itämästä! Uskomatonta! Mutta tietenkään esimerkiksi hyvin vesivartisille perennoille sitä ei voinut käyttää, koska se olisi vahingoittanut myös itse kasvia.

Mielenkiintoisin ero Suomen taimistoviljelyyn löytyi varmaankin kastelujärjestelmästä, sillä siinä missä Suomessa ongelmana on järjestelmän kalkkiutuminen, Uudessa-Seelannissa tapellaan levättymistä vastaan. Eli suuttimet irrotetaan säännöllisin väliajoin (n. kaksi viikkoa), putsataan ja laitetaan takaisin. Lisäksi kastelujärjestelmässä kulkevaan veteen sekoitetaan ruokasoodaa, joka tuhoaa leväitiöitä. Ruokasoodaa sekoitetaan myös suoraan kasvualustaan ennen kylvöjä /istutuksia, jotta levän muodostuminen saadaan minimoitua.

Taimiston omistajat (joiden luona opiskelija asui) olivat myös äärimmäisen mukavia ihmisiä ja ottivat asiakseen viedä Minnaa eri paikkoihin ja ”sivistää” suomalaista Uuden-Seelannin elämästä yleensä. Heidän mukanaan hän pääsi myös tutustumaan Uuden-Seelannin vanhimpaan, taimia itse tuottavaan taimistoon, Lyndaleen. Opiskelija kertoo: ”Jotain asian kiinnostavuudesta kertoo kai se, että minulle varatun puolen tunnin sijaan päädyimme tuotannosta vastaavan henkilön kanssa kiertämään paikkaa puolitoista tuntia! Ja pääsin heidän uutiskirjeeseensä!”.

Vapaat viikonloput Minna käytti yleensä joko taimiston omistajien kanssa markkinoilla käymiseen tai matkusteli omatoimisesti kiinnostaviin kohteisiin. Suurimpana kiinnostuksen kohteina olivat tietysti maan puutarhat ja -puistot, maorikulttuuri ja eläimistö. Matkoillaan hän tapasin upeita, uusia ihmisiä (ja jopa yhden suomalaisen!), oppi uusia taitoja (kuten sen, miten flaxista punotaan nauhaa) ja teki asioita, joita varmastikaan kovin moni ei elämässään pääse tekemään, kuten syömään mansikkamuffinia sammuneen tulivuoren huipulla ja astelemaan samalla vuorella, jonne Frodo kuljetti sormuksen!

Minna toteaa matkan jälkeen: ”Kaiken kaikkiaan vaihtoni kuusi viikkoa olivat elämää suurempi kokemus, ja suosittelen vaihtojakson suorittamista lämpimästi kaikille opiskelijoille, joilla siihen on mahdollisuus. Uudessa tilanteessa ja maassa oppii paljon itsestään, paikallisesta kulttuurista, ihmisistä, erilaisista tavoista (työ- ja käytös-) ja saa parhaassa tapauksessa elinikäisiä muistoja ja ystäviä. Ja aina kannattaa muistaa uusiseelantilainen tapa suhtautua vastoinkäymisiin tai muuten vaan hankaliin tilanteisiin: no worries! Eli vapaasti suomennettuna: ei hätää! =)”

 

Lisätietoja: Reija Kivelä

 

Englanninkielistä kurssitarjontaa liiketalouden opiskelijoille

aikuisopiskelijat, kielitaito, yleinen

Sanna Nummela

Jyväskylän aikuisopiston merkonomi- ja myynnin ammattitutkintojen englanninkielisen kurssitarjonnan suunnitteleminen ja kehittäminen tuli ajankohtaiseksi kun arvioimme opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia ja -mahdollisuuksia. Suunnitelmaksi kiteytyi rakentaa yksittäisistä liiketalouden kursseista yhtenäinen englanninkielinen opintopolku. Kehitettäviksi kursseiksi valikoituivat asiakaspalvelunperusteet, markkinoinnin perusteet, myyntityö sekä asiakassuhdemarkkinointi. Näillä kursseilla on jo entuudestaan paljon englanninkielistä, markkinointiin liittyvää termistöä käytössä, joten englanninkielinen opetus sopii aihealueisiin hyvin.

Tarkoituksena ei ollut vain kääntää olemassa olevaa kurssimateriaalia, vaan muokata sitä helppolukuisemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi, jotta opiskelu olisi entistä keskustelevampaa ja osallistavampaa. Jokaiseen kurssikokonaisuuteen oli valmiina paljon erilaisia harjoitteita ja tehtäviä joita muokkaamalla saimme toimivia kokonaisuuksia. Kurssitehtäviä suunniteltaessa halusimme painottaa erilaisia pari- ja ryhmäharjoituksia. Näiden harjoitusten avulla pyritään madaltamaan kynnystä keskustella englanniksi. Opiskelumateriaalin ja harjoitustehtävien lisäksi jokaiselle kurssille rakennettiin oma Optima-työtila, josta materiaalit löytyvät ja joka on hyödynnettävissä niin opiskelijoille kuin kouluttajillekin.

Tavoitteena on, että syksyn 2014 aikana yksi merkonomi tai myynnin ammattitutkintoryhmä testaisi englanninkielisen kurssiosion ja kevään 2015 aikana englanninkieliset kurssit olisivat useammankin ryhmän lukkarissa. Kursseja suositellaankin erityisesti ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun lähteville opiskelijoille, jolloin kurssit vahvistavat kielitaitoa ja sanavarastoa. Kursseista rakentuvaa opintopolkua voidaan tarjota avoimen aikuisopiston opintotarjonnassa sekä jatkossa myös ulkomaalaisten partnerikoulujen opiskelijoille. Yksittäisten kurssien ketjuttaminen takaa sen, että oppilaitoksella on tarjota laajempi kokonaisuus englanninkielisiä opintoja.

Edellä esiteltyjen kurssikokonaisuuksien avulla vahvistetaan liiketalouden opiskelijoiden kansainvälisyystaitoja ja madalletaan opiskelijoiden kynnystä opiskella ammattiaineita vieraalla kielellä. Hankkeen tuloksellisuutta pääsemme mittaamaan vasta ensimmäisten kurssitoteutuksien jälkeen. Jatkossa kurssien sisältöä kehitetään ja jatkojalostetaan opiskelijapalautteita peilaten.

 

Maahanmuuttaja- ja lähihoitajaopiskelijoiden yhteisoppimismenetelmiä

aikuisopiskelijat, kansainvälisyyskoulu, kotikansainvälisyys

Jyrki Veistämö

Kansainvälisyyskoulu2-hankkeen aikana on kehitetty käytännön työmenetelmiä maahanmuuttajataustaisten ja lähihoitajaopiskelijoiden ammatillisia yhteistyö- ja oppimistilanteita varten. Toteuttamissuunnitelmat on laadittu seuraaviin tutkinnon osiin:

  • Kasvun tukeminen ja ohjaus
  • Hoito ja huolenpito
  • Kuntoutumisen tukeminen
  • Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, valinnainen tutkinnon osa
  • Osaamisalat / Ammatillinen kasvu

Toistaiseksi on pilotoitu joitakin ensiksi mainittuja suunnitelmia: lähihoitajaopiskelijat tutustuivat kasvatukseen ja varhaiskasvatusjärjestelmään eri kulttuureissa maahanmuuttajaopiskelijoita haastattelemalla. Kuka sinua hoiti kun olit alle kouluikäinen? Minkä ikäisenä mennään kodin ulkopuolelle hoitoon? Osoitettiinko lapsille tunteita? Miten? Yhteisoppimistunnit herättivät paljon keskustelua ja avarsivat maailmankuvaa kovastikin.

jyrki1

jyrki2

Terveyden edistämisen  teeman äärellä työpareina perehdyttiin diabetes- ja sydänliittojen verkkosivuihin ja tehtiin erilaisia riskiryhmätestejä. Lähihoitajaopiskelija auttoi maahanmuuttajataustaista opiskelijaa tämän omien terveysriskien kartoittamisessa ja neuvoi sairauden riskitekijöiden vähentämisessä. Diabetes tuntui olevan maailmanlaajuinen ongelma, vaikka se suomalaisiin kansansairauksiin helposti yhdistetäänkin.

Kaikilla osaamisaloilla työssä oppimiseen liittyy ammatillisen kasvun kurssi, ja kotikansainvälisyysopintojen on suunniteltu olevan osa näitä opintoja, koska muualta kotoisin olevia on nyt jo runsaasti sekä työtovereina että potilaina. Lähihoitajaopiskelija tekee työtä omassa työssä oppimispaikassaan vieraasta kulttuurista tulleen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa ja tutustuu häneen. Hän havainnoi, selvittää ja arvioi, miten vieraan kulttuurin edustaja tekee työtään; mitä hän siitä ajattelee, miten hän kohtaa asiakkaita, miten ammattieettiset periaatteet ohjaavat hänen työtään, miten hän ohjaa, kasvattaa, hoitaa, pitää huolta asiakkaistaan ja miten hän tekee yhteistyötä.

Yhteisoppimistyötapojen suunnitelmat on laadittu realistisin tavoittein sellaisiksi, että ne ovat toteuttamiskelpoisia suhteellisen keveillä järjestelyillä ja etukäteissopimisilla. Syksyllä 2014 päästään jatkamaan yhteistyötä tehtyjen suunnitelmien pohjalta.

 

 

Kotikansainvälistymistä aikuisopistossa – Tekniikka ja liikenne tutuiksi maahanmuuttajaopiskelijoille

yleinen

Terhi Vesanen-Kirillov

Jyväskylän aikuisopiston sosiaali- ja terveys- sekä liiketalouden aloilla on laadittu suunnitelmia maahanmuuttajaopiskelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden yhteisiin oppimistilanteisiin. Joitakin pilottikokeilujakin on tehty, ja niistä saadut kokemukset ovat sen verran myönteisiä ja rohkaisevia, että menetelmiä kannattaa soveltaa muillakin aloilla.

 

Tekniikan ja liikenteen yksikössä on päästy hyvään alkuun yhteistyön suunnittelemisessa. Liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon vastuukouluttaja Timo Hanhimäki on huomannut, että yhä useampi maahanmuuttajataustainen henkilö haluaa käydä autokoulun uudessa kotimaassaan. Todennäköisesti jokainen liikenneopettajaopiskelija kohtaa työssään maahanmuuttajataustaisia ajokortin suorittajia. Liikenneopettajaopiskelijat saavat käytännön kokemusta ja tuntumaa maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kohtaamisesta jo ennen varsinaista työharjoittelua heidän kanssaan toteuttamansa teoriaopetuksen ja auton käsittelyharjoitusten merkeissä.

 

Vartijan työ on monelle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle miesopiskelijalle tuttua  ja kiinnostavaa jo entisestä kotimaasta. Vartijan ja kiinteistönhoitajan työstä selviää uusia puolia, kun maahanmuuttajaopiskelijalla on tilaisuus tehtävärastien ja käytännön harjoitusten avulla perehtyä ammattiin tutkinto-opiskelijan työparina. Kouluttaja Soile Rinkisen aloitteesta kokeiltiin myös tutkintotilaisuuden tutuksi tekemistä: näyttötutkinto ja ammattitaidon osoittaminen käytännön toiminnalla aukeavat eri tavalla maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle, jos tutkintotilaisuutta saa seurata omin silmin.

 

Kaiken kaikkiaan orastava yhteistyö on tuonut paljon hyviä kokemuksia: pedagogiikka kehittyy, koulutusalojen raja-aidat madaltuvat, osallistujien maailmankuva avartuu. Maahanmuuttajaopiskelijat tutustuvat käytännössä ammatilliseen koulutukseen, erilaisiin ammatteihin ja näyttötutkintojärjestelmään.  Kantasuomalaiset opiskelijat saavat käytännön kokemusta kohtaamisista erikielisten ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa jo ennen työelämään siirtymistään.

 

Nyt on puheyhteys tekniikan ja liikenteen koulutusten suuntaan saatu auki. Suullisesti on sovittu, että nyt suunniteltuja ja osin kokeiltuja yhteistyötapoja kehitetään edelleen,  syksystä 2014 alkaen uusien ryhmien kanssa. Haasteena ovat tiukat aikataulut, henkilöresurssien tarkka mitoitus sekä  yhä uusien kouluttajien innostaminen kotikansainvälistymisen käytännön toteuttamiseen.

Terhi2