Euroopan nuorten parlamentti perustettiin kouluprojektina Ranskassa vuonna 1987 ja nykyään se on yksi suurimmista poliittisen väittelyn, kulttuurien välisten kohtaamisten ja nuorten välisen ajatustenvaihdon välineistä Euroopassa. Sen tavoitteena on edistää nuorten tietämystä Euroopasta ja antaa nuorille mahdollisuus oppia yhdessä toisten nuorten kanssa käytännönläheisesti. Suurin osa EYP:n tarjoamista aktiviteeteista koostuu joka vuosi järjestettävistä istunnoista ja foorumeista, joita järjestetään niin alueellisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Yhteensä noin 20 000 eurooppalaista nuorta osallistuu näihin tapahtumiin vuosittain.

Toukokuussa järjestettiin yksi tällaisista vuosittaisista kansainvälisistä foorumeista Istanbulissa. Suomesta sinne lähti lisäkseni 9 nuorta ympäri maata. Suurin osa meistä ei tuntenut toisiaan ennalta, mutta jotkut olivat tutustuneet toisiinsa aiemmin EYP:n merkeissä. Lähdin Istanbuliin 4.5., kaksi päivää ennen foorumin alkua viiden muun delegaatin kanssa, joten ehdimme tutustua kaupunkiin ja turistikohteisiin kunnolla.

6.5.

Aamupäivällä kävimme vielä muutamassa turistikohteessa, joita emme vielä ollut ehtineet katsastaa aiemmin. Sen jälkeen ajoimme ensin bussilla Taksim-aukiolle, jossa yksi foorumin järjestäjistä oli meitä ja muutamaa muuta delegaatiota vastassa. Sieltä meidät vietiin itse foorumia varten bussilla Aasian puoleiseen Istanbuliin hotelliin kirjautumaan sisään, minkä jälkeen lähdimme tervetuloillalliselle rannikolla sijaitsevaan ravintolaan. Pääsimme siis heti tutustumaan paikallisiin ruokalajeihin! Osa niistä olikin aika yllätyksellisiä, mm. niin sekaruokavalioisille kuin kasvissyöjillekin tarjoillut jälkiruoat, jotka oli tehty kananrinnasta. Ilta oli hauska, sillä tutustuimme myös niihin neljään suomalaiseen delegaattiin, jotka lensivät Istanbuliin eri päivinä kuin me kuusi.

7.5.

Seuraavana aamuna lähdimme foorumin tärkeimpänä pitopaikkana toimivaan kouluun. Siellä alkoi aiemmista EYP-istunnoista tuttuun tapaan teambuilding eli ryhmähenkeä nostattavat pelit ja leikit, joita leikimme ensin kaikki yhdessä ja sen jälkeen komiteoittain. Kunkin maan delegaatio myös esitteli itsensä päivän alussa jollakin laululla tai tanssilla eikä kellekään liene yllätys, että me suomalaiset tanssimme letkajenkkaa. Minä olin ihmisoikeuksia käsittelevässä komiteassa, jonka muiden jäsenten kanssa leikin niin helppoja kuin hiukan haastaviakin leikkejä ja pelejä.

Teambuildingin jälkeen alkoi Eurovillage – illallinen, jossa jokainen osallistujamaa sai tarjota muiden maiden delegaateille omia perinneruokiaan. Me olimme tuoneet mm. ruisleipää, rieskoja, poronlihaa, salmiakkia, Fazerin sinistä ja tietenkin mämmiä. Monilla mailla, kuten Italialla ja Kreikalla, oli huomattavasti paremmat tarjoilut kuin meillä, sillä pelkäsimme ruuan pilaantuvan niinä muutamana päivänä ennen foorumin alkua, jolloin meillä ei ollut mahdollisuutta pitää ruokia kylmässä. Onneksi maita ja ruokia oli kuitenkin niin paljon, että jokainen sai varmasti vatsansa täyteen!

Ehkä kaikista haastavin leikki: tarkoituksena oli saada jokainen naruverkon toiselle puolelle käyttämättä samaa aukkoa kahdesti ilman, että kukaan osuu verkkoon.

Italian pöytä Eurovillagessa

8.5.

Toisen päivän aloitimme foorumin virallisesti aloittaneella avausseremonialla. Sen jälkeen saimme osallistua turkkilaisten asiantuntijoiden johtamaan paneelikeskusteluun, jossa mietittiin, kuinka toisaalta irrottautua nuoria kiinnostavan poliittisen vaikuttamisen ongelmista ja toisaalta lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksia teknologian kehittymisen myötä. Teknologinen vaikuttaminen oli huomioitu myös siten, että kuulijat saivat esittää kysymyksiään ja kommenttejaan Twitterin kautta, minkä avulla keskustelu muovautui myös delegaattien osallistumisen mukaan.

Paneelin jälkeen aloitimme komiteatyön, jonka tavoitteena oli saada aikaiseksi päätöslauselma kunkin komitean aiheesta. Komiteamme aihe koski seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja sitä, kuinka Euroopan voisi taata olevan turvallinen ympäristö, jossa jokaisella olisi yhtäläiset oikeudet heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan huolimatta. Komiteamme ns. puheenjohtaja oli pyytänyt meitä etukäteen valmistelemaan puheenvuoro jostakin itseä eniten kiinnostavasta aiheesta, joita kävimme läpi aamupäivän ja saimmekin jo aikaiseksi mielenkiintoista keskustelua esim. Euroopan maiden hyvin eriävistä ilmapiireistä seksuaalivähemmistöjen suhteen ja trans- ja intersukupuolisten yksilöiden kohtaamasta syrjinnästä yhteiskunnan eri tasoilla. Loppupäivän mietimme, mitä halusimme itse päätöslauselmaan johdantopykäliksi ja saimmekin osan niistä jo muotoiltua valmiiksi lauselmaan.

9.5.

Komiteatyö jatkui. Tarkoituksena oli muotoilla loputkin johdantopykälät ja sen jälkeen määrittää toimintapykälät, joten päivän kuluessa stressi alkoi painaa päälle itse kullakin. Toimimme kuitenkin yhdessä tiiminä ja saimme kuin saimmekin lauselman valmiiksi tuntien työn jälkeen. Vaivanpalkaksi söimme pizzaa, ja illalla saimme rentoutua Neon Jungle –aiheisissa juhlissa, joissa saimme maalata omia ja toisten vaatteita neonmaaleilla.

10.5.

Kauan odotettu vapaapäivämme alkoi veneretkellä Bosporinsalmelle ja takaisin. Ilma oli sateinen, mutta se ei tunnelmaa haitannut! Palattuamme takaisin suuntasimme tosin jälleen koululle, jossa työskentely sai taas alkaa: aloimme valmistautua seuraavan päivän yleiskokoukseen. Jotkut valmistelivat jo puheitaan, suurin osa kävi läpi muiden päätöslauselmia etsien heikkoja kohtia. Lähinnä ilahduimme nähdessämme oman lauselmamme: se oli läpäissyt komiteamme puheenjohtajan, koko foorumin varapuheenjohtajien ja puheenjohtajan tarkastuksen lähes muuttumattomana! Saimme olla ylpeitä rankasta uurastuksestamme. Päivällisen jälkeen juhlasalissa oli ohjelmana Eurokonsertti, jossa musiikillisesti lahjakkaat pääsivät esittelemään taitojaan. Näimme sen jälkeen myös ensimmäisen videon foorumista, jossa delegaatit kertoivat tuntemuksiaan viime päiviltä ja mielipiteitään Euroopasta ja Euroopan Unionista. Hotellilla jatkoimme valmistautumista seuraavaa päivää varten, monet pitkälle yöhön.

11.5.

Viikko huipentui yleiskokoukseen, jossa kaikkien komiteoiden päätöslauselmat käytiin läpi tietyn toimintakaavan mukaisesti. Koska foorumin aiheet liittyivät mm. ympäristöön, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, olivat kaikki väittelyt hyvin mielenkiintoisia. Yleiskokoukset ovat joka istunnossa pitkiä – 10 päätöslauselmaa, tunti jokaista väittelyä kohden – mutta tällä kertaa tunsin nauttivani siitä eniten kaikista istunnoista, joissa olen ollut delegaattina. Kokouksessa oli myös hyvä tunnelma, sillä lähes kaikkien komiteoiden päätöslauselmat pääsivät läpi loppuäänestyksessä. Kokouksen ja loppuseremonian jälkeen lähdimme jäähyväisbileisiin, jotka pidettiin ylenpalttisen hienossa hotellissa Euroopan puolella. Tunnelma oli kieltämättä aika väsynyt, sillä monilla, myös minulla, oli vain muutama tunti yöunia takana, mutta tietenkin myös haikea, sillä monet lähtivät kotiin jo yöllä tai varhain aamulla.

Kaiken kaikkiaan kokemus oli huikea! Opin todella paljon ja tutustuin mahtaviin ihmisiin niin Suomesta kuin maista, joista muutamiin matkustamisesta en ole edes uskaltanut haaveilla. Aion ehdottomasti jatkaa uraani Euroopan nuorten parlamentissa, ja sainkin jo kutsun ensi kuulle Turkuun EYP Finlandin kesäpäiville, joissa tapaan jälleen sekä Istanbulin matkakumppaneitani että kavereita aiemmilta istunnoilta.

Emilia Lehtonen/
Ulla Aarnio