Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2013

Maailma muutoksessa – arkipäivän keinot tarpeen

Suomeksi nykyään kutsuttava niemi Fennoskandiassa on iät ja ajat ollut kansainvälinen maailmankolkka. Kivikaudella vaihdantaan perustuvat, sittemmin pronssikaudelta (2500-3500 vuotta sitten!) lähtien kauppaan perustuvat yhteydet ovat tuoneet meille hyödykkeiden ja ihmisten lisäksi ideoita, ajatuksia ja vaikutteita muualta.

Ruotsin valtakuntaan 1100-luvulta asti kuuluneen Suomen tärkeimmät vientiartikkelit 1600-luvulla olivat puutavara ja terva, joita vietiin Englannin ja Hollannin laivaston rakentamiseen. Teollistumiskehityksen alkaminen toden teolla 1800-luvulla toi Suomeen ensimmäiset tehtaat, jotka perustuivat ulkomaisille innovaatioille ja niiden tuotannontekijöiden hyödyntämiselle, joita Suomessa oli runsaasti ja joiden hinta oli alhainen.

 Erittäin nopea muutos agraaritaloudesta teollisuusyhteiskuntaan toisen maailmansodan jälkeen lisäsi merkittävästi Suomen kansainvälisiä yhteyksiä. Viennin aikaansaama hyvä talouden kehitys perustui suurelta osin toimialoihin, joissa suomalainen jalostusaste oli korkealla, ts. suuri osa lopputuotteisiin tarvittavasta työstä tehtiin Suomessa.

Viimeiset 20 vuotta on ollut erittäin nopean globalisaation aikaa. Suomikin on liittynyt Euroopan unioniin. Globalisaation kovaa ydintä ovat kansainvälisen kaupan nopea vapautuminen ja sähköisen tiedonsiirron kehittyminen aivan uudelle tasolle, mutta myös kansainvälinen muuttoliike ja siirtolaisuus.

Globalisaatioon liittyvä suuri kansainvälisen talouden murros asettaa suuria haasteita kaikille vanhoille teollisuusmaille, ei vähiten Suomelle. Kyse on pitkälti siitä, miten suomalainen hyvinvointi voidaan turvata koventuneessa kilpailussa painopisteen siirtyessä Aasiaan, kun vielä samalla huoltosuhde heikkenee lähes dramaattisesti.

Tylsältä kuulostava tosiasia on, että innovaatioihin, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja vientiin perustuva taloudellinen kehitys on ainoa tapa turvata sellainen hyvinvointi, johon olemme Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana tottuneet. Hyvinvoinnin, jonka keskeisin ilmentymä ovat julkiset hyvinvointipalvelut, ylläpitäminen on mahdollista vain, jos Suomi säilyy kilpailukykyisen maana, joka kykenee toimimaan yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä ja jossa kaikkien panos otetaan käyttöön tulevaisuuden rakentamiseen. Huoltosuhteen näkökulmasta olisikin ensiarvoisen tärkeää saada kaikki inhimilliset resurssit tehokkaaseen käyttöön palvelemaan taloudellista kehitystä – ja tietysti ihmisiä itseään.

Haasteet ovat suurelta osin koulutuksellisia kysymyksiä. On selvää, että hyvinvoinnin lähteiden luominen asettaa haasteita korkeakoulu-, yliopisto- ja tiedepolitiikalle. Mutta suomalaisen koulutuksen näkökulmasta ydinkysymys on myös, miten voidaan tuottaa ammattitaitoista työvoimaa, joka kykenee eri ammateissa toimimaan yhä kansainvälisemmäksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ja vaikka kansainvälistymisen aspektit ovat aikaisemmin olleet pääosin kauppaan ja taloudelliseen toimeliaisuuteen perustuvia, on nyky-Suomessa vähintään yhtä tärkeää löytää hyviä keinoja, jotka turvaavat yhteiskuntarauhaa saattamalla kaikki osallisiksi tulevaisuuden rakentamisesta.

Ammatillisella aikuiskoulutuksella on erityisen suuri vastuu niin työssä käyvän kuin  työmarkkinoita vielä etsivien ihmisten osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisessä. Erityisen tervetulleita ovat toimet, joiden ansiosta eri ammateissa toimivien ihmisten kansainvälisiä valmiuksia ja osaamista voidaan kehittää, ja samalla kehittää maahanmuuttajien ammatillisia valmiuksia ja luontevia yhteyksiä Suomessa syntyneisiin. Ei voi liikaa korostaa sitä tosiasiaa, että vaativassa taloudellisessa asetelmassa kaikki Suomessa tarvitsevat toisiaan.

 Kotikansainvälistyminen on hyvä ja yhteistoiminnallinen arkipäivän keino vastata edellä mainittuihin kansainvälisen osaamisen kartuttamisen ja yhteiskuntaan osalliseksi saattamisen tärkeisiin tavoitteisiin. Aikuisopistossa kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia on mm. hyödynnetty vuodesta 2011 lähtien Moniääninen aikuisopisto tapahtumana, jossa maahanmuuttajaopiskelijat ovat esitelleet lähtömaidensa kulttuuria aikuisopiston opiskelijoille ja henkilöstölle. Tapahtumaa kehitetään parhaillaan edelleen ja loppuvuonna 2013 tapahtuma tullaan toteuttamaan kaikille, niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin avoimena Kulttuurit kotona tapahtumana. Tavoite on, että tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden – nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien yhteistyönä. Tarkoitus on, että tapahtuman tuottaminen tai siihen tutustuminen olisi mahdollista sisällyttää omaan opiskeluohjelmaan.

 Tietoa tämän tapahtuman muotoutumisesta tulee lisää seuraavissa blogipostauksissa – stay tuned.

 Ari Langén

 KV-koulukoordinaattori

Jyväskylän aikuisopisto

Millä eväillä lukiosta maailmalle?

Kansainvälistymisen esteistä keskeisimpiä ovat asenteemme. Puntaroinko minäkin ensin ihmisen taustan, ennen kuin päätän suhtautumistapani?  Jäin kysymyksen voimasta Vesilinnan portaille 15.5., takana oli antoisa iltapäivä Keski-Suomen lukioiden kansainvälisyyskehittäjien kanssa. Tunsin itseni onnekkaaksi ja kiukkuiseksi… Mieleeni tulivat suomalaisen vierailijamme, 8 vuotta pakolaisleirillä viettäneen onnellisen Emmanuel Sabomanan sanat. Kansainvälisyyttä ei ole ulkomaan matkojen määrä, ulkomailta ostetut vaatteet eikä kansainvälisen taiteen tuntemus.

 Mitä meidän lukio-opettajien tulisi tiedoillamme, katseillamme tai sanoillamme välittää,  jotta nuoremme pärjäävät hyvin jatko-opinnoissa ja työelämässä? Keski-Suomi on monikulttuuristunut, elämme upeassa historiallisessa ajassa, voimme turvallisin mielin kohdata erilaisuutta kaduilla ja kysyä kansojen tasa-arvosta. Kansainvälisyys alkaa pienistä askeleista – tarvitaan vain aika ja paikka erilaisuuden kohtaamiselle, ei pitkiä lentomatkoja. Riittää värähdys aivokammioittemme välillä tai sydämessä vasemmasta oikeaan. Läheltä löytyy myös paljon opettajia. Eräänä konkreettisena esimerkkinä on Jyväskylässä toimiva Monikulttuurikeskus Gloria,  jossa lukiolaiset voivat kohdata kieliä tai osallistua erilaisiin projekteihin kansainvälisessä ympäristössä. Siellä työskentelee myös Emmanuel.

Ihminen on ihminen ihmiselle toisen ihmisen kautta, kertoi Emmanuel. Tiedän, mutta miten tämä liittyy lukioiden kansainvälisyyden kehittämiseen? Tulisiko kansainvälisyys nähdä vielä jotenkin muuten? Jotta voit sanoa olevasi kansainvälinen, sinulla tulee olla kyky hyväksyä toinen ihminen ilman ennakkoluuloja tai pyrkimyksiä, sanoi Emmanuel. Millaisen roolin lukio haluaa ottaa nuorten suvaitsevaisuuden lisäämisessä, mikä on vastuumme tasa-arvoisen ja kestävän maailman rakentamisessa? Voisitteko filosofian, liikunnan tai kirjallisuuden opettajat ottaa tämän opetussuunnitelmiinne,  jotta voisin rauhassa jatkaa kevään töitteni viimeistelyä…

Näinä päivinä keskisuomalaisissa  lukioissa viimeistellään kansainvälisyyssuunnitelmia, joiden tavoitteena on ollut luoda entistä parempi pohja nuorten jatkokoulutus- ja työelämätaidoille. Lukioiden kansainvälisyyskehittäjät ovat pohtineet, mitä kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta tulisi opettaa ja miten. Teemapäiviä, lyhyiden kielten opiskelua, Comenius-ohjelmia, liikkuvuutta, kv-vierailijoita… keinoja ja mahdollisuuksia ei puutu.

Keski-Suomen lukioiden tuoreet kansainvälisyyssuunnitelmat ovat vapaasti parastettavissa ja löytyvät lukiohankkeen sivustolta www.peda.net/veraja/lukiohanke. Suunnitelmat auttavat kehittämistyössä edelleen ja niitä voidaan pitää yhtenä lukiokoulutuksen keskeisenä laadun kriteerinä. Kv-suunnitelman toteutuminen arvioidaan keväällä ja merkitään työsuunnitelmaan elokuussa. Toiminta voidaan kuvata myös vuosikellona, lukion omaan toimintakulttuuriin sopivaksi. Kun tavoitteet, toteutus ja haasteet on ennakoidusti kirjattu, ne eivät unohdu. Kansainvälisyys saa ansaitsemansa paikan lukion arjessa ja suunnitelmien avulla voidaan osoittaa tarvittavat resurssit.

Kansainvälisyyskoordinaattorit tai kansainvälisyydestä vastaava opettajatiimi on paras tapa varmistaa kansainvälisyyden kehittäminen myös jatkossa. Kehittämisen sydän on rehtorilla, työn arvostus samoin. Kurssitarjottimelle voidaan rakentaa kansainvälisyyttä tukevia projektikursseja ja lukuvuoden kehittämistyön aikana viimeistellyn Kansainväliyyspassin avulla nuori voi todentaa lukioaikana hankitun kansainvälisen osaamisensa. Passia pilotoidaan tänä keväänä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa.

Keski-Suomen lukioissa lukuvuoden ajan tehty kehittämistyö on ollut äärimmäisen tärkeää ja onnistunutta. Huolimatta lukion sijainnista, nuori saa hyvät valmiudet  kansainvälisyyteen. Kiitos Emmanuel, että havahdutit minut miettimään, miten tärkeää kansainvälisyyssuunnitelmien ja -strategioiden laatimisen keskellä on välillä pysähtyä. Ja kiitos että et pyytänyt minulta kaikkien kansojen kulttuuripiirteiden tuntemusta, muistutit hyväksymään tärkeimmän, ihmisen.

 Liisa Lamminsivu-Risku

Keski-Suomen lukiohanke –vaihe2

Kansainvälisyyskoulu2