Aihearkisto: Gradia

Hyvinvointikampanjan logo

Laadukas perehdytys tuo hyvinvointia

Kirjoitus on osa opettajien ammattijärjestön OAJ:n ja Gradian työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Sarjan aloittavat  Gradian uusi opettaja Tommi Seikkula ja hänen esimiehensä, koulutuspäällikkö Sirpa Kuikka. Heidän aiheenaan on uuden työntekijän perehdytys.

Perehdytyksen avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ihmiset sekä työnsä ja siihen liittyvät odotukset, vastuut ja velvoitteet. Laadukas perehdytys on myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden perusta.

Tänä syksynä Gradia Jyväskylän koulutuspäällikkö Sirpa Kuikka sai ryhmäänsä kolme uutta työntekijää. Yksi heistä on opettaja Tommi Seikkula, joka työskentelee yrittäjyys ja johtaminen -tiimissä ja kouluttaa tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnossa ja lähiesimiestyön ammattitutkinnossa.

Tommi kertoo, että heti ensimmäisestä päivästä lähtien sekä Sirpa että koko tiimi ottivat hänet vastaan aivan loistavasti. Esimiehenä Sirpa on tietenkin vastuussa perehdytyksestä, mutta muut opettajat ovat perehdyttäneet mukavasti arjen opetustyöhön ja talon käytänteisiin. Sirpan kanssa Tommi on katsonut enemmänkin yleisiä opettajan työhön kuuluvia asioita.

Sirpa näkee, että aivan ensimmäisinä työpäivinä oleellista on, että uuden työntekijän arki käynnistyy sujuvasti: hän tutustuu keskeisiin käytänteisiin ja työyhteisöön sekä saa tarvittavat työvälineet.

Tommi puolestaan tietää, että oma tehtäväkenttä tarkentuu vähitellen. Kiinnostuneena hän odottaakin, miten työnantaja käyttää hänen vahvuuksiaan ja millaisissa asioissa hän on mukana.

Tulokkaan opas ja perehdyttäjän muistilista

Gradiassa on juuri tämän lukuvuoden alkajaisiksi päivitetty uuden tulokkaan opas. Esimiehenä Sirpa huolehti heti siitä, että oman tiimin uudet jäsenet saivat oppaan ja tutustuivat siihen. Häntä itseään auttaa perehdyttäjän muistilista, johon on koottu kaikki olennaiset asiat.

Lisäksi kaikki uudet työntekijät osallistuivat talon tulokasiltapäivään, jossa oli mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja tutustua kerralla useisiin uusiin työkavereihin.

Uusi työntekijä tuo aina mukanaan uusia ajatuksia ja näkökulmia, miten asioita voisi kehittää ja tehdä ehkä toisin. Samalla hän tarvitsee paljon tukea niin esimieheltään kuin kollegoiltaankin. Tommi pitää tärkeänä tunnetta, että tuki on lähellä – myös alkuaikojen jälkeen. Sirpa onkin korostanut heti alkuun, että häneltä voi aina kysyä ja hän auttaa kaikessa. Kärsivällisyyttä uudella työntekijällä toki pitää myös olla ja keskeneräisyyttä täytyy sietää, koska työnkuva on vasta rakentumassa.

Saamaansa suunnitelmalliseen perehdytykseen Tommi on tyytyväinen.

Esimiehen näkökulmasta tärkeintä on saada uusi työntekijä sitoutumaan työtehtävään ja taloon. Sirpa näkee, että työtyytyväisyyyttä rakennetaan heti ensimmäisistä perehdytyshetkistä lähtien. Pelkästään esimiehen työskentely ei välttämättä ole ratkaisevaa, vaan tietenkin myös jokainen työkaveri voi vaikuttaa uuden työntekijän hyvään alkuun työssä. Jokaisen työyhteisön jäsenen on hyvä ymmärtää, että kaikilla on roolinsa uuden tulokkaan perehdyttämisessä. Näin uusi työyhteisön jäsen toivotetaan yhdessä lämpimästi tervetulleeksi. Sirpa haluaa, että olet tärkeä –ajatus välittyy ja kantaa uudessa tehtävässä.

Uudelta työnantajaltaan Gradialta Tommi odottaa työympäristöä, jossa opettajan on hyvä toimia.

”Koko ajan onkin vahvistunut käsitys, että tein oikean ratkaisun. Gradiassa on hyvä tekemisen meininki. Minulle on annettu tukea ja aikaa – loppu on sitten myös itsestä kiinni”, Tommi sanoo.

Esimies Sirpa on iloinen uuden tulokkaan hyvästä fiiliksestä.

Sirpa Kuikka, koulutuspäällikkö, Gradia Jyväskylä
Tommi Seikkula, opettaja, Gradia Jyväskylä

Maailma ja maakunta muuttuvat, muuttuuko Gradia?

Moni voi ihmetellä otsikkoa, onhan koulutuskuntayhtymä juuri käynyt läpi historiansa mittavimman uudistuksen, jossa on myllätty oppilaitokset, yksiköt, tehtävät, vastuut, nimikkeet, toiminnot aina organisaation nimeä myöten. Kysymys kuitenkin kuuluu,  uudistummeko vain pakon edessä, kun ministeriö lainsäädännöllä ja kukkaronnyörejä kiristämällä siihen velvoittaa vai olemmeko joustavia ja ketteriä mukautumaan maailmaan muutokseen ihan itse? Kuinka hyvin tiedämme, mihin olemme menossa vai teemmekö asioita hätäpäissään ja tulipaloja sammuttelemalla?

Ahti Karjalaisen kuuluisan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Toisaalta Abraham Lincoln on todennut, että paras tapa ennustaa tulevaisuutta on luoda tulevaisuus itse. Tähän jälkimmäiseen ajatukseen oman tulevaisuutemme rakentamisesta pohjautuu Keski-Suomen maakunnallinen ennakointiyhteistyö.

Keski-Suomen tulevaisuusryhmän johdolla on laadittu maakunnan tulevaisuutta valottavia skenaarioita jo pitkään. Skenaarioilla kuvataan ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka rakentuvat havaittujen muutostekijöiden, trendien, nousevien ilmiöiden sekä erilaisten epävarmuustekijöiden ja näitä kaikkia kuvaavien kehitysvaihtoehtojen pohjalta. Skenaariot eivät siis ennusta todennäköistä tai toivottua tulevaisuutta, vaan kuvaavat mahdollisuuksia ja välttämättömyyksiä, joiden varaan voimme rakentaa oman tiekarttamme tulevaisuuteen, vahvistaa osaamistamme, kehittää heikkoja kohtia ja varautua myös pahimpaan. Halutessamme meillä on kaikki tarvittava tieto tulevaisuuteen luotaavien ratkaisujen tekemiseen.

Maakunnan viimeisimmät skenaariot ulottuvat vuoteen 2050 saakka[1]. Skenaariot palvelevat erityisesti aluekehittämistä ja strategista suunnittelua, mutta niiden tulisi näkyä myös koulutuksenjärjestäjien strategioissa sekä talous-, toiminta- ja koulutussuunnittelussa.

Jokainen viidestä maakunnan skenaariosta antaa vahvoja viitteitä, millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan. ”Turvaton ja suojautuva yhteiskunta”-skenaarion mukaan koulutuksen vahvistamista tarvitaan kyberturvallisuuteen sekä monikulttuurisuuteen. ”Yksilöiden maailma” edellyttää panostuksia digitalisaatioon, asiakasymmärrykseen ja yrittäjyysvalmiuksiin kaikilla koulutusaloilla. ”Paikalliset arvoyhteisöt” haastaa innovaatio- ja robotiikkaosaamisen edistämiseen sekä turvallisen yhteisön tarjoamiseen opiskelijoille. ”Tekoälyn, rahan ja idän dominanssi” puolestaan korostaa digitalisaation lisäksi hyviä Aasian yhteistyöverkostoja. ”Kättä päälle”-skenaariossa on oleellista panostaa teknologiseen ja kuntouttavan terveydenhuollon osaamiseen sekä ymmärtää avoimen datan mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat yhdistelmiä eri skenaarioista. Kaikille skenaarioille yhteisiä trendejä, joihin meidän on välttämätöntä varautua, ovat mm. ilmastonmuutos, innovaatioympäristöjen rakentuminen, väestön ikääntyminen ja pieneneminen, digitalisaatio, teknologian ja työn murros sekä toimialojen palvelullistuminen. Joihinkin näistä haasteista olemme Gradiassa hyvin valmistautuneet. Työn murrokseen vastaavaa yrittäjyysosaamista on kehitetty koulutusaloilla jo pitkään ja Yritystehtaan palveluiden myötä voimme tarjota entistä parempia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia alkaville yrittäjille. Olemme mukana kehittämässä alueellisia innovaatioympäristöjä Kankaalla, Kukkulalla, Hippoksella ja pienin askelein myös Viitaniemessä ja Jämsässä. Digitalisaatiota pedagogiikassa on edistetty monin keinoin, esimerkkinä rakenteilla oleva eGradia, joka tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja kaikille opiskelijoille. Ilmastonmuutokseen on vastattu ruokapalvelu- ja kiinteistöohjelmissa sekä kierrätysmateriaaleja hyödyntävässä Luova kiertotalous -hankkeessa. Kevään 2019 aikana on käynnistymässä koko organisaation kattava kestävän kehityksen ohjelmatyö.

Merkittäviä tulevaisuuden kysymyksiä jää kuitenkin auki. Ketä koulutamme ja miten houkuttelemme opiskelijoita jatkuvan oppimisen poluille juuri meille Gradiaan, kun maakunnan väestö kääntyy laskuun? Valmistuvatko kaikki opiskelijat palvelun ammattilaisina, kuten palvelullistuminen edellyttää? Kuinka asiakaslähtöisiä ovat omat palvelumme: tarjoammeko samaa pakettia kaikille vai joustavasti asiakastarpeen mukaan, kun tutkintojen merkitys työmarkkinoilla vähenee? Onko tarjoamamme teknologinen osaaminen työelämän tarpeiden mukaan uudistuvaa ja ennakoivaa? Onko esimerkiksi robotiikan käyttöönotto ja vuorovaikutus robottien kanssa huomioitu kaikilla aloilla?

Vaikka tulevaisuuden hahmottaminen voi joskus olla vaikeaa, on suurin virhe olettaa, että kaikki säilyy nykyisellään. Pidemmällä kaukoputkella katsoen kannattaa muistaa Charles Darwinin sanat: It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is most adaptable to change.

Pysähdyhän aina välillä pohtimaan, miten Gradian ja meidän yksilöinä kannattaisi vastata maailman ja maakunnan muutokseen ilman ministeriön keppiäkin.

Anu Tokila, kehittämisjohtaja, Gradia

Gradiasta maakunnalliseen ennakointityöhön osallistuu kirjoittajan lisäksi kehittämisasiantuntija Merja Salminen. Ota yhteyttä meihin, mikäli haluat järjestää tiimissäsi tai opiskelijoille ajatuksia herättelevän tulevaisuuspajan!


[1] Lue lisää: http://keskisuomi.info/skenaariot-2050/