Avainsana-arkisto: Gradia Jämsä

Hyvinvointikampanjan logo

Merkintöjä työhyvinvoinnista ja itsensä johtamisesta

Gradia-blogin kirjoitus on tällä kertaa hiukan erilainen. Gradia Jämsän rehtori Petteri Järvinen ja terveydenhoitaja Johanna Lahti ovat kirjoittaneet päiväkirjanomaisesti merkintöjä meille kaikille tärkeistä teemoista: työhyvinvoinnista ja itsensä johtamisesta.

Petteri: Heräsin tapaninpäivän jälkeisenä perjantaina työaamuun ja lähdin ajelemaan kohti Gradia Jämsää hymyssä suin. Oli kipakka pakkanen pitkään jatkuneen rapakelin jälkeen. Tänään meille tulee uusi (hieman käytetty) metsäkone. Puoliltapäivin odottelimme lavettirekkaa. Sieltä se jo saapuikin männikön takaa auringossa vilkkuen. Voi meitä, kuinka me pyörimme ja hyörimme, kun kone ajettiin alas lavetilta uuteen korjaamohalliin. Tämän kaltaisia highlighteja tarvitaan työelämässä ja elämässä muutenkin.

Johanna: Uusi lukukausi käynnistyy tänään. Hieman jännittyneinkin mielin lähden ajamaan kohti Gradia Jämsää. Sisälläni on varma tunne, että tästä tulee todella hyvä kevät. Olen tarkoituksella lähtenyt kotoa jo varhain, sillä ajattelin käydä ennen työpäivän alkua Gradian kuntosalilla. Koko liikuntasali on hiljainen ja pimeä. Kuntosalin puolella sama hiljaisuus jatkuu. Radio soi kaverinani ja olen täynnä virtaa, hymyilen itsekseni, voisiko työviikko paremmin alkaa!

Kyky muistaa ja unohtaa

Petteri: Lauantaina 28.12. heräsin koiran ja kissan liikehdintään hyvissä ajoin. Taivaanrannassa heloitti aamurusko. Tuolloin tiesin ne siniset ajatukset, jotka kirjoittaisin tähän blogiin. Nyt en enää niitä kaikkia muista, mutta muistan sen tunteen – olin onnellinen. Onneksi meillä ihmisillä on kyky muistaa ja myös unohtaa. Taipumus painaa unholaan asioita ja tapahtumia, on sekin toisinaan tärkeä ominaisuus.

Johanna: Metsä on aina ollut minulle tärkeä paikka. Siellä rauhoittuu ja saa ajatukset kasaan. Huolet ja murheetkin hälvenevät metsän ääniä kuunnellen, tuoksuja nuuhkien ja luonnon kauneutta ihaillen. Onneksi olen saanut liittää tämän osaksi työtäni, saan jakaa tämän tunteen, kokemuksen ja muistot opiskelijoiden kanssa Terveysmetsä-retkillämme. Tästä kiitos Gradialle ja työnantajalleni Jämsän Terveys Oy:lle!

Kiire on tunne

Petteri: Tämän päivän hektisessä työelämässä tarvitaan kykyä käsitellä asioita analyyttisesti ja objektiivisesti. Valitettavasti kiire tai oikeammin kiireen tuntu, jonka luomme itsellemme ja jonka heijastamme muihin, sotkee ajattelumme. Tulee sanottua ja tehtyä asioita, joita ei muuten sanoisi ja tekisi. Tällä on selvä heijastusvaikutus sekä omaan että yhteisön työhyvinvointiin.

Johanna: Opiskelijoita on useita oven takana. Kaikilla on tärkeää asiaa. Puhelin soi. Wilmassa on useita viestejä, sähköpostissa odotellaan vastauksiani. Pino töitä odottaa myös pöydälläni, mutta ne saavat jäädä odottamaan rauhallisempaa hetkeä. Opiskelijat ja heidän hyvinvointinsa ovat tärkeintä. Heidän vuokseenhan me tätä työtämme teemme. On mahtava tunne huomata, kuinka hienolta tuntuu palata päivä toisensa jälkeen aina uudelleen omaan työhuoneeseen, aloittaa päivä ja kohdata, kuunnella ja olla läsnä.

Avoin mieli

Petteri: Kouluyhteisön kaikki työtehtävät ovat vaativia ja tärkeitä koko prosessin kannalta. Jokaisen meidän työhömme kuuluu enemmän tai vähemmän ihmissuhdetyötä ja sosiaalista stressiä. Olen itse huomannut vuosien saatossa sen, että mitä avoimemmalla mielellä pystyy kohtaamaan toisen ihmisen, sen helpompaa ja hedelmällisempää kanssakäyminen on vaikeissakin tilanteissa.

Johanna: Terveydenhoitaja on tärkeä ihminen jokaisessa koulussa. Olemme osa oppilashuoltoa ja kouluyhteisöä. Annamme itsestämme paljon kohdatessamme toisen ihmisen. Ilojen ja surujen jakaminen, myötäeläminen ja se, että otamme opiskelijan asiat vakavasti, on tärkeää. Persoonalla on suuri merkitys siihen, kokevatko opiskelija ja hänen huoltajansa, opettaja ja muut työyhteisö jäsenet lähestymisen helpoksi.

Kokonaisuus

Petteri: Minusta työhyvinvointia ja hyvinvointia ei voi erottaa. Ne kulkevat käsi kädessä. Minulle työelämän loppuvuosina ohjaaviksi ankkureiksi ovat muotoutuneet elämän eheys, autonomisuus ja avuliaisuus. Olen hakenut vuosia tasapainoa perheen, työn ja harrastusten välillä. Tiimityö ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä vaikutteita työssä, jota kompensoin autonomisuuden kaipuulla vapaa-ajalla. Koulu tarjoaa paljon mahdollisuuksia olla mukana ihmisen kehittymisprosessissa.

Johanna: Perhe on voimavara. Nämä ruuhkavuodet välillä tuntuvat myös raskailta: lasten harrastuksiin kuskaamista on lähes joka ilta. Viikonloput kuluvat jäähallilla tai salibandykentän reunalla. Toki niistä saa myös voimaa, sisältöä arkeen ja valtavasti onnen hetkiä. Välillä mietinkin, mitä sitten kun lapset kasvavat. Mitä teen kaikella vapaa-ajallani? Pitkään meni niin, etten päässyt omien harrastusten pariin. Nyt se on jälleen mahdollista, ja nautin kovasti harrastuksistani. Esimerkiksi liikunta antaa minulle paljon.
Kun työhön on lähtökohtaisesti mukava tulla, aamuisinkin herää tyytyväisenä uuteen päivään. Toivoisin kaikille sen tunteen. Vietän työssä suuren osan päivästä. Joskus kohdalle osuvat raskaatkin päivät ovat kevyempiä, kun elämä on tasapainossa.

Motto:

Petteri: Menneisyyttä emme voi enää muuttaa, mutta paluu tulevaisuuteen on kaikille mahdollinen.

Johanna: Kärsivällisyys on sitä, että se tekee unelmista todellisuutta.

Kirjoitus on osa opettajien ammattijärjestön OAJ:n ja Gradian työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020.

Petteri Järvinen, rehtori, Gradia Jämsä

Johanna Lahti, terveydenhoitaja, Jämsän Terveys Oy, Gradia Jämsä

Pieni ammatillinen oppilaitos toimii pienuuden dynamiikalla

Gradia Jämsä ja sen edeltäjät ovat ennakoineet yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksia ja kehitystrendejä jo vuosikymmeniä. Jämsään otettiin jo vuonna 1957 ensimmäinen opiskelija huippu-urheiluvalmennukseen. Vuonna 1986 saimme erityisluvan urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen yhdessä kolmen muun ammattikoulun kanssa. Jämsä käynnisti Kajaanin ja Kempeleen kanssa ensimmäisenä logistiikan koulutuksen vuonna 1982. Koneellisen puunkorjuun osalta olemme myös olleet ensimmäisten joukossa vuonna 1973. Perustimme pedagogisen osuuskunnan vuonna 2013. Olemme olleet mukana perustason ensihoitajien valtakunnallisessa koulutuskokeilussa viiden muun toimijan kanssa. Tutkinto vakinaistettiin alkavaksi 1.8.2018. Vuosikymmenten väliin mahtuu lukuisia uusien koulutusalojen startteja ja hankkeita. Olemme edelläkävijöitä.

Jämsän ammatillinen koulutus on ottanut 2010-luvulla pedagogiseksi johtolangakseen tiimi- ja projektioppimisen sekä yhteisöllisyyden. Täällä jokainen opiskelee ja oppii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. Olemme ennakoineet ja laittaneet käytäntöön ammatillisen koulutuksen reformin keskeisiä sisältöjä jo muutamia vuosia. Aikuiset ja nuoret ovat opiskelleet samoissa tiloissa, ryhmissä ja tiimeissä jo tovin aikaa. Opinnot on voinut aloittaa lähes koska tahansa. Yhteisiä opintoja on integroitu ammatillisiin sisältöihin siten, että ammatillinen opettaja ja YTO-opettaja toimivat työparina. Osalla koulutusaloistamme ei ole enää luokkia eikä luokka-asteita, vaan oppiminen tapahtuu pienissä tiimeissä/ryhmissä osaamisen kehittymisen tahdissa. Opiskelu on varsin työelämälähtöistä niin nuorilla kuin aikuisilla. Osa opiskelijoista tulee hyvin kaukaa, joten olemme kehittäneet sellaisia opiskelutapoja, joita pystytään toteuttamaan mahdollisimman paljon opiskelijan kotiseudulla työpaikoissa ja työssäoppimispaikoissa. Opiskelijamme työllistyvät varsin hyvin, koska he oppivat jo koulussa työelämän tavan työskennellä.

Gradia Jämsälle on myönnetty Tiimiakatemia Globalin tiimioppimisen sertifikaatti toisena Suomessa ja kolmantena maailmassa. Sertifikaatti luovutetaan 23.5.2018.

Gradia Jämsässä opiskelee noin 600 nuorta ja noin 900 aikuista keskimäärin 28 ammatillisessa tutkinnossa (PT, AT ja EAT). Yhteistyömme seutukunnan muiden koulujen kanssa on sujuvaa ja win-win -periaatteella toimivaa. Järjestämme vuosittain ns. seutuviikon, johon kukin koulu järjestää kursseja, joista jokainen opiskelija voi valita itselleen opintoja. Mukana ovat myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Avoin yliopisto. Myös Gradia Jämsän huippu-urheiluvalmennus vetää hyvän määrän nuoria sekä meille (26) että Jämsän lukioon (14). Tavoitteenamme on saada alppilajien urheiluvalmennus Himokselle. Olemme myös mukana Jyväskylän Hippoksen kehitysvisioissa.

Gradia Jämsän haasteita ovat talous ja opiskelijoiden riittävyys. Valtion rahoitusleikkaukset toteutettiin prosenttiperiaatteella, jolloin ne kohdistuivat kouluumme suhteellisen suurina. Jämsässä on paljon ns. kalliiden koulutusalojen opiskelijoita metsä-, logistiikka- ja luonnonvara-aloilla (puutarha, floristiikka ja luonto- ja eräoppaat).

Opiskelijoiden riittävyys on pitkällä aikajänteellä iso haaste. Seutukunnan nuorten määrä pienenee kiihtyvällä vauhdilla ja nuorten yhteiskuntatakuun tultua voimaan muualta hakeutuvien nuorten määrä on lähes puolittunut parissa vuodessa. Nykyisin yhteisvalinnan kautta opiskelijoita tulee Gradia Jämsään pääsääntöisesti niille koulutusaloille, joita on vain harvoissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tähän mennessä olemme pystyneet korvaamaan nuorten määrän vähenemisen aikuisopiskeloilla. Valtaosa aikuisista tai jatkuvan haun kautta tulevista opiskelijoista ovat seutukunnan ulkopuolelta (65–70%). Mitä muualta tulevat sitten täältä hakevat? Harvinaisempia koulutusaloja, erilaista tapaa oppia, työelämän ja opiskelun integrointia, aitoa kohtaamista. Keskustelin viime joulukuussa 12 opiskelijakuntamme aktiivin kanssa. Heistä 10 tuli seutukunnan ulkopuolelta. Kysyin heiltä miksi he ovat tulleet kouluumme. Sain seuraavia vastauksia, ne eivät ole prioriteettijärjestyksessä: ”kuulin kaverilta hyvää viestiä, koulun pienuus, tapa toimia, yhdessä tekeminen, kuuluu porukkaan, mä voin olla mä” jne. Totuuden nimissä on sanottava, että paljon tuli myös parannettavia asioita.

Opiskelijamäärän kehitys ja toisaalta taloudelliset reunaehdot ohjaavat voimakkaasti Gradia Jämsän nykyistä ja tulevaa koulutustarjontaa. Siihen vaikuttaa myös seutukunnan elinkeinoelän tarpeet ja kehitystrendit. Sopeutamme opetuskapasiteettia ja opetustiloja edellä mainittujen ajurien suhteessa. Opetustilojen suhteen meillä on menossa hyvin mittava uudistus. Rakennamme muuntojoustavaa tekniikan 1800 neliön opetustilaa ja samalla luovumme 5700 neliön opetustiloista.

Gradia Jämsä ei avannut tänä vuonna rakennusalaa, hotelli-, ravintola- ja cateringalaa eikä matkailualaa yhteisvalinnassa nuorten haettavaksi. Jatkuvassa haussa alat sen sijaan ovat. Kone- ja tuotantotekniikka, muovi- ja kumitekniikka sekä laboratorioala eivät ole olleet vuosiin yhteisvalinnassa mukana. Näillä koulutusaloilla on pyrkimyksenä tuottaa jatkossa koulutusta seutukunnan tarpeeseen tai erikoistua tiettyyn koulutukselliseen segmenttiin. Olemme hakeneet ja haemme jatkuvasti suurienkin koulutusalojen sisältä osaamishuippuja, josta esimerkkinä mainittakoon sosiaali- ja terveysalan perustason ensihoitajien koulutus, joka on toteutettu mahdollisimman työelämälähtöisesti kentällä.

Gradia-perhe aloitti 1.1.2018. Tässä yhteydessä entisestä Jämsän ammattiopiston henkilöstöstä noin 30 henkilöä siirtyi Gradian eri toimintoihin: hallintopalveluihin, kehittämispalveluihin, opiskelijapalveluihin sekä ohjaus- ja urapalveluihin. Gradia Jämsä keskittyy jatkossa puhtaasti ammatillisen osaamisen kouluttamiseen. Haasteena Gradia Jämsällä on muutamat koulutusalat, joilla henkilöstö- ja opiskelijamäärä eivät ole olleet tasapainossa. Onneksi henkilöstöresurssin sopeuttaminen on hoitunut kuluvan lukuvuoden aikana sekä luontaisen poistuman että Gradia-perheen yhteistyön siivittämänä vapaaehtoisin työtehtäväsiirroin Gradian sisällä.

Gradia Jämsän tehtävänä on edesauttaa seutukunnan kehittymistä ja varmistaa, että koko Gradian koulutus ja koulutustoimintaa tukevat palvelut ovat alueella saatavissa mahdollisimman kattavasti.

Sanotaanhan niinkin, että pieni on kaunista.

Petteri Järvinen
Gradia Jämsän rehtori