Aihearkisto: Gradia

650 Gradian opettajaa siirtyy elokuussa vuosityöaikaan

Opettajien työaikajärjestelmä on jo pitkään kaivannut päivitystä. OVTES-virka- ja työehtosopimus osioineen, liitteineen ja toinen toistaan seuraavine soveltamisohjeineen saa ajoittain kokeneenkin konkarin pään pyörälle. Jatkossa palvelussuhteen ehdot eivät enää riipu siitä, mihin OVTES-osioon tai liitteeseen opettaja on palkattu, mikä helpottaa OVTES:n soveltamista ja hallinnollista työtä.

Gradiassa ammatillisen koulutuksen opettajat ja opinto-ohjaajat siirtyvät yhteen ja samaan työaikajärjestelmään 1.8.2019 alkaen. Muutos koskee noin 650 gradialaista.

Tässä kirjoituksessa ajatuksia muutoksesta ovat koonneet yhteistyössä henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen, pääluottamusmies Timo Tourunen (JUKO) ja henkilöstöpäällikkö Maarit Kylmälahti. Henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen on aloittanut Gradian henkilöstöpalveluissa viime joulukuun puolivälissä ja vuosityöaikaan siirtymiseen liittyvät valmistelut ovat keskeinen osa hänen työkenttäänsä.

”Kyseessä ei ole ihan pieni juttu näin isossa kokonaisuudessa kuin Gradia. Vuosityöaikaan on valmistauduttu pitkään, mutta kevään 2019 aikana on saatava koko palapeli koottua. Palapelin kokoamista vuosityöaika onkin, sillä ei riitä, että saamme yhdessä opettajien kanssa kirjoitettua soveltamisohjeen ja siitä yhteisen ymmärryksen kokonaisuudesta, vaan projektiin liittyvät myös toimivan työajansuunnittelun ja seurannan kehittäminen sekä erilaisten järjestelmien rajapintojen rakentaminen ja palkanlaskennan muutokset – näin esimerkkeinä”, kertoo Gradian henkilöstöpäällikkö Maarit Kylmälahti.

Valtakunnallinen sopimusmääräys yhdenmukaistaa työajat ja palvelussuhteen ehdot

Kokeiluna alkanut vuosityöaikajärjestelmä ulottuu valtakunnallisena OVTES-sopimusmääräyksenä koko ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöön. Muutos koskee valtakunnallisesti noin 10 000 ammatillisen koulutuksen opettajaa, opinto-ohjaajaa, rehtoria, apulaisrehtoria ja koulutuspäällikköä. Vanhoista opetusvelvollisuustyöajoista sekä oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottavasta toimistotyöajasta ja yleistyöajasta luovutaan 1.8.2020 mennessä kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

Vuosityöaikaan siirtyminen tarkoittaa käytännössä ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön työaikojen ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuotuinen työaika on jatkossa 1500 tuntia. Muutoksen helpottamiseksi on sovittu valtakunnallisia siirtymämääräyksiä, joiden vaikutukset tulevat näkymään eri osioista ja liitteistä siirtyvien opettajien työajoissa ja palkassa eroavaisuuksina vielä vuosia muutoksen jälkeen.

Muutoksen valmistelu

Työnantaja vastaa muutoksen valmistelusta ja sen viestinnästä yhteistyössä ammattijärjestöjen edustajien kanssa. Työaikajärjestelmän muutos tarkoittaa myös työajan suunnittelun ja seurannan välineiden rakentamista nykyisiin tietojärjestelmiin sekä palkanlaskennan järjestelmien päivittämistä uutta työaikaa tukeviksi.

Kevättalvella 2019 on rakennettu Gradian yhteistä soveltamisohjetta, joka tukee vuosityöaikaan siirtymistä ja siihen liittyviä soveltamistilanteita. Työnantajan edustajien vastuulla on luonnollisesti myös uuden työaikajärjestelmän tuominen jokaisen opettajan arkeen.

Rohkeutta uuden oppimiseen

”Vuosityöaikaan siirtyminen aiheuttaa niin innostunutta odotusta kuin pelkoja vanhan menettämisestä. Kuullessani ensimmäisen kerran ammatillisen koulutuksen vuosityöajasta (silloisesta kokeilusta), olivat ajatukseni kahtiajakoiset; olin riemuissani siitä, että monitasoinen OVTES-järjestelmä osioineen ja liitekohtaisine soveltamisohjeineen jäisi unholaan, mutta toisaalta olin ehtinyt vuosien saatossa ihastua ja tottua opetusvelvollisuusjärjestelmään.

Jotta tulevan työaikajärjestelmän muutoksen voi omaksua, on hyväksyttävä ajatus luopumisesta ja poisopittava vanhasta. Katsoi uudistusta millä linsseillä tahansa, on se väistämätön. Jokaiselta gradialaiselta odotetaan muutoksessa avointa mieltä ja rohkeutta uuden oppimiseen”, pohtii henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen.

Tavoitteena joustavuus ja reforminkestävyys

Opettajan työtä ja työaikaa on opittava ajattelemaan uudella tavalla. Vuosityöajassa kaikki opettajan tekemä työ on samanarvoista eikä palkanmaksun perusteena olevaa työtä jaeta opetukseen ja muuhun työhön kuten OVTES:n nykyisissä määräyksissä tehdään. Työajan käsite siis muuttuu.

Kaikki opettajan työ resursoidaan vuodeksi ja työsuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Vuosityöajassa voidaan huomioida aiempaa paremmin opettajan työn muutos, erilaiset työnjaot ja roolit. Varsinainen opetustyö itsessään ei muutu.

Vuosilomista ja laskennallisista vuosilomista luovutaan, kun uuden sopimusmääräyksen myötä siirrytään vapaajaksojärjestelmään. Sopimusmääräys on suunniteltu reformin kestävästi ja se joustavoittaa työajan sijoittamista koko kalenterivuodelle. Työaikauudistuksen myötä avautuu mahdollisuus työn teettämiseen aiempaa vapaammin ympäri vuoden, myös kesäaikana. Opetushenkilöstölle annetaan kalenterivuosittain OVTES:n mukaiset vapaajaksot, joille työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa.

Muutoksen vaikutukset opetuksen suunnitteluun ja työtapoihin näkyvät ensikädessä jo ennen lukuvuoden 2019 – 2020 alkua vahvistettavassa työsuunnitelmassa ja myöhemmin käytännön ja kokemusten kautta.

Palkkausjärjestelmän kehittäminen ja työn vaativuuden arviointi

Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön palkkausjärjestelmää kehitetään rinnakkain vuosityöajan valmistelun kanssa. Tämän työskentelyn tuloksena rakentuu ammatilliset opettajat kattava, läpinäkyvä työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Ammatillisen opettajan tehtävänkuvan ajantasaisuutta ja reformin kestävyyttä tarkastellaan tehtävän vaativuuteen arviointeineen vuoden 2019 aikana.

Muutos tehdään yhdessä opettajien kanssa

”Uuden työaikamallin omaksuminen ja käyttöönotto vaatii oman aikansa. Tärkeä on muistaa, että käytännöt hioutuvat lopullisiksi vasta kokemusten kautta. Meillä soveltamisohjeista on pyritty tekemään tämänhetkisen tiedon pohjalta niin yksiselitteiset kuin mahdollista. Samoin olemme pyrkineet mahdollisimman vähiin muutoksiin mm. uusien tietokoneohjelmistojen osalta – muutoksia kun on ollut meillä ihan riittävästi viime vuosina”, kertoo JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen.

”Olemme tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen reformi siirtää oppimista erilaisiin oppimisympäristöihin – tosin sitähän olemme tehneet jo vuosien ajan. Työssäoppimisen resurssointi on ollut yksi vanhan sopimuksen hankalasti tulkittavista kohdista ja hiertänyt osaa opettajista.  Vuosityöajan keskeinen ajatus on saada näkyviin ja palkanmaksun piiriin kaikki opettajien tekemä työ. Tämä edellyttää toimivan vuosityöaikasuunnitelman. Ennen kaikkea se vaatii toimivaa työajan seurantaa. Asiantuntijatyössä keskinäinen luottamus työajan tehokkaasta käytöstä on kantava periaate”, jatkaa JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen.

Teknologia kehittyy ja ammatit muuttuvat -miten koulutuksemme vastaa?

Tekniikan opiskelijoista suurin osa on hakeutunut alalle, koska he haluavat käytännönläheisen ammatin, tehdä omilla käsillään jotain näkyvää ja päästä nopeasti kiinni palkkatyöhön.

He haluavat itse korjata, rakentaa, huoltaa, asentaa, ohjata tai kuljettaa. Kaikilla heillä on esikuvinaan naapureita ja tuttuja, jotka ovat mukavasti toimeentulevia alan huippuammattilaisia.

Harva opiskelija kuitenkaan tietää, mitä tulevaisuus tuo oikeasti tullessaan ja mille osaamiselle on käyttöä myöhemmässä elämässä. Yksi päätyy opiskelemaansa ammattiin, toinen alkaa yrittäjäksi, kolmas opiskelee insinööriksi, neljäs työllistyy toiselle alalle ja viides löytää itsensä yksikönjohtajan tehtävästä.

Kun näiltä ihmisiltä kysytään, mitä hyötyä he saivat aikanaan ammatillisesta tutkinnosta, he muistelevat opiskeluaikaansa yksittäisten opettajien, opinto-ohjaajien ja työpaikkaohjaajien kautta. Parhaat muistot ovat heistä, jotka olivat kannustavia ja vaativia, mutta silti reiluja.

Ne opettajat ja ohjaajat jäävät mieleen, jotka pyrkivät tekemään parhaansa opiskelijoidensa hyväksi. Heidän asenteensa työtään ja opiskelijoita kohtaan on kunnossa. Mieleen jää myös se, opetettiinko koulussa historiaa vai nykyaikaa eli oliko opettajalla halua uudistua työelämän ja yhteiskunnan muuttuessa.

Tulevaisuuden taitoja on vaikea opettaa, koska niiden tarpeesta ei ole varmuutta. Oma muistoni tällaisesta opiskelusta olivat atk-tunnit vuonna 1994, jolloin opiskelimme tietokoneen sisällä olevien osien nimiä. Ajatuksena oli silloin, että koneen käyttötaito edellyttää sen sielunelämän syvempää tuntemusta. Jälkikäteen tämä huvittaa, mutta siitä huolimatta muistelen opettajaa positiivisesti, koska hän oli perehtynyt uuteen tekniikkaan syvällisesti ja halusi meidänkin ymmärtävän asiasta. Siis asenne oli kunnossa.

Ammatillinen koulutus ja sen rahoitus ovat muuttuneet. Meillä on käytössä hupenevat resurssit, joiden jakamisessa joudumme jatkuvasti tasapainoilemaan. On helppo sanoa, että meidän pitää keskittyä perusasioihin.

Perusasioiden arvottaminen onkin vaikeampaa. Arvottamiseen vaikuttavat henkilön oma historia ja hänen oppimiskäsityksensä. Oma oppimiskäsitys on kuin eräänlainen arvo, johon jokainen pohjaa tekemänsä ratkaisut.

Opetanko esimerkiksi sujuvien työliikkeiden hallintaa, vai asioiden ymmärtämistä käsitteellisesti?

Me päättäjät ja esimiehet tarvitsemme taitoa kohdentaa meille annetut resurssit oikein. Se vaatii jatkuvaa keskustelua henkilöstön kanssa, jotta löydämme yhteisen ymmärryksen koulutuksen painopisteistä. Keskustelun avuksi meidän pitää kehittää palautteenkeruu- ja käsittelyjärjestelmäämme, jotta pystymme nopeammin reagoimaan opiskelijoiden ja työelämän palautepoikkeamiin.

Opiskelijamme ovat yksilöitä. He ovat kiinnostuneita eri asioista, ja heillä on erilaiset oppimisvalmiudet. Meidän pitää antaa opiskelijoille monenlaisia mahdollisuuksia perusammattiosaamisen lisäksi. Meidän pitää tukea niitäkin polkuja, joita emme välttämättä ole itse tarvinneet. Näitä vaihtoehtoja meillä on onneksi paljon tarjolla, ja ne ovat meidän kilpailuvalttimme.

Gradian visiota lainaten: ”Rohkeutemme omaksua uutta yhdessä tekee meistä edelläkävijöitä.”