Aihearkisto: Gradia

Maailma ja maakunta muuttuvat, muuttuuko Gradia?

Moni voi ihmetellä otsikkoa, onhan koulutuskuntayhtymä juuri käynyt läpi historiansa mittavimman uudistuksen, jossa on myllätty oppilaitokset, yksiköt, tehtävät, vastuut, nimikkeet, toiminnot aina organisaation nimeä myöten. Kysymys kuitenkin kuuluu,  uudistummeko vain pakon edessä, kun ministeriö lainsäädännöllä ja kukkaronnyörejä kiristämällä siihen velvoittaa vai olemmeko joustavia ja ketteriä mukautumaan maailmaan muutokseen ihan itse? Kuinka hyvin tiedämme, mihin olemme menossa vai teemmekö asioita hätäpäissään ja tulipaloja sammuttelemalla?

Ahti Karjalaisen kuuluisan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Toisaalta Abraham Lincoln on todennut, että paras tapa ennustaa tulevaisuutta on luoda tulevaisuus itse. Tähän jälkimmäiseen ajatukseen oman tulevaisuutemme rakentamisesta pohjautuu Keski-Suomen maakunnallinen ennakointiyhteistyö.

Keski-Suomen tulevaisuusryhmän johdolla on laadittu maakunnan tulevaisuutta valottavia skenaarioita jo pitkään. Skenaarioilla kuvataan ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka rakentuvat havaittujen muutostekijöiden, trendien, nousevien ilmiöiden sekä erilaisten epävarmuustekijöiden ja näitä kaikkia kuvaavien kehitysvaihtoehtojen pohjalta. Skenaariot eivät siis ennusta todennäköistä tai toivottua tulevaisuutta, vaan kuvaavat mahdollisuuksia ja välttämättömyyksiä, joiden varaan voimme rakentaa oman tiekarttamme tulevaisuuteen, vahvistaa osaamistamme, kehittää heikkoja kohtia ja varautua myös pahimpaan. Halutessamme meillä on kaikki tarvittava tieto tulevaisuuteen luotaavien ratkaisujen tekemiseen.

Maakunnan viimeisimmät skenaariot ulottuvat vuoteen 2050 saakka[1]. Skenaariot palvelevat erityisesti aluekehittämistä ja strategista suunnittelua, mutta niiden tulisi näkyä myös koulutuksenjärjestäjien strategioissa sekä talous-, toiminta- ja koulutussuunnittelussa.

Jokainen viidestä maakunnan skenaariosta antaa vahvoja viitteitä, millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan. ”Turvaton ja suojautuva yhteiskunta”-skenaarion mukaan koulutuksen vahvistamista tarvitaan kyberturvallisuuteen sekä monikulttuurisuuteen. ”Yksilöiden maailma” edellyttää panostuksia digitalisaatioon, asiakasymmärrykseen ja yrittäjyysvalmiuksiin kaikilla koulutusaloilla. ”Paikalliset arvoyhteisöt” haastaa innovaatio- ja robotiikkaosaamisen edistämiseen sekä turvallisen yhteisön tarjoamiseen opiskelijoille. ”Tekoälyn, rahan ja idän dominanssi” puolestaan korostaa digitalisaation lisäksi hyviä Aasian yhteistyöverkostoja. ”Kättä päälle”-skenaariossa on oleellista panostaa teknologiseen ja kuntouttavan terveydenhuollon osaamiseen sekä ymmärtää avoimen datan mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat yhdistelmiä eri skenaarioista. Kaikille skenaarioille yhteisiä trendejä, joihin meidän on välttämätöntä varautua, ovat mm. ilmastonmuutos, innovaatioympäristöjen rakentuminen, väestön ikääntyminen ja pieneneminen, digitalisaatio, teknologian ja työn murros sekä toimialojen palvelullistuminen. Joihinkin näistä haasteista olemme Gradiassa hyvin valmistautuneet. Työn murrokseen vastaavaa yrittäjyysosaamista on kehitetty koulutusaloilla jo pitkään ja Yritystehtaan palveluiden myötä voimme tarjota entistä parempia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia alkaville yrittäjille. Olemme mukana kehittämässä alueellisia innovaatioympäristöjä Kankaalla, Kukkulalla, Hippoksella ja pienin askelein myös Viitaniemessä ja Jämsässä. Digitalisaatiota pedagogiikassa on edistetty monin keinoin, esimerkkinä rakenteilla oleva eGradia, joka tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja kaikille opiskelijoille. Ilmastonmuutokseen on vastattu ruokapalvelu- ja kiinteistöohjelmissa sekä kierrätysmateriaaleja hyödyntävässä Luova kiertotalous -hankkeessa. Kevään 2019 aikana on käynnistymässä koko organisaation kattava kestävän kehityksen ohjelmatyö.

Merkittäviä tulevaisuuden kysymyksiä jää kuitenkin auki. Ketä koulutamme ja miten houkuttelemme opiskelijoita jatkuvan oppimisen poluille juuri meille Gradiaan, kun maakunnan väestö kääntyy laskuun? Valmistuvatko kaikki opiskelijat palvelun ammattilaisina, kuten palvelullistuminen edellyttää? Kuinka asiakaslähtöisiä ovat omat palvelumme: tarjoammeko samaa pakettia kaikille vai joustavasti asiakastarpeen mukaan, kun tutkintojen merkitys työmarkkinoilla vähenee? Onko tarjoamamme teknologinen osaaminen työelämän tarpeiden mukaan uudistuvaa ja ennakoivaa? Onko esimerkiksi robotiikan käyttöönotto ja vuorovaikutus robottien kanssa huomioitu kaikilla aloilla?

Vaikka tulevaisuuden hahmottaminen voi joskus olla vaikeaa, on suurin virhe olettaa, että kaikki säilyy nykyisellään. Pidemmällä kaukoputkella katsoen kannattaa muistaa Charles Darwinin sanat: It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is most adaptable to change.

Pysähdyhän aina välillä pohtimaan, miten Gradian ja meidän yksilöinä kannattaisi vastata maailman ja maakunnan muutokseen ilman ministeriön keppiäkin.

Anu Tokila, kehittämisjohtaja, Gradia

Gradiasta maakunnalliseen ennakointityöhön osallistuu kirjoittajan lisäksi kehittämisasiantuntija Merja Salminen. Ota yhteyttä meihin, mikäli haluat järjestää tiimissäsi tai opiskelijoille ajatuksia herättelevän tulevaisuuspajan!


[1] Lue lisää: http://keskisuomi.info/skenaariot-2050/

Suunta selkeämmille vesille

Gradiassa on eletty kaksi kolmesta sopeuttamisohjelman vuodesta. Ei tarvitse kerrata koulutusleikkausten historiaa juurisyyn täsmentämiseksi, mutta viidennes vuositason rahoituksesta menetettiin.

Numeroiden valossa olemme saaneet tilanteen hyvin haltuun. Talous on vuoden 2018 lopussa tasapainossa, velkaa maksetaan pois ja viivan alle jää yli 2 miljoonaa euroa lähes 100 miljoonan euron liikevaihdolla.

Valtionosuuden pienentyessä on päästy hyvin kiinni koulutusmyyntiin, ja kehittämistoiminta on aktiivista. Kaikkiaan ulkoiset myyntituotot olivat lähes 8 miljoonaa euroa ja myös hankesalkku on kasvamassa samoihin mittoihin. Pelkällä valtionosuudella tuottaisimme vain hyvin riisutut koulutuspalvelut.

Ei kuitenkaan suuret tulot vaan pienet menot. Kahden vuoden aikana on vuositason menoja pienennetty melkein 13 miljoonaa euroa. Säästäminen sinänsä ei ole villakoiran ydin vaan miten se on tehty. Vähennykset on haettu varsin tasaisesti monesta korista ja siten minimoitu henkilöstövähennykset.

Keskeiset tunnusluvut antavat myös myönteisiä tuloksia. Opiskelijamäärät ovat ennallaan tai kasvaneet. Kevään yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 15 prosentilla. Sekä ammatilliseen että lukiokoulutukseen on ensisijaisia halukkaita selvästi enemmän kuin aloituspaikkoja. Jatkuvassa haussa saamme 2 000 opiskelijaa vuodessa. Opiskelijatyytyväisyys on hyvän ja kiitettävän rajalla.

Kaikki hyvin?

Urho Kekkonen totesi kylmän sodan vuosina Suomen ulko- ja sisäpolitiikasta, että jos jommankumman on oltava rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka. Tällainen joko-tai-asettelu toimii kuitenkin harvoin jos koskaan.

Koulutuksen järjestämisessä olemme pyrkineet takaamaan opiskelijoiden ja työelämän palvelujen korkean tason. Vaade on ollut – valtakunnallisestikin – vähemmällä enemmän.

Hinta on maksettu ”sisäpolitiikassa”. Käytännössä koko henkilöstö on joutunut ponnistelemaan entistä enemmän (todellisuudessa alati laajenevan) perustehtävän eteen. Hyvä viesti on, että henkilöstömäärä näyttää nyt vakiintuneen.

Henkilöstökyselyn tulos on selvä suhteessa edellisen jakson mittauksiin. Aiemman organisaation mittaushistoriassa saavutimme aivan lopussa (2017) korkeimman arvosanamme 3,92/5. Kevään 2019 mittaus antoi selvästi alhaisemman kokonaistuloksen 3,67.

Keskeisin viesti ei ehkä kuitenkaan ole resurssipula vaan henkilöstöä kuorimittava selkiytymättömyys tilanteessa, jossa lainsääntö, organisaatio, toimintayksiköt, esimiehet ja monet keskeiset prosessit uudistettiin. Aika on kortilla.

Muutos myös jatkuu: ammatillisen koulutuksen vuosityöaika ja lukiolain ja opetussuunnitelman uudistus koskettavat valtaosaa henkilöstössä.

Gradia eli organisaation ja prosessien tarkastelu suhteessa uudistuksiin on epäilemättä ollut vaikuttava muutos. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen on pystyttävä luomaan vakautta ja tukemaan työn tekemisen jouhevoittamista ja tarvittaessa tekemään korjausliikkeitä, että muutos lunastaisi tavoitteensa.

Toivottavasti kevään vaalien jälkeinen hallitusohjelma antaa toisen asteen koulutukselle sekä vakautta että mahdollisuudet laadukkaaseen toimintaan.

Vesa Saarikoski, koulutukseltaan VTT ja toimii kuntayhtymän johtajana Gradiassa