Aihearkisto: Gradia

Hyvinvointikampanjan logo

Sisäilmaongelmiin pureudutaan yhteistoiminnalla

Sisäilmaongelmien ratkaiseminen tarvitsee laajaa yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista. Sisäilmaselvitykset ovat niin haastavia, ettei niitä voi mitenkään yksi tai kaksi ihmistä ratkaista. Tarvitaan ryhmä asiantuntijoita – moniammatillinen työryhmä Gradian ja talon ulkopuolisista puolueettomista asiantuntijoista – ja ennen kaikkea tilojen käyttäjiä mukaan ongelmanratkaisuun.

Ja vielä ei riitä, että saadaan kaikki koolle. Jotta päästään eteenpäin, on tavoiteltava hyvää vuoropuhelua tilanteessa, jossa voi olla voimakkaitakin tunteita mukana. On siis välttämätöntä kokoontua yhteen sekä vaihtaa tietoja ja kokemuksia – sisäilma-asiaa ei voi hoitaa etänä.

Gradia Jämsässä sarja selvityksiä

Gradia Jämsässä tutkimukset saivat alkusysäyksen yli puolitoista vuotta sitten yläkampuksen T-rakennuksesta, josta esimies teki sisäilmailmoituksen. Tuon selvityksen edetessä tehtiin katselmukset myös alakampuksen E- ja A-rakennuksiin, joista oli tullut esimiehille sisäilmaan liittyviä havaintoja.

Kiinteistönhoidon kanssa käytiin rakennukset läpi ja huomattiin monia tilan käyttöön ja ilmanvaihtoon liittyviä muutos- ja säätötarpeita. Esimerkiksi useampi tila oli liian lämmin, jolloin ilma koetaan tunkkaisena, ja tämä voi jo aiheuttaa herkimmille hengitysteiden oireita. Kohennettavaa oli myös tuloilman suuntaamisessa: ilma ei päässyt riittävästi sekoittumaan muuhun huoneilmaan, mikä osaltaan heikensi ilman laatua.

Näiden ja monien muiden teknisten säätöjen myötä kokemukset tiloista paranivat. Kokonaan eivät oirehavainnot kuitenkaan loppuneet. Ammattimaisen, ulkopuolisen sisäilmatutkijan kanssa selvitettiin kohteita, joista tuli palautetta ja käyttäjät kokivat edelleen ongelmallisiksi.

Tutkimuksissa löytyi vaurioita: esimerkiksi E-talon alimman kerroksen päädyn ulkopuoliset rakenteet tulee korjata, jotta kosteus ei pääse rakenteisiin. Näillä näkymin työ tehdään kesällä 2020. Myös A-talon alimmasta kerroksesta löydettiin vaurio, tämäkin on korjauslistalla. T- ja V-rakennukseen tehtiin korjauksia 80 000 eurolla.

Jokaisen kokemusta arvostetaan

Tässä kirjoituksessa ei kuvata kaikkea, mitä tutkittiin, löydettiin, havaittiin, säädettiin ja laitettiin remonttilistalle. Henkilökunta on pidetty ajan tasalla tiedottein ja järjestämällä selvityksistä ja korjauksista sisäilmainfo viime huhtikuussa.

Gradia Jämsän tapahtumien kulku on hyvä esimerkki yhteistyöstä ja -toiminnasta. Ilman kaikkien hyvää osallistumista tuskin olisi päästy näihin tuloksiin. Henkilökunta on kokenut tulleensa asiassa kuulluksi ja heidän sisäilmailmoituksiin ja palautteisiin on työnantajan puolelta reagoitu. Kuulluksi tulemisen tunne on merkityksellinen asia henkilöstöjohtamisessa. Kaikkia ongelmia ei ole vielä saatu poistetuksi, mutta opettajien on helpompi uskoa tulevaisuuteen, kun jotain konkreettista on jo asioissa tapahtunut.

No, nytkö ei enää tarvitse sisäilma-asioiden kanssa kamppailla? Sisäilma-asiat tuskin koskaan kokonaan poistuvat työlistalta. Jämsässäkin työtä jatketaan.

Tärkeää on, että sisäilma-asioita ei lakaista maton alle tai vähätellä kenenkään kokemusta. Edelleen tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua. Olennaista on keskustelu, kuulluksi tuleminen ja jokaisen kokemuksen arvostaminen. Hyvällä yhteistyöllä sisäilma-asioissa päästään eteenpäin.

Erkki Mäntymaa, turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö, Gradian sisäilmastotyöryhmän vetäjä
Sanna Anttila, kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan opettaja ja työsuojeluasiamies, Gradia Jämsä


Hyvinvointikampanjan logo

Aika riittää niin työhön kuin taukoon

Kirjoitus on osa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Gradian yhteistä työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Työajasta, sen tauottamisesta ja riittävyydestä kirjoittavat JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen ja Gradian henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen.

Kiire! Puhelin soi ja pitäisi juosta lounaalle. Joku koputtaa oveen, mutta olisi jo kiire opettamaan. Kuulostaako tutulta? Eikö aika riitä? Jokaisen on aika ajoin hyvä pysähtyä miettimään, mitä tapahtuu, jos en vastaisikaan puhelimeen tai sähköpostiin juuri nyt. Oman työn suunnittelulla voi vähentää kiireen tunnetta. Ota aikaa omille ja yhteisille tehtäville, kokeile tehtävälistoja työn priorisoinnin tukena, ja muista, että työ tehdään työajalla. Muista myös pitää tauko.

Opettajan työ on luonteeltaan asiantuntijatyötä, jota tehdään ihmisten kanssa. Vaihtuvat asiakkaat ja opiskelijaryhmät luovat omat haasteensa ja samalla myös tekevät työstä antoisaa. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa nostettiin erityisesti esiin se, että opettajat ja sote-alan ammattilaiset kokevat usein työn imua. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Vaikka työ on välillä kuormittavaa ja päivät voivat olla pitkiä, opettajan kokemus oman työn merkityksellisyydestä ylittää sen kuormittavuuden. Samanlaista työn imua on tutkimuksen mukaan myös johtajilla, esimiehillä ja asiantuntijoilla.

Ammattilaiselle on kunnia-asia tehdä työnsä hyvin. Työn laatu on aina viime kädessä koulutuksenjärjestäjän vastuulla, ja työ tulee tehdä työnantajan siihen antamin resurssein. Tätä voi olla joskus vaikea hyväksyä, ja henkilöstö kokee riittämättömyyden tunnetta, kun aika ei riitä työn tekemiseen niin hyvin kuin haluaisi. Oman työn tekemiselle tulisi kuitenkin kyetä asettamaan rajoja, ja miettiä itse: Milloin olen tehnyt työni riittävän hyvin? Odotanko itseltäni vai odottaako joku toinen minulta?

Vuosityöajan resursointikysymys näyttäytyy niin henkilöstöpalveluille kuin luottamusmiehille esitetyissä kysymyksissä eri opettajille erilaisena. Kun yksi opettaja kokee, ettei annettu työaika riitä, on toiselle haaste saada työsuunnitelman mukainen työmäärä lukuvuoden aikana tehtyä. Mitä tehdä, jos työaikaresurssi ei riitä? Opettajan tulee tuoda tilanne esimiehensä tietoon mahdollisimman nopeasti, jotta resurssien käyttö ja tuleva työajan tarve voidaan selvittää. Työajanseuranta on opettajan vastuulla, resursointi esimiehen. Suuren työmäärän kanssa painivan tulee samoin keskustella tilanteesta esimiehensä kanssa vaihtoehtojen miettimiseksi. On muistettava, että työ jakaantuu lukuvuoden aikana 40 tai 42 työviikolle, joista osa todennäköisesti vaatii enemmän ja osa vähemmän työtä.

Vuosityöajassa sidotun ja sitomattoman työajan rajan hämärtyminen sekoittaa myös opettajan arjen hallintaa. Työn valuminen vapaa-ajalle on kuormitustekijä, joka jokaisen tulisi tunnistaa omalta osaltaan. Vai onko niin, ettemme kykene tunnistamaan tämäntyyppisiä kuormitustekijöitä työssämme? Olemmeko sokeita omalle työllemme?

Omasta jaksamisesta tulee huolehtia pitämällä taukoja työpäivän aikana ja nauttimalla vapaa-ajasta. Työt tehdään työajalla, ja työaikana tulee tehdä – totta kai – niitä töitä, joita työnantaja antaa tehtäväksi. Tärkeintä on, että työt tehdään ja kirjataan työajaksi todellisen toteutuman mukaisesti. Muista arvostaa sekä omaa että muiden työ- ja vapaa-aikaa.

Janika Luostarinen, henkilöstöasiantuntija, Gradia
Timo Tourunen , opettaja ja luottamusmies, Gradia