Ohjauksella omille urille

”Se on sellainen asia, mikä on vaikea ymmärtää 15-vuotiaana ja minkä sä tajuut myöhemmin, että kaikki ne asiat, mitkä sä opit ja kaikki ne asiat, mitkä sä teet, tukee sitä myöhempää asiaa, minkä sä teet. Näin kokki ja juontaja Pipsa Hurmerinta kuvailee havaintojaan AMKE ry:n Väylät auki -kampanjan videossa omaan työuraansa vaikuttaneista asioista.

Ammatillisen koulutuksessa aloittavat opiskelijat ovat urapolun eri vaiheissa. Nuorelle opiskelijalle ura voi tuntua melko kaukaiselta asialta. Aikuiselle opiskelijalle opintojen aloittaminen on uraan liittyvä käännekohta, osaamisen päivittämistä tai kokonaan uuden ammatin opiskelua. 

Uraa ei enää mielletä vain etenemisenä työtehtävissä statukseltaan korkeampiin tehtäviin vaan uralla erilaiset, horisontaalisessakin suhteessa toisiinsa olevat työtehtävät voivat vaihdella. Toiset henkilöt kertovat tekevänsä tavoitteellisia työhön ja opiskeluun liittyviä valintoja. Jotkut kuvaavat työuraansa sattuman ohjaamaksi ja joskus myös ajautumiseksi tietylle alalle tai työtehtäviin.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) sisältää urasuunnitelman. Opiskelija tekee urasuunnittelua koko opintojensa ajan. Opintojen läpi jatkuvalla suunnittelulla autetaan opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja tuetaan häntä tulemaan tietoiseksi opintoihin liittyvien valintojen vaikutuksesta tulevaisuuteen, kuten työllistymiseen tai jatko-opintoihin.

Perhetausta ja sukupuoli vaikuttavat koulutukseen ja alaan liittyvissä valinnoissa. Opiskelijan kokemukset, näkemys itsestä oppijana ja usko omiin kykyihin ovat ratkaisevassa roolissa urasuunnittelussa. Tämä haastaa ammatillisen koulutuksen uraohjausta. Minkä verran ohjauksella voidaan tasoittaa opiskelijan lähtökohdista johtuvia eroja, vahvistaa myönteisiä kokemuksia ja korjata mahdollisten epäonnistumisen kokemusten vaikutuksia tulevaisuuden suunnitteluun?

Koulutus tulee toteuttaa siten, että henkilökohtaisten polkujen rakentaminen ja vaihtoehtoisten valintojen tekeminen on sujuvaa. Opiskelija voi tehdä tavoitteisiinsa soveltuvia ratkaisuja; vahvistaa perustaitoja, hankkia alan erityisosaamista tai parantaa edellytyksiään jatko-opintoihin. Uraohjausta ei pidä nähdä erillisinä ohjaustilanteina, vaan kaikki opintoihin liittyvät oppimistilanteet sekä valinnat ja kohtaamiset koulussa ja työpaikoilla antavat eväitä urasuunnitteluun.

Opiskelija saa uraan liittyvää ohjausta monelta ammattilaiselta. Ohjaajan on aika ajoin hyvä pysähtyä arvioimaan omia asenteitaan ja ravistella ennakkokäsityksiään. Osaanko arvioida opiskelijan kanssa tulevaisuuden osaamistarpeita vai pitäydynkö vain tämän hetken työelämän vaatimuksissa? Ohjaanko häntä liikaa omista arvostuksistani käsin vai autanko opiskelijaa löytämään oman polkunsa?

Pipsa Hurmerinnan sanoin”Mun elämä ei ole koskaan ollut suora viiva, vaan välillä se on heittänyt pienen silmukan. Välillä on vähän peruutettu, että on taas voinut mennä lujempaa eteenpäin. Kyllä elämä on spagettilautanen, missä pyöritään, etsien loppupäätä ja hyvä niin. Mitä enemmän mutkia matkassa, sen parempi

Minna Sillanpää, yksikönjohtaja, Ohjaus- ja urapalvelut, Gradia Jyväskylä

Suunta selkeämmille vesille

Gradiassa on eletty kaksi kolmesta sopeuttamisohjelman vuodesta. Ei tarvitse kerrata koulutusleikkausten historiaa juurisyyn täsmentämiseksi, mutta viidennes vuositason rahoituksesta menetettiin.

Numeroiden valossa olemme saaneet tilanteen hyvin haltuun. Talous on vuoden 2018 lopussa tasapainossa, velkaa maksetaan pois ja viivan alle jää yli 2 miljoonaa euroa lähes 100 miljoonan euron liikevaihdolla.

Valtionosuuden pienentyessä on päästy hyvin kiinni koulutusmyyntiin, ja kehittämistoiminta on aktiivista. Kaikkiaan ulkoiset myyntituotot olivat lähes 8 miljoonaa euroa ja myös hankesalkku on kasvamassa samoihin mittoihin. Pelkällä valtionosuudella tuottaisimme vain hyvin riisutut koulutuspalvelut.

Ei kuitenkaan suuret tulot vaan pienet menot. Kahden vuoden aikana on vuositason menoja pienennetty melkein 13 miljoonaa euroa. Säästäminen sinänsä ei ole villakoiran ydin vaan miten se on tehty. Vähennykset on haettu varsin tasaisesti monesta korista ja siten minimoitu henkilöstövähennykset.

Keskeiset tunnusluvut antavat myös myönteisiä tuloksia. Opiskelijamäärät ovat ennallaan tai kasvaneet. Kevään yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 15 prosentilla. Sekä ammatilliseen että lukiokoulutukseen on ensisijaisia halukkaita selvästi enemmän kuin aloituspaikkoja. Jatkuvassa haussa saamme 2 000 opiskelijaa vuodessa. Opiskelijatyytyväisyys on hyvän ja kiitettävän rajalla.

Kaikki hyvin?

Urho Kekkonen totesi kylmän sodan vuosina Suomen ulko- ja sisäpolitiikasta, että jos jommankumman on oltava rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka. Tällainen joko-tai-asettelu toimii kuitenkin harvoin jos koskaan.

Koulutuksen järjestämisessä olemme pyrkineet takaamaan opiskelijoiden ja työelämän palvelujen korkean tason. Vaade on ollut – valtakunnallisestikin – vähemmällä enemmän.

Hinta on maksettu ”sisäpolitiikassa”. Käytännössä koko henkilöstö on joutunut ponnistelemaan entistä enemmän (todellisuudessa alati laajenevan) perustehtävän eteen. Hyvä viesti on, että henkilöstömäärä näyttää nyt vakiintuneen.

Henkilöstökyselyn tulos on selvä suhteessa edellisen jakson mittauksiin. Aiemman organisaation mittaushistoriassa saavutimme aivan lopussa (2017) korkeimman arvosanamme 3,92/5. Kevään 2019 mittaus antoi selvästi alhaisemman kokonaistuloksen 3,67.

Keskeisin viesti ei ehkä kuitenkaan ole resurssipula vaan henkilöstöä kuorimittava selkiytymättömyys tilanteessa, jossa lainsääntö, organisaatio, toimintayksiköt, esimiehet ja monet keskeiset prosessit uudistettiin. Aika on kortilla.

Muutos myös jatkuu: ammatillisen koulutuksen vuosityöaika ja lukiolain ja opetussuunnitelman uudistus koskettavat valtaosaa henkilöstössä.

Gradia eli organisaation ja prosessien tarkastelu suhteessa uudistuksiin on epäilemättä ollut vaikuttava muutos. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen on pystyttävä luomaan vakautta ja tukemaan työn tekemisen jouhevoittamista ja tarvittaessa tekemään korjausliikkeitä, että muutos lunastaisi tavoitteensa.

Toivottavasti kevään vaalien jälkeinen hallitusohjelma antaa toisen asteen koulutukselle sekä vakautta että mahdollisuudet laadukkaaseen toimintaan.

Vesa Saarikoski, koulutukseltaan VTT ja toimii kuntayhtymän johtajana Gradiassa