Hyvinvointikampanjan logo

Sisäilmaongelmiin pureudutaan yhteistoiminnalla

Sisäilmaongelmien ratkaiseminen tarvitsee laajaa yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista. Sisäilmaselvitykset ovat niin haastavia, ettei niitä voi mitenkään yksi tai kaksi ihmistä ratkaista. Tarvitaan ryhmä asiantuntijoita – moniammatillinen työryhmä Gradian ja talon ulkopuolisista puolueettomista asiantuntijoista – ja ennen kaikkea tilojen käyttäjiä mukaan ongelmanratkaisuun.

Ja vielä ei riitä, että saadaan kaikki koolle. Jotta päästään eteenpäin, on tavoiteltava hyvää vuoropuhelua tilanteessa, jossa voi olla voimakkaitakin tunteita mukana. On siis välttämätöntä kokoontua yhteen sekä vaihtaa tietoja ja kokemuksia – sisäilma-asiaa ei voi hoitaa etänä.

Gradia Jämsässä sarja selvityksiä

Gradia Jämsässä tutkimukset saivat alkusysäyksen yli puolitoista vuotta sitten yläkampuksen T-rakennuksesta, josta esimies teki sisäilmailmoituksen. Tuon selvityksen edetessä tehtiin katselmukset myös alakampuksen E- ja A-rakennuksiin, joista oli tullut esimiehille sisäilmaan liittyviä havaintoja.

Kiinteistönhoidon kanssa käytiin rakennukset läpi ja huomattiin monia tilan käyttöön ja ilmanvaihtoon liittyviä muutos- ja säätötarpeita. Esimerkiksi useampi tila oli liian lämmin, jolloin ilma koetaan tunkkaisena, ja tämä voi jo aiheuttaa herkimmille hengitysteiden oireita. Kohennettavaa oli myös tuloilman suuntaamisessa: ilma ei päässyt riittävästi sekoittumaan muuhun huoneilmaan, mikä osaltaan heikensi ilman laatua.

Näiden ja monien muiden teknisten säätöjen myötä kokemukset tiloista paranivat. Kokonaan eivät oirehavainnot kuitenkaan loppuneet. Ammattimaisen, ulkopuolisen sisäilmatutkijan kanssa selvitettiin kohteita, joista tuli palautetta ja käyttäjät kokivat edelleen ongelmallisiksi.

Tutkimuksissa löytyi vaurioita: esimerkiksi E-talon alimman kerroksen päädyn ulkopuoliset rakenteet tulee korjata, jotta kosteus ei pääse rakenteisiin. Näillä näkymin työ tehdään kesällä 2020. Myös A-talon alimmasta kerroksesta löydettiin vaurio, tämäkin on korjauslistalla. T- ja V-rakennukseen tehtiin korjauksia 80 000 eurolla.

Jokaisen kokemusta arvostetaan

Tässä kirjoituksessa ei kuvata kaikkea, mitä tutkittiin, löydettiin, havaittiin, säädettiin ja laitettiin remonttilistalle. Henkilökunta on pidetty ajan tasalla tiedottein ja järjestämällä selvityksistä ja korjauksista sisäilmainfo viime huhtikuussa.

Gradia Jämsän tapahtumien kulku on hyvä esimerkki yhteistyöstä ja -toiminnasta. Ilman kaikkien hyvää osallistumista tuskin olisi päästy näihin tuloksiin. Henkilökunta on kokenut tulleensa asiassa kuulluksi ja heidän sisäilmailmoituksiin ja palautteisiin on työnantajan puolelta reagoitu. Kuulluksi tulemisen tunne on merkityksellinen asia henkilöstöjohtamisessa. Kaikkia ongelmia ei ole vielä saatu poistetuksi, mutta opettajien on helpompi uskoa tulevaisuuteen, kun jotain konkreettista on jo asioissa tapahtunut.

No, nytkö ei enää tarvitse sisäilma-asioiden kanssa kamppailla? Sisäilma-asiat tuskin koskaan kokonaan poistuvat työlistalta. Jämsässäkin työtä jatketaan.

Tärkeää on, että sisäilma-asioita ei lakaista maton alle tai vähätellä kenenkään kokemusta. Edelleen tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua. Olennaista on keskustelu, kuulluksi tuleminen ja jokaisen kokemuksen arvostaminen. Hyvällä yhteistyöllä sisäilma-asioissa päästään eteenpäin.

Erkki Mäntymaa, turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö, Gradian sisäilmastotyöryhmän vetäjä
Sanna Anttila, kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan opettaja ja työsuojeluasiamies, Gradia Jämsä


Hyvinvointikampanjan logo

Arvostavalla kohtaamisella ja hyvällä asenteella parempaa työhyvinvointia

Kirjoitus on osa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Gradian yhteistä työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Miten ope ja esimies jaksavat, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus -teemasta kirjoittavat koulutuspäällikkö Anne-Mari Landén ja opinto-ohjaaja Sirpa Puikkonen.

Oppilaitoksessa opiskellaan, mutta se on meille monelle myös työpaikka.  Isossa työyhteisössä jo talon sisällä on lukuisia kohtaamisia päivittäin. Meitä on myös erilaisia persoonia, ja meillä on erilaisia työn tekemisen toimintatapoja. Kohtaamisessa on aina mietittävä, kenet kohtaa ja miten.  Jokaisen Wilma-viestin, sähköpostin ja puhelun takana on ihminen.  Aito kohtaaminen on aidosti läsnäoloa ja asioiden eteenpäin viemistä.

Ammatillinen koulutus on ollut pitkään murroksessa; ammatillisen koulutuksen reformi, rahoitusleikkaukset ja muut muutokset ovat tuoneet muutoksia työhön.  Ammatillisten oppilaitosten opot ovat kuormittuneet muun muassa ohjattavien määristä sekä uuden ammatillisen koulutuksen mukanaan tuomista uusista tehtävistä. Näiden asioiden keskellä olisi tärkeää yrittää ylläpitää hyvää yhteishenkeä ja positiivista asennetta sekä luottamuksellista ilmapiiriä.  Hyvinvoiva työyhteisö pystyy vastaamaan ja ratkomaan haasteellisiakin asioita.

Toimiva vuorovaikutus on tärkeää

Sirpa: ”Opon työ ei ns. tekemällä lopu. Opon on siedettävä asioiden keskeneräisyyttä. Sähköpostia ei koskaan saa tyhjäksi. Koskaan ei saa kaikkea valmiiksi. Omassa kalenterissa on yleensä kesäkuussa merkintä: kaikki tekemättä jääneet tehtävät. Opon ammattitaitoa on myös oman työn rajaaminen työnantajan mahdollistamissa rajoissa.”

Anne-Mari: “Esimiehenä näen, kuinka opot tekevät työtään tunnollisesti ja sydämellään. He ovat rautaisia ammattilaisia, omatoimisia, toimintaa kehittäviä ja osallistuvia. Esimiehen kannalta se on palkitsevaa ja ilahduttavaa. Toisaalta aina on huoli jaksamisesta.

Hyvin toimivan työyhteisön merkittävät tekijät ovat vuorovaikutus ja asenteelliset asiat. Yhdessä voimme huolehtia hyvän hengen ja ilmapiirin luomisessa. Jokainen voi valita käyttäytyä ystävällisesti ja arvostavasti.

Lopulta aika pienilläkin teoilla on merkitystä hyvän ilmapiirin luomiseksi, kun esimerkiksi sanot hyvää huomenta, hymyilet tai vaihdat pari sanaa, vaikka olisi jo kiire toisaalle. Itse koen, että opot ovat ottaneet minut vastaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Se on ollut tärkeää vuorovaikutuksen syntymiseen.”

Sirpa: ”Toivon, että esimies Anne-Mari jatkossakin kohtaa opon ihmisenä: kuuntelee, kuulee, mahdollistaa työn rajaamisen ja osaamisen ajan tasalla pitämisen ja oman ammatillisuuden kehittämisen siten, että kaikki meidän opot jaksavat tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Kaikella vuorovaikutuksella ja kohtaamisilla sekä työyhteisössä tekemisellä on tarkoitus viedä opiskelijoiden asiaa eteenpäin. Toivottavasti pystymme luomaan aidosti positiivisen ilmapiirin, joka välittyy myös opiskelijalle.”

Ja lopuksi:

“Positiivinen ilmapiiri välittyy asiakkaalle ja lisää hänen tyytyväisyyttään ja lojaalisuuttaan. Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen ei tule automaattisesti, vaan on tietoinen tahtotila ja valinta.” (Fischer 2014)

Anne-Mari Landén
Anne-Mari Landén, koulutuspäällikkö,
Gradia Jyväskylä
Sirpa Puikkonen,
opinto-ohjaaja,
Gradia Jyväskylä