Avainsana-arkisto: Gradia

Hyvinvointikampanjan logo

Mistä sinun työhyvinvoinnin lukuvuotesi koostui?

Työhyvinvoinnin teemavuosi päättymässä Gradiassa. Vuosi sitten toukokuussa päätimme, että työhyvinvoinnin lukuvuosi 2019-2020 rakennetaan Gradian ja OAJ Gradian yhteistyönä.  Tuolloin ei tullut mieleenkään, mitä kevät toisi tullessaan: koronaa, etätyötä, digiloikkaa, yhteisöllisyyden uudenlaista vaatimusta, epävarmuutta ja uuden oppimista. Nyt yhdessä suunnittelemamme teemavuosi on päättymäisillään ja jatkoa on jo ideoitu. Teemalukuvuonna olemme halunneet kiinnittää erityistä huomiota jaksamiseen ja hyvinvointiin työssä. Lukuvuoden kuluessa kehittelimme kullekin kuukaudelle oman ”teesin”:

  • Olen tulevaisuuden tekijä
  • Arvosta omaa jaksamistasi
  • Panosta palautumiseesi ajoissa
  • Luovu vahvoista hajusteista
  • Oma asento ojennukseen
  • Onnistumme taitavalla johtamisella
  • Luottamuksen ilmapiiri arjessa
  • Koulu turvalliseksi jokaiselle 
  • Osaamisesta kasvaa asiantuntijuus

Jaoimme teesejä ja kuukauden teemoja ympäri Gradiaa työpisteille ja opettajanhuoneisiin muistuttamaan kulloinkin ajankohtaisesta aihepiiristä ja herättämään yhteistä keskustelua.

Teemavuoden aikana onkin pyritty tuomaan työhyvinvointiin liittyvät tärkeät asiat näkyvämmiksi ja keskustelun aiheiksi koko Gradia-yhteisössä. Sekä paikallisyhdistys että työnantaja sitoutuivat kampanjan toteuttamiseen ja olemme olleet tyytyväisiä teemavuoteen.

Ensimmäinen ammatillisten opettajien – lukuun ottamatta musiikinopettajia – vuosityöaikalukuvuosi on takana ja uutta lukuvuotta suunnitellaan parhaillaan. Hyvä työn suunnittelu on perusta myös työhyvinvoinnille. Kulunut vuosi on opettanut paljon erityisesti vuosityöajasta ja antanut lisähaastetta työhyvinvoinnin lukuvuodelle. Vuosityöaikaan on liittynyt paljon keskusteluja, kokouksia, usein kysyttyjen kysymysten palstaa intrassa ja käytäväpohdintoja, joiden myötä ymmärrys asiasta kasvoi loppukevättä kohden. Kokemus helpottaa seuraavan lukuvuoden suunnittelua, kun pohjatyö on tänä vuonna tehty hyvin.

Työn suunnittelussa olennaista on se, että suunnittelusta vastaava tuntee opettajien työn sisällöt ja sen vaativuuden. Avain suunnittelun onnistumisessa on keskustelu. Oikein mitoitetut resurssit takaavat myös sujuvan arjen ja opiskelijoille annettujen lupausten täyttymisen laadukkaana opetuksena. Pätevät ja motivoituneet opettajat mahdollistavat laadukkaan opetuksen ja ohjauksen opiskelijoille. Tämä edistää koko meidän oppimisyhteisömme, niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin hyvinvointia.

Esimiehiäkään ei saa unohtaa. On tärkeää, että myös esimiehille on varattu riittävästi resursseja työtehtävien hoitoon. Lähiesimies on avainasemassa oppilaitoksen perustehtävää hoitavien opettajien arjen kannalta. Selkeät työnjaot vapauttavat resurssit oikeaan käyttöön. Uskomme, että avainasemassa ovat yhteisten sovittujen menettelytapojen tunteminen ja niistä kiinni pitäminen. Se on perusta, joka tuo turvaa ja edistää hyvinvointia. 

Haluamme uskoa, että kulunut lukuvuosi on osaltaan vahvistanut yhteisöllisyyttä ja siten edistänyt työhyvinvoinnin perustaa Gradiassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö erilaisia ristiriitoja ja työpahoinvointia meilläkin yhä olisi. Kaikissa organisaatioissa on erilaisia huolia ja murheita, jotka kuormittavat henkilöstöä eri tavoin. Persoonat ja kemiat eivät aina kohtaa, mutta työasiat aikuisten ihmisten tulee pystyä hoitamaan asiallisesti. On rohkeutta tuoda esille muutosta tai kohennusta kaipaavia asioita ja erityisesti tuoda niitä esille sellaisille ihmisille, jotka voivat tehdä jotain juuri niille.

Kulunut kevät on ollut poikkeuksellista aikaa. Olemme joutuneet sopeutumaan aivan uudenlaiseen työskentelyyn ja erillisyyteen. Hyvinvointiimme isosti vaikuttavat sosiaaliset tilanteet ja vuorovaikutukset sekä työssä että vapaa-ajalla on pakattu ja pakotettu turvaetäisyyksien taakse. Koronakevät on haastanut meidät etsimään ja löytämään uusia ratkaisuja työn tekemisen tapoihin ja arkeemme. Kollegiaalisuus ja yhteistyö on noussut arvoon arvaamattomaan, kun olemme opetelleet uusia asioita etäällä muista.

Kiitos teemavuoden yhteistyöstä kaikille työhön osallistuneille: Unelmaduuni-juttusarjan kirjoittajille ja haastateltaville, blogikirjoitusten kirjoittajille, graafikolle ja valokuvaajalle sekä yhteys- ja henkilöstöpalveluiden edustajille ja OAJ Gradian hallitukselle.

Työhyvinvoinnin teemat eivät suinkaan vanhene vaan niitä on tärkeää pitää esillä jatkuvasti.

Haluamme päättää yhteisen teemavuoden siihen, mistä aloitimme:

”Työhyvinvointi on meille kaikille tärkeää, koska vietämme työssä paljon aikaa.”

Entä joko vastasit alussa esittämäämme kysymykseen Mistä sinun työhyvinvoinnin lukuvuotesi koostui?

Birgitta Mannila, projektipäällikkö, Gradia-lukiot sekä OAJ Gradian puheenjohtaja
Maarit Kylmälahti henkilöstöpäällikkö
Maarit Kylmälahti,
henkilöstöpäällikkö, Gradia
Maarit Kylmälahti henkilöstöpäällikkö

Miten teillä sujuu yhteistoiminta?

Näinä poikkeuksellisina aikoina olen pohtinut yhteistoiminnan merkitystä organisaatioissa.

Korona, sen myötä voimaan tullut poikkeuslainsäädäntö ja sen tulkitseminen ovat aiheuttaneet monenlaista päänvaivaa HR:ssä. Nyt keskustellaan mm. työsopimuslain sellaisista pykälistä, joita kuntaorganisaatioissa ei ole Suomessa juuri koskaan ollut tarvetta käyttää. Työehtosopimusten tiukimmatkin pykälät ovat nyt tarkkaan tulkitut esimerkkinä KVTES:in vuosilomaluku ja lomien määräämisen pykälä. Ratkaisuja ikävään tilanteeseen haetaan eri reittejä.

Suomen hallituksen ns. pelastuspaketin päätökset eivät koske julkista sektoria. Jos tarvitaan järeämpiä toimia, kuten lomautuksia, toimimme nykyisen lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa mukaan. Sinällään meillä koulutusorganisaationa ei ole huolta: Suomessa koulut ovat toiminnassa (etäopetuksessa), opetus pyörii ja suurimmalla osalla henkilöstöä on työtä – ehkä jopa enemmän kuin tavanomaisessa tilanteessa. Yleisestä organisaation tilannekuvasta ja lähitulevaisuuden näkymistä on hyvän yhteistoiminnan hengessä tärkeää pitää kuitenkin kaiken aikaa keskusteluyhteyttä myös pääluottamusmiesten kanssa.

Rakentavaan vuorovaikutukseen, ennakointiin ja sujuvaan keskusteluyhteyteen perustuva työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välinen yhteistoiminta ei ole kaikkialla päivänselvä asia. Omassa ajattelussani lähden siitä, että vaikka HR edustaa työnantajaa, niin HR ja työntekijäpuoli ovat jossain määrin samalla puolella eli pitävät tahoillaan huolta siitä, että organisaatiossa noudatetaan virka- ja työehtosopimuksia ja toimitaan työlainsäädännön puitteissa oikein ja edistetään hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Sen, että meillä on luonnollisesti joskus työnantaja- ja työntekijäpuolella eriäviä näkemyksiä työehtosopimusten ja lain tulkinnoista tai organisaatioon muodostuneista toimintakäytänteistä, ei pidä muodostua esteeksi hyvälle yhteistoiminnan toteuttamiselle. Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella. Joskus yhteisen ymmärryksen aikaansaamiseen menee totuttua enemmän aikaa, eikä lopputulos ole välttämättä kumpaakaan osapuolta täysin tyydyttävä. Mutta asia on saatu ratkaistua. Joskus on puntaroitava keskustelun alla olevan asian suurusluokkaa – onko asian koko erimielisyyden arvoinen vai ei, onko asialla vaikutusta laajemmin.

Yhteistoimintakulttuurin rakentaminen voi olla yksi henkilöstötyön helmi, jos niin halutaan. Luottamuksen syntymiseen ja avoimuuteen vaikuttavat väistämättä aiemmat kokemukset yhteistoiminnasta ja sen onnistumisesta, jotka joko edistävät tai estävät hyvää yhteistyötä.

Yhteistoiminta nähdään yhä vielä helposti vain muodollisina, rakenteiden kautta toteutuvina kokouksina, neuvotteluina tai kaikkia pelottavana kirjainyhdistelmänä YT.  Yhteistoiminta on paljon muutakin. Kaikessa laajuudessaan yhteistoiminta on kaikkea sitä työnantajan ja työntekijöiden välitöntä keskustelua, mikä vain liittyy työhön ja sen tekemiseen, eikä siihen liity sinällään mitään ihmeellistä tai erityistä vaikeuskerrointa.

Puhutaan siis toisillemme, rakennetaan yhdessä hyvää dialogia keskuuteemme. Menkäämme siis yli poikkeusaikojenkin hyvässä yhteistoiminnan hengessä.

Maarit Kylmälahti, henkilöstöpäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia