Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2018

Pieni ammatillinen oppilaitos toimii pienuuden dynamiikalla

Gradia Jämsä ja sen edeltäjät ovat ennakoineet yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksia ja kehitystrendejä jo vuosikymmeniä. Jämsään otettiin jo vuonna 1957 ensimmäinen opiskelija huippu-urheiluvalmennukseen. Vuonna 1986 saimme erityisluvan urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen yhdessä kolmen muun ammattikoulun kanssa. Jämsä käynnisti Kajaanin ja Kempeleen kanssa ensimmäisenä logistiikan koulutuksen vuonna 1982. Koneellisen puunkorjuun osalta olemme myös olleet ensimmäisten joukossa vuonna 1973. Perustimme pedagogisen osuuskunnan vuonna 2013. Olemme olleet mukana perustason ensihoitajien valtakunnallisessa koulutuskokeilussa viiden muun toimijan kanssa. Tutkinto vakinaistettiin alkavaksi 1.8.2018. Vuosikymmenten väliin mahtuu lukuisia uusien koulutusalojen startteja ja hankkeita. Olemme edelläkävijöitä.

Jämsän ammatillinen koulutus on ottanut 2010-luvulla pedagogiseksi johtolangakseen tiimi- ja projektioppimisen sekä yhteisöllisyyden. Täällä jokainen opiskelee ja oppii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. Olemme ennakoineet ja laittaneet käytäntöön ammatillisen koulutuksen reformin keskeisiä sisältöjä jo muutamia vuosia. Aikuiset ja nuoret ovat opiskelleet samoissa tiloissa, ryhmissä ja tiimeissä jo tovin aikaa. Opinnot on voinut aloittaa lähes koska tahansa. Yhteisiä opintoja on integroitu ammatillisiin sisältöihin siten, että ammatillinen opettaja ja YTO-opettaja toimivat työparina. Osalla koulutusaloistamme ei ole enää luokkia eikä luokka-asteita, vaan oppiminen tapahtuu pienissä tiimeissä/ryhmissä osaamisen kehittymisen tahdissa. Opiskelu on varsin työelämälähtöistä niin nuorilla kuin aikuisilla. Osa opiskelijoista tulee hyvin kaukaa, joten olemme kehittäneet sellaisia opiskelutapoja, joita pystytään toteuttamaan mahdollisimman paljon opiskelijan kotiseudulla työpaikoissa ja työssäoppimispaikoissa. Opiskelijamme työllistyvät varsin hyvin, koska he oppivat jo koulussa työelämän tavan työskennellä.

Gradia Jämsälle on myönnetty Tiimiakatemia Globalin tiimioppimisen sertifikaatti toisena Suomessa ja kolmantena maailmassa. Sertifikaatti luovutetaan 23.5.2018.

Gradia Jämsässä opiskelee noin 600 nuorta ja noin 900 aikuista keskimäärin 28 ammatillisessa tutkinnossa (PT, AT ja EAT). Yhteistyömme seutukunnan muiden koulujen kanssa on sujuvaa ja win-win -periaatteella toimivaa. Järjestämme vuosittain ns. seutuviikon, johon kukin koulu järjestää kursseja, joista jokainen opiskelija voi valita itselleen opintoja. Mukana ovat myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Avoin yliopisto. Myös Gradia Jämsän huippu-urheiluvalmennus vetää hyvän määrän nuoria sekä meille (26) että Jämsän lukioon (14). Tavoitteenamme on saada alppilajien urheiluvalmennus Himokselle. Olemme myös mukana Jyväskylän Hippoksen kehitysvisioissa.

Gradia Jämsän haasteita ovat talous ja opiskelijoiden riittävyys. Valtion rahoitusleikkaukset toteutettiin prosenttiperiaatteella, jolloin ne kohdistuivat kouluumme suhteellisen suurina. Jämsässä on paljon ns. kalliiden koulutusalojen opiskelijoita metsä-, logistiikka- ja luonnonvara-aloilla (puutarha, floristiikka ja luonto- ja eräoppaat).

Opiskelijoiden riittävyys on pitkällä aikajänteellä iso haaste. Seutukunnan nuorten määrä pienenee kiihtyvällä vauhdilla ja nuorten yhteiskuntatakuun tultua voimaan muualta hakeutuvien nuorten määrä on lähes puolittunut parissa vuodessa. Nykyisin yhteisvalinnan kautta opiskelijoita tulee Gradia Jämsään pääsääntöisesti niille koulutusaloille, joita on vain harvoissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tähän mennessä olemme pystyneet korvaamaan nuorten määrän vähenemisen aikuisopiskeloilla. Valtaosa aikuisista tai jatkuvan haun kautta tulevista opiskelijoista ovat seutukunnan ulkopuolelta (65–70%). Mitä muualta tulevat sitten täältä hakevat? Harvinaisempia koulutusaloja, erilaista tapaa oppia, työelämän ja opiskelun integrointia, aitoa kohtaamista. Keskustelin viime joulukuussa 12 opiskelijakuntamme aktiivin kanssa. Heistä 10 tuli seutukunnan ulkopuolelta. Kysyin heiltä miksi he ovat tulleet kouluumme. Sain seuraavia vastauksia, ne eivät ole prioriteettijärjestyksessä: ”kuulin kaverilta hyvää viestiä, koulun pienuus, tapa toimia, yhdessä tekeminen, kuuluu porukkaan, mä voin olla mä” jne. Totuuden nimissä on sanottava, että paljon tuli myös parannettavia asioita.

Opiskelijamäärän kehitys ja toisaalta taloudelliset reunaehdot ohjaavat voimakkaasti Gradia Jämsän nykyistä ja tulevaa koulutustarjontaa. Siihen vaikuttaa myös seutukunnan elinkeinoelän tarpeet ja kehitystrendit. Sopeutamme opetuskapasiteettia ja opetustiloja edellä mainittujen ajurien suhteessa. Opetustilojen suhteen meillä on menossa hyvin mittava uudistus. Rakennamme muuntojoustavaa tekniikan 1800 neliön opetustilaa ja samalla luovumme 5700 neliön opetustiloista.

Gradia Jämsä ei avannut tänä vuonna rakennusalaa, hotelli-, ravintola- ja cateringalaa eikä matkailualaa yhteisvalinnassa nuorten haettavaksi. Jatkuvassa haussa alat sen sijaan ovat. Kone- ja tuotantotekniikka, muovi- ja kumitekniikka sekä laboratorioala eivät ole olleet vuosiin yhteisvalinnassa mukana. Näillä koulutusaloilla on pyrkimyksenä tuottaa jatkossa koulutusta seutukunnan tarpeeseen tai erikoistua tiettyyn koulutukselliseen segmenttiin. Olemme hakeneet ja haemme jatkuvasti suurienkin koulutusalojen sisältä osaamishuippuja, josta esimerkkinä mainittakoon sosiaali- ja terveysalan perustason ensihoitajien koulutus, joka on toteutettu mahdollisimman työelämälähtöisesti kentällä.

Gradia-perhe aloitti 1.1.2018. Tässä yhteydessä entisestä Jämsän ammattiopiston henkilöstöstä noin 30 henkilöä siirtyi Gradian eri toimintoihin: hallintopalveluihin, kehittämispalveluihin, opiskelijapalveluihin sekä ohjaus- ja urapalveluihin. Gradia Jämsä keskittyy jatkossa puhtaasti ammatillisen osaamisen kouluttamiseen. Haasteena Gradia Jämsällä on muutamat koulutusalat, joilla henkilöstö- ja opiskelijamäärä eivät ole olleet tasapainossa. Onneksi henkilöstöresurssin sopeuttaminen on hoitunut kuluvan lukuvuoden aikana sekä luontaisen poistuman että Gradia-perheen yhteistyön siivittämänä vapaaehtoisin työtehtäväsiirroin Gradian sisällä.

Gradia Jämsän tehtävänä on edesauttaa seutukunnan kehittymistä ja varmistaa, että koko Gradian koulutus ja koulutustoimintaa tukevat palvelut ovat alueella saatavissa mahdollisimman kattavasti.

Sanotaanhan niinkin, että pieni on kaunista.

Petteri Järvinen
Gradia Jämsän rehtori

Lukiot Gradiassa – mistä tulemme ja minne menemme?

Jyväskylän lukioiden taival on ollut tiukan talouden paineessa tehtyjen suurten muutosten aikaa vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen. Lukioiden siirryttyä koulutuskuntayhtymään syksyllä 2010 kävi selväksi, että lukioiden toiminnasta pitäisi puristaa miljoonaluokan säästöt. Valtakunnallinen yksikköhintarahoitus on nimittäin mitoitettu oletuksella, että lukion sijaintikunta rahoittaa yksikköhinnan lisäksi osan toiminnasta suoraan kunnallisverotuloistaan, ja koulutuskuntayhtymällähän ei tällaista verotusmahdollisuutta ole. Useissa kiinteistöissä oli myös akuuttia peruskorjaustarvetta, joten oli luonnollista aloittaa lukioiden määrän ja sijainnin selvittäminen tavoitteena löytää ratkaisu, jossa yhdistettäisiin terveet tilat ja toiminnallinen tehokkuus.

Värikkäiden vaiheiden ja kiivaasti lainehtineen julkisen keskustelun jälkeen päädyttiin yhdistämään keskustassa sijainneet neljä noin 600 opiskelijan päivälukiota pareittain siten, että silloinen Cygnaeus-lukio ja Voionmaan lukio muodostivat uuden Schildtin lukion sekä Lyseon lukio ja Sepän lukio muodostivat uuden Lyseon lukion. Pienemmät lukiot Korpilahdella ja Tikkakoskella tulivat myös liitetyiksi näihin – Korpilahti ensin Voionmaahan heti ensimmäisen koulutuskuntayhtymässä toimitun lukuvuoden jälkeen ja Tikkakoski Seppään muutama vuosi myöhemmin. Kun muistetaan, että Sepän lukio oli muodostettu entisistä Palokan ja Vaajakosken lukioista vuonna 2009, havaitaan, että kaikki kolme entisen Jyväskylän maalaiskunnan lukiota ovat nyt osana uutta Lyseota. Schildtin lukion historiaan taas kuuluu useita kuntaliitosta edeltäneen Jyväskylän kaupungin lukioita, koska Cygnaeus-lukio muodostettiin vuonna 1995 Kesyn, Kilpisen ja Viitaniemen lukioista ja toisaalta Voionmaan taustalla on maamme ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu Jyväskylän tyttölyseo. Toivottavasti niin Lyseo kuin Schildt voivat pitää aiempien lukioiden historiaa jossain muodossa esillä ja tarjota niiden alumneille mahdollisuuksia kokoontua muistelemaan menneitä kouluvuosia ja kenties myös juhlia niiden riemuylioppilaita.

Vuonna 2015 aloittaneet uudet Lyseon ja Schildtin lukiot eivät päässeet heti muuttamaan uusiin tiloihin, vaan molemmat toimivat aluksi hajallaan eri kampuksilla entisissä tiloissaan ja vanha Lyseo vieläpä väistötiloissa Viitaniemessä. Tämä aiheutti tietenkin lisähaasteen henkilöstölle ja opiskelijoille uuden yhteisen toimintakulttuurin luomisessa, mutta toisaalta uusien tilojen suunnittelu toi myös mielekkään yhteisen tavoitteen ja toimi siten yhdistymistä auttavana tekijänä.

Lyseon muuttaessa uusiin upeasti peruskorjattuihin tiloihinsa Harjulle vuoden 2017 alussa henkilöstön yhteishenki oli jo silmiinpistävän pitkälle kehittynyt yhdistymisen alkutaipaleen epävarmuuteen ja epäilyksiin verrattuna. Koulunpito yhteisen katon alla alkoikin varsin mutkattomasti, vaikka toki monen monia käytännön asioita oli vielä yhdessä sovittava ja uusi oppimisympäristökin kaipasi lukuisissa kohdissa hienosäätöä. Yhteistä opettajainhuonetta piti odottaa vielä vuosi ammatillisen koulutuksen käyttöön tulevien tilojen valmistumiseen asti, mutta odotus palkittiin ja uusi opettajainhuone toimii hienosti kaikkien Harjulla opettavien ja opetusta tukevien henkilöiden kohtaamispaikkana. Harjun opettajainhuone ja opetustilat ovat hyötykäytössä myös iltaisin Jyväskylän aikuislukion väen ahkeroidessa omassa maakunnallisesti merkittävässä tehtävässään Keski-Suomen ainoassa aikuislukiossa.

Schildtin lukion väki pääsee vihdoin yhteisen katon alle ensi syksynä, kun Viitaniemi 1B:n tilojen uudistustyöt valmistuvat. Schildtin lukion käyttöön jäävät myös Wilhelm Schildtin katu 2:n luonnontieteen ja musiikin opiskelutilat. Merkonomi- ja datanomikoulutuksen aiemmin käyttämistä tiloista syntyy mainio oppimisympäristö Schildtin lukiolle, kun uudistuksessa on tehty upeita uusia pedagogisia mahdollisuuksia tarjoavia oivalluksia. Schildtin lukiosta rakentuukin osaavan henkilöstön yhteistyöllä varmasti opiskelijoita innostava ja houkutteleva opiskelupaikka.

Lukioiden yhdistämisillä ja kurssitarjonnan tiivistämisellä onnistuttiin saavuttamaan merkittäviä säästöjä jo ennen yhteisiin tiloihin muuttamista. Valitettavasti matkan aikana maali karkasi: valtiovalta päätti pienentää lukioiden yksikköhintoja, minkä seurauksena rahoitusvajeen pienentämisessä palattiin lähtöruutuun. Tämän seurauksena keinot ja vitsit alkoivat olla vähissä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäi aloittaa laajat lukioiden henkilöstön yhteistoimintaneuvottelut, joilla tavoiteltiin kymmenien henkilöiden palvelussuhteiden heikentämistä. Palvelussuhteiden heikentäminen, eli opetus- ja hallintotyön vähentäminen, olisi huonontanut merkittävästi lukioiden opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia: kurssien valintamahdollisuudet olisivat vähentyneet, opetusryhmien koot kasvaneet ja itsenäinen opiskelu lisääntynyt. Tämän seurauksena lukiolaisemme olisivat saaneet muiden suurten kaupunkien lukiolaisiin verrattuna selvästi heikommat lähtökohdat lukion päättötutkintoon ja korkeakouluopintoihin. Niinpä lukioiden opiskelijakunnat ryhtyivät aktiivisesti viestittämään ongelman vakavuutta päättäjille ja Jyväskylän kaupunginvaltuusto päättikin tukea lukioidemme rahoitusta suoralla kaupungin vuosittaisella avustuksella vuodesta 2017 alkaen. Tämän avustuksen portaittainen kasvaminen mahdollistaa lukioiden rahoitusvajeen poistamisen vuoteen 2020 mennessä ja samalla myös kurssitarjonnan maltillisen kasvattamisen, kun samaan aikaan lukiot edelleen tehostavat toimintaansa hallinnon ja tukipalvelujen sekä tilankäyttönsä osalta. Tämän onnistumiseksi lukioiden on osattava tehokkaasti käyttää Gradian uudistettuja yhteisiä palveluita.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän uudistaminen Gradiaksi ajoittui vuoden 2018 alkuun muun muassa ammatillisen koulutuksen suuren valtakunnallisen reformin vuoksi. Tuo reformi merkitsee suurta muutosta siihen, miten ammatillista koulutusta käytännössä järjestetään yhdessä työelämän kanssa merkittävästi aiempaa pienemmillä resursseilla. Ammatillisen koulutuksen väki on ihailtavan tomerasti tarttunut tähän haasteeseen ja lukiot ovat mielellään mukana etsimässä uuteen tilanteeseen sopivia yhteistyömalleja. Yksi merkittävä yhteistyöalue lienee lähitulevaisuudessakin kahden tutkinnon opinnot, jotka jatkunevat suunnilleen entisessä laajuudessa reformin jälkeenkin.

Lukiolakiakin ollaan parhaillaan uudistamassa ja mikäli uudistus hyväksytään eduskunnassa, lukioille tarjoutuu aiempaa suuremmat mahdollisuudet tehdä paikallisia ratkaisuja siitä, miten lukioiden kursseja yhdistellään monioppiaineisiksi opintojaksoiksi lukion sisällä sekä mahdollisesti muidenkin oppilaitosten kanssa. Mielenkiintoisia uudistuksia on siis lukioväenkin näköpiirissä lähivuosina ja nämä uudistukset tarjonnevat luontevia mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen Gradian ammatillisen koulutuksen kanssa.

Yksi kiintoisa yhteinen kehittämiskohde on yhteisen verkko-oppimisosaamisen kerääminen eGradia-konseptin alle. Verkko-oppiminen on jo nyt välttämätön taito sekä korkeakouluopinnoissa että työelämässä, joten kaikkien opiskelijoiden on syytä harjoitella verkko-opiskelua jo lukion aikana. Aikuislukiossa verkko-opintoja on jo pitkään ollut laajasti tarjolla, koska aikuisopiskelijoilla on erityisen monimuotoisia tarpeita ajan ja paikan suhteen joustaville opiskelutavoille. Niinpä aikuislukion osaaminen muodostaa luontevan perustan lukioidemme yhteisen verkko-opiskelun kehittämiselle sekä yhteistyöhön ammatillisenkin koulutuksen kanssa eGradia-konseptin siipien suojassa.

Lukioiden näkökulmasta Gradian uusi imago tukee hyvin koulutuskuntayhtymän kasvua ammatillisen koulutuksen järjestäjästä yleissivistävänkin toisen asteen koulutuksen järjestäjäksi. Gradia on nyt sekä ulkoisesti että sisäisesti tasapuolinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa lukioille erinomaiset koulutuksen tarpeita ymmärtävät tukipalvelut ja luonnollisen yhteistyöalustan ammatillisen koulutuksen kanssa.

Toisen asteen koulutuksen ja erityisesti lukioiden tärkeänä tehtävänä on valmistaa opiskelijoitaan korkeakouluopintoihin. Uusi lukiolaki tullee velvoittamaan lukioita ja korkeakouluja aiempaa laajempaan yhteistyöhön esimerkiksi siten, että kaikille lukiolaisille pitää tarjota selkeämpiä ja konkreettisempia mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin tutustumiseen. Korkeakoulukaupunki Jyväskylässä lukioilla on toki jo ennestään monenlaista yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa ja lukiolaisilla on ollut pitkään mahdollista sisällyttää opintoihinsa tiettyjä korkeakoulujen opintojaksoja. Reilu vuosi sitten aloitettu EduFuturaksi nimetty oppimisen ja tutkimuksen osaamiskeskittymä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Gradian kesken tarjoaa valtakunnallisesti ainutlaatuisen yhteistyönäkymän toisen ja kolmannen asteen kesken. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Gradian ylin johto on tähän yhteistyöhön erittäin aktiivisesti ja vahvasti sitoutunutta, mikä luo uskottavan näkymän opetushenkilöstön ja opiskelijoiden käytännön yhteistyömahdollisuuksien voimakkaalle kasvulle lähivuosina.

Yliopistoissa maailmaa hahmotetaan perinteisesti eri tieteiden kautta ja lukioissa vastaavasti oppiaineiden kautta. Tieteiden välinen yhteistyö ja kyky hahmottaa maailmaa yhden tieteen näkökulmaa laajemmin on yhä tärkeämpää, koska ihmiskuntaa rikastuttavat oivallukset syntyvät enenevästi eri tieteenalojen rajapinnoissa. Vuorovaikutus toisten alojen ammattilaisten kanssa ja työskenteleminen monialaisissa tiimeissä ovatkin olennaisia työelämätaitoja, joihin meidän jo lukiossa pitää opiskelijoita valmentaa. Tämä asia on tunnistettu tulevassa lukiolain uudistuksessa, ja Jyväskylän lukioissa olemme tiimitoiminnan  kehittämisessä valtakunnan lukioiden eturintamassa. Ihmiskunnan satojen ja tuhansien vuosien aikana keräämä valtava tietopääoma ja tapa hahmottaa maailmaa eri tieteiden näkökulmista ei varmasti hetkessä katoa, joten lukiossa lienee jatkossakin useita oppiaineita ja niihin syvällisesti perehtyneitä opettajia. Kun nämä huippupedagogit tuovat omat vahvuutensa monialaisiin tiimeihin, opiskelijat saavat entistä paremmat eväät jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelijoiden osallistaminen opiskelun ja lukion muun  toiminnan kehittämiseen tapahtuu myös luontevasti tiimien kautta.

Nuoret – ja monet varttuneemmatkin – opiskelijamme ovat herkässä kasvun vaiheessa hakemassa suuntaa elämälleen. Tietojen ja taitojen lisäksi he tarvitsevat meiltä aikuisilta ammattilaisilta turvallista tukea ja uskon vahvistusta elämän ilon ja tarkoituksen löytämiseen. Siksi työmme laadun ratkaisee jatkossakin yksi asia: se, miten opettajat ja muut ammattilaiset päivittäin kohtaavat opiskelijat oppitunneilla, koulun käytävillä ja verkossa. Kun näissä päivittäisissä ihmisten kohtaamisissa innostuksen liekki syttyy ja kasvaa isoksi roihuksi, olemme saavuttaneet kaikkein tärkeimmän tavoitteemme. Yhdessä onnistumme varmasti!

Antero Hietamäki
Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja ja
Jyväskylän aikuislukion rehtori