Avainsana-arkisto: digitalisaatio

Monipuolisella osaamisella digihypestä hyötyihin

13 000             aktiivista käyttäjätunnusta
9 000                tukipyyntöä vuosittain
4 600                työasemaa
700                   erilaista yhteistä ja alakohtaista ohjelmistoa
580                   tietoliikennekytkintä
110                   palvelinta
29                     asiantuntijaa

Digihypen aika alkaa vihdoin olla ohi. Vaikka robotit eivät ihan heti valtaakaan maailmaa, tietotekniikka ja digitalisaatio ovat tulleet jäädäkseen. Kysymys enää kuuluu, miten hyvin me osaamme digitalisaation omaksi hyödyksemme valjastaa. Olemmeko uskaltaneet tarttua uusiin työkaluihin riittävän rohkeasti ja kokeilla niiden tarjoamia mahdollisuuksia omassa arjessamme?

Digitalisaatio haastaa kokeilemaan uutta

Teknologian avulla voimme vähentää manuaalista, rutiininomaista työtä ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa sinne, missä sitä aidosti tarvitaan – kuten opiskelijoiden kohtaamiseen. Digityökalut ovat varsin yksinkertaisesti valjastettavissa tuottamaan säännöllisiä raportteja, valvomaan haluttuja raja-arvoja, siirtämään tietoja paikasta toiseen ja vaikkapa lähettämään tarvittavia hälytyksiä erilaisille käyttäjäryhmille.

Jotta teknologiasta olisi aidosti hyötyä ja se järkevöittäisi työtämme, meidän pitäisi rohkeasti tuulettaa ajatuksiamme ja reippaasti uudistaa monia perinteikkäitä toimintatapojamme – muuten digitalisaatio jää helposti papereiden pyörittämiseksi tietokoneella. Toki vanhojen järjestelmien virittäminen uudenlaisiin toimintatapoihin vaatii monesti hieman enemmän ponnisteluja, mutta koska Digipalveluiden konkarit tuntevat ydinjärjestelmämme myös konepellin alta, käsissämme on teknisessä mielessä vain hidasteita, ei esteitä.

Valtakunnallisessa digikehityksessä aktiivisesti mukana

Samalla kun me Gradiassa etsimme jatkuvasti keinoja sujuvoittaa omaa toimintaamme digitalisaation avulla, kansallisesti tehdään samaa ministeriöiden ohjauksessa. Koulutuksen kentässä Opetushallitus kehittää nopealla syklillä sähköisiä palveluja sekä oppijoille että hallinnon tarpeisiin. Pääasiassa kuitenkin kaikkiin kehitettäviin sähköisiin palveluihin sisällön tuottavat ja tiedonsiirtorajapinnoista kansallisten palveluiden ja omien tietojärjestelmiensä välille huolehtivat yksittäiset koulutuksen järjestäjät – kuten Gradia.

Gradian Digipalvelut on saanut kunnian olla mukana lukuisissa OKM:n ja OPH:n sähköisten palveluiden kehitysprojekteissa. Olemme voineet viedä kehitystyöhön oppilaitosten arjen näkökulmaa ja pystyneet myös tuomaan kehitystyöstä terveisiä takaisin omille oppilaitoksillemme ja verkostoillemme. Lisäksi olemme myös itse pysyneet hyvin kartalla siitä, mitä toimintaamme suoraan tai välillisesti vaikuttavia kehitystoimia valtakunnan tasolla on meneillään. Olemme näin pystyneet valmistautumaan moniin muutoksiin sekä järjestelmätasolla että muussa toiminnassa hyvissä ajoin.

Digipalvelut on aktiivinen verkostoituja myös koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Arvostamme korkealle luottamuksellisia suhteitamme niin tietohallinnon, opetusteknologian kuin opintohallinnonkin asiantuntijoihin ja päätöksentekijöihin. Verkostojemme kautta kuulemme käytännön kokemuksista ja saamme hyviä vinkkejä oppilaitoksilta, jotka painivat kanssamme aivan samojen haasteiden kanssa. Tai jos kenelläkään ei ole valmiita vastauksia, ratkomme monia pulmia avoimesti yhdessä. Kaikki voittavat.

Gradialla rohkeutta organisoida toimintaa uudella tavalla

Toisen asteen koulutuksen poikkeuksellisen hyvän tuntemuksen lisäksi yksi Gradian Digipalveluiden ehdottomista vahvuuksista tämän päivän haasteiden keskellä on osaamisemme monipuolisuus. Samassa työyhteisössä työskentelevät niin konepellin alla moottorin toimintakunnosta huolehtivat tekniset osaajat, ”huoltoaseman henkilöstö” kuin palvelujen hyödyntämisessä tukevat opintohallinnon asiantuntijat ja opettajataustaiset digikoordinaattorit. Piristysruiskeen digijoukkueeseemme tuovat Gradian valmentavien ja tutkintokoulutusten opiskelijat, jotka pääsevät kanssamme kiinni alan aitoihin työtehtäviin ja voivat samalla harjoitella työelämän pelisääntöjä ja työyhteisötaitoja turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä.

Gradian rohkea ratkaisu sijoittaa opetusteknologian ja opintohallinnon asiantuntijat Digipalveluiden yhteyteen tarkoittaa luonnollisesti myös henkilöstökustannusten siirtymistä näiltä osin oppilaitoksilta Digipalveluille. Tämä valinta näkyy toivottavasti monella tasolla entistä parempana palveluna oppilaitoksillemme! Muilta osin Digipalveluiden budjetti on pidetty hyvin maltillisena – yhteisestä potista maksetaan käytännössä vain kaikille yhteisten järjestelmien ylläpito- ja rajapintakustannukset sekä kaikille välttämättömät tietoliikenne- ja puhelinkulut. Digitalisaation valjastaminen organisaatiomme hyödyksi vaatii kuitenkin jatkuvasti vähintään pientä kehitystyötä ja uusien rajapintojen rakentamista järjestelmien välille. Ja vaikka emme omia toimintatapojamme jostain syystä kehittäisikään, koulutuksen kansallisten sähköisten palveluiden käyttöönotto vaatii meiltä joka tapauksessa samoja peliliikkeitä.

Kuntaliiton tietotekniikkakartoituksen 2018 mukaan kansallisista muutoksista pelkästään uuden tiedonhallintalain voimaantulo tuo kuntasektorille väistämättä lisää koulutus- ja resurssitarpeita sekä suoria valvonta- ja muutoskustannuksia, tietoturva-auditointikustannuksia sekä kehittämisen konsultointikustannuksia. Ja vastaavia muutoksia on samanaikaisesti meneillään lukuisia: EU:n uusi tietosuoja-asetus, KOSKI-palvelun käyttöönotto, ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteen muutosten ja uusien raportointivaatimusten vaikutukset järjestelmiin, eHOKS-palvelun käyttöönotto tulevan vuoden aikana, ammatillisen koulutuksen vuosityöaikaan siirtyminen 1.8.2019 – ja lukiokoulutuksen vastaavia odotellessa. Digitalisaation kanssa on juostava pysyäkseen edes paikoillaan.

Yhteistyö on avain onneen

Gradian Digipalvelut on olemassa Gradian oppilaitoksia varten. Hoidamme tietotekniikkaan ja -järjestelmiin liittyvät kilpailutukset, sopimusneuvottelut, hankinnat ja muun säädön toimittajien kanssa Gradian kokonaistaloudellinen etu huomioiden. Huolehdimme tietojärjestelmistä ja niiden välisistä rajapinnoista, ylläpidämme tietoliikenneyhteyksiä ja käyttöoikeuksia, perehdymme yhteisessä käytössämme oleviin ohjelmistoihin ja tuemme henkilöstöä niiden käytössä mahdollisuuksien mukaan. Kaikessa tavoitteenamme on tehdä henkilöstömme ja opiskelijoidemme elämästä jatkuvasti hieman helpompaa.

Parhaaseen tulokseen pääsemme kuitenkin vain yhteistyöllä. Kun mikään järjestelmä tai hilavitkutin ei tuo onnea pelkällä olemassaolollaan, hyvällä yhteistyöllä teknisten osaajien ja sisällön asiantuntijoiden kanssa pystymme kokoamaan Gradian tarpeita parhaiten palvelevat palvelut, auttamaan valitsemaan kuhunkin tarpeeseen oikeat työkalut ja myös tukemaan oikealla tavalla niiden hyödyntämisessä.

Jokaisen vastuulle jää vain rohkeasti hyödyntää näitä työvälineitä omassa arjessaan.
Yhdessä meitä ei pysäytä mikään!

Hanna Rajala, digipalvelupäällikkö
Gradian Digipalvelut

Z-sukupolven haaste

Muistan hyvin, kun ostin perheemme vanhimmille lapsille ensimmäiset omat kännykät, Matopelin ja Nokia Tunen aateloimat klassikot, jotka siirsivät Suomen ikuiseen reaaliaikaan ja tavoitettavuuteen. Tämän joulun alla selailen puhelimellani sivustoja, jotka markkinoivat nuorimman tyttäreni haluamaa uusinta uutta, Artificial Intelligence -sovelluksilla toimivaa kasvot tunnistavaa puhelinta – tai ehkä oikeammin minitietokonetta, käden jatketta tai keinoälyneuvojaa.

Suomalaista koulua tuntuu myös digitalisaatio puhuttavan kaiken aikaa. Samalla kun arkielämämme muuttuu kaiken aikaa yhä vahvemmin tietoyhteiskuntaan sidotuksi, koulun kohdalla tätä muutosta problematisoidaan milloin mistäkin suunnasta. Mielestäni on eriskummallista, että digitaalinen toimintaympäristö, joka soveltuu lähes kaiken arkisen tekemisemme helpottamiseen, ei millään meinaa  sopia koulun todellisuuteen. Edelleen kouluelämässä tunnutaan digitalisaatiosta kysyttävän miksi, vaikka oikea kysymys olisi miten.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen aikana istuin lukuisissa koulutuspoliittisissa työryhmissä, jotka pohtivat digitalisaation tuomista osaksi opetusta ja oppimista. Milleniumin johtava Nokialand alkoi hitaasti tipahtaa kilpailijamaiden sovelluskelkasta. Kansallinen visio puuttui, insinööritaito korvasi helppouden ja käytettävyyden. Muutoksen todelliset tekijät, rehtorit ja opettajat, saivat edelleen valita työvälineensä ja toimintatapansa hyvin itsenäisesti. Hienoa tavallaan, mutta myös opiskelijoita eriarvoistavaa.

Kuten Suomessa yleensäkin tapahtuu koulutuspolitiikan suunnan uudelleen arvioinneissa, monet meistä eri toimijoista huomasivat yhden toimivan mallin digitalisaation vauhdittajana. Ratkaisu oli ylioppilastutkinnon sähköistäminen tai oikeammin digitalisointi. Vaikka ajatus itsessään oli nurinkurinen, uudistetaan ensin päättötutkinto ja vasta sen jälkeen siihen tähtäävä toiminta, niin oli se samalla äärimmäisen nerokas. Reformeja ja suuria kansallisia koulutuspoliittisia uudistuksia vierastavassa maassa tehtiin eräänlainen hiljainen palatsivallankumous, jonka vaikutus ulottui välittömästi läpi kaikkien kouluasteiden. Tänään voidaan todeta, että hyvä kun tehtiin, muuten takamatka meidän kilpailijoihimme olisi vain kasvanut. Enkä tällä tarkoita vain valtioiden välistä kisaa vaan pikemminkin vallitsevien todellisuuksien ja erilaisten elämäntapojen välistä mittelöä.

Kun tänä päivänä rakennetaan uutta, on tarpeellista kysyä, miten otamme tietoyhteiskunnan rakenteet osaksi tekemistämme. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun toimintaympäristön muutokset ovat suuria. Jyväskylän lukiokoulutuksessa uusien lähes 1200 opiskelijan lukioiden on väistämättä pohdittava toimintaansa eri tavoin kuin valtaosan maamme lukioista. Miten mahdollistamme yksilöllisemmän opetuksen? Miten palvelemme erityisopiskelijoita – urheilijoita, vaihto-opiskelijoita ja muita vastaavassa tilanteessa olevia? Miten turvaamme kestävän kehityksen tai miten tuemme koulutusvientiä? Monissa näissä kysymyksissä vastaus löytyy verkosta ja verkko-oppimisesta.

Lukiokoulutuksen seuraavan opetussuunnitelmakierroksen eräs keskeinen tehtävä on uuden E-Gradia konseptin alle rakentuva kurssitarjonta. Voimme halutessamme olla eräs maamme johtava verkko-opetuksen tarjoaja, joka toimii sekä kansallisella että kansainvälisillä markkinoilla. Yhdistettynä EduFuturan mahdollistamaan laaja-alaiseen korkeakouluyhteistyöhön ovat mahdollisuutemme verkko-opetuksen kehittämiseen todella poikkeuksellisen hienot. Käytännössä tulevaisuus tarkoittaisi sitä, että kaikki lukion opetustarjonta, osin myös englannin kielellä, olisi tarjolla 24/7 ja 365 verkossa.

Ensimmäiseen joulun lapseen, joka synty suoraa kännykkä kädessä, on vielä ehkä jonkin verran aikaa. Mutta kyetäksemme kommunikoimaan tämän päivän ja tulevaisuuden nuorten kanssa, meidän on ymmärrettävä, että emme puhu enää laitteesta, vaan elämäntavasta. Kun haluamme oikeasti ymmärtää tämän elämäntavan suomat mahdollisuudet oppimisen kehittämiseen, olemme oikealla tiellä. Sen tehdäksemme meidän on vain uskallettava heittää jotakin pois. Elämän eksentrikot voivat valita elämän verkkojen ulkopuolella, tavalliselle ihmiselle se on elämän perustaito, jollei kohta edellytys.

Ari Pokka
Schildtin lukion rehtori