Avainsana-arkisto: opettaja

Hyvinvointikampanjan logo

Arvostavalla kohtaamisella ja hyvällä asenteella parempaa työhyvinvointia

Kirjoitus on osa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Gradian yhteistä työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Miten ope ja esimies jaksavat, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus -teemasta kirjoittavat koulutuspäällikkö Anne-Mari Landén ja opinto-ohjaaja Sirpa Puikkonen.

Oppilaitoksessa opiskellaan, mutta se on meille monelle myös työpaikka.  Isossa työyhteisössä jo talon sisällä on lukuisia kohtaamisia päivittäin. Meitä on myös erilaisia persoonia, ja meillä on erilaisia työn tekemisen toimintatapoja. Kohtaamisessa on aina mietittävä, kenet kohtaa ja miten.  Jokaisen Wilma-viestin, sähköpostin ja puhelun takana on ihminen.  Aito kohtaaminen on aidosti läsnäoloa ja asioiden eteenpäin viemistä.

Ammatillinen koulutus on ollut pitkään murroksessa; ammatillisen koulutuksen reformi, rahoitusleikkaukset ja muut muutokset ovat tuoneet muutoksia työhön.  Ammatillisten oppilaitosten opot ovat kuormittuneet muun muassa ohjattavien määristä sekä uuden ammatillisen koulutuksen mukanaan tuomista uusista tehtävistä. Näiden asioiden keskellä olisi tärkeää yrittää ylläpitää hyvää yhteishenkeä ja positiivista asennetta sekä luottamuksellista ilmapiiriä.  Hyvinvoiva työyhteisö pystyy vastaamaan ja ratkomaan haasteellisiakin asioita.

Toimiva vuorovaikutus on tärkeää

Sirpa: ”Opon työ ei ns. tekemällä lopu. Opon on siedettävä asioiden keskeneräisyyttä. Sähköpostia ei koskaan saa tyhjäksi. Koskaan ei saa kaikkea valmiiksi. Omassa kalenterissa on yleensä kesäkuussa merkintä: kaikki tekemättä jääneet tehtävät. Opon ammattitaitoa on myös oman työn rajaaminen työnantajan mahdollistamissa rajoissa.”

Anne-Mari: “Esimiehenä näen, kuinka opot tekevät työtään tunnollisesti ja sydämellään. He ovat rautaisia ammattilaisia, omatoimisia, toimintaa kehittäviä ja osallistuvia. Esimiehen kannalta se on palkitsevaa ja ilahduttavaa. Toisaalta aina on huoli jaksamisesta.

Hyvin toimivan työyhteisön merkittävät tekijät ovat vuorovaikutus ja asenteelliset asiat. Yhdessä voimme huolehtia hyvän hengen ja ilmapiirin luomisessa. Jokainen voi valita käyttäytyä ystävällisesti ja arvostavasti.

Lopulta aika pienilläkin teoilla on merkitystä hyvän ilmapiirin luomiseksi, kun esimerkiksi sanot hyvää huomenta, hymyilet tai vaihdat pari sanaa, vaikka olisi jo kiire toisaalle. Itse koen, että opot ovat ottaneet minut vastaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Se on ollut tärkeää vuorovaikutuksen syntymiseen.”

Sirpa: “Toivon, että esimies Anne-Mari jatkossakin kohtaa opon ihmisenä: kuuntelee, kuulee, mahdollistaa työn rajaamisen ja osaamisen ajan tasalla pitämisen ja oman ammatillisuuden kehittämisen siten, että kaikki meidän opot jaksavat tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Kaikella vuorovaikutuksella ja kohtaamisilla sekä työyhteisössä tekemisellä on tarkoitus viedä opiskelijoiden asiaa eteenpäin. Toivottavasti pystymme luomaan aidosti positiivisen ilmapiirin, joka välittyy myös opiskelijalle.”

Ja lopuksi:

“Positiivinen ilmapiiri välittyy asiakkaalle ja lisää hänen tyytyväisyyttään ja lojaalisuuttaan. Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen ei tule automaattisesti, vaan on tietoinen tahtotila ja valinta.” (Fischer 2014)

Anne-Mari Landén
Anne-Mari Landén, koulutuspäällikkö,
Gradia Jyväskylä
Sirpa Puikkonen,
opinto-ohjaaja,
Gradia Jyväskylä
Hyvinvointikampanjan logo

Aika riittää niin työhön kuin taukoon

Kirjoitus on osa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Gradian yhteistä työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Työajasta, sen tauottamisesta ja riittävyydestä kirjoittavat JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen ja Gradian henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen.

Kiire! Puhelin soi ja pitäisi juosta lounaalle. Joku koputtaa oveen, mutta olisi jo kiire opettamaan. Kuulostaako tutulta? Eikö aika riitä? Jokaisen on aika ajoin hyvä pysähtyä miettimään, mitä tapahtuu, jos en vastaisikaan puhelimeen tai sähköpostiin juuri nyt. Oman työn suunnittelulla voi vähentää kiireen tunnetta. Ota aikaa omille ja yhteisille tehtäville, kokeile tehtävälistoja työn priorisoinnin tukena, ja muista, että työ tehdään työajalla. Muista myös pitää tauko.

Opettajan työ on luonteeltaan asiantuntijatyötä, jota tehdään ihmisten kanssa. Vaihtuvat asiakkaat ja opiskelijaryhmät luovat omat haasteensa ja samalla myös tekevät työstä antoisaa. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa nostettiin erityisesti esiin se, että opettajat ja sote-alan ammattilaiset kokevat usein työn imua. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Vaikka työ on välillä kuormittavaa ja päivät voivat olla pitkiä, opettajan kokemus oman työn merkityksellisyydestä ylittää sen kuormittavuuden. Samanlaista työn imua on tutkimuksen mukaan myös johtajilla, esimiehillä ja asiantuntijoilla.

Ammattilaiselle on kunnia-asia tehdä työnsä hyvin. Työn laatu on aina viime kädessä koulutuksenjärjestäjän vastuulla, ja työ tulee tehdä työnantajan siihen antamin resurssein. Tätä voi olla joskus vaikea hyväksyä, ja henkilöstö kokee riittämättömyyden tunnetta, kun aika ei riitä työn tekemiseen niin hyvin kuin haluaisi. Oman työn tekemiselle tulisi kuitenkin kyetä asettamaan rajoja, ja miettiä itse: Milloin olen tehnyt työni riittävän hyvin? Odotanko itseltäni vai odottaako joku toinen minulta?

Vuosityöajan resursointikysymys näyttäytyy niin henkilöstöpalveluille kuin luottamusmiehille esitetyissä kysymyksissä eri opettajille erilaisena. Kun yksi opettaja kokee, ettei annettu työaika riitä, on toiselle haaste saada työsuunnitelman mukainen työmäärä lukuvuoden aikana tehtyä. Mitä tehdä, jos työaikaresurssi ei riitä? Opettajan tulee tuoda tilanne esimiehensä tietoon mahdollisimman nopeasti, jotta resurssien käyttö ja tuleva työajan tarve voidaan selvittää. Työajanseuranta on opettajan vastuulla, resursointi esimiehen. Suuren työmäärän kanssa painivan tulee samoin keskustella tilanteesta esimiehensä kanssa vaihtoehtojen miettimiseksi. On muistettava, että työ jakaantuu lukuvuoden aikana 40 tai 42 työviikolle, joista osa todennäköisesti vaatii enemmän ja osa vähemmän työtä.

Vuosityöajassa sidotun ja sitomattoman työajan rajan hämärtyminen sekoittaa myös opettajan arjen hallintaa. Työn valuminen vapaa-ajalle on kuormitustekijä, joka jokaisen tulisi tunnistaa omalta osaltaan. Vai onko niin, ettemme kykene tunnistamaan tämäntyyppisiä kuormitustekijöitä työssämme? Olemmeko sokeita omalle työllemme?

Omasta jaksamisesta tulee huolehtia pitämällä taukoja työpäivän aikana ja nauttimalla vapaa-ajasta. Työt tehdään työajalla, ja työaikana tulee tehdä – totta kai – niitä töitä, joita työnantaja antaa tehtäväksi. Tärkeintä on, että työt tehdään ja kirjataan työajaksi todellisen toteutuman mukaisesti. Muista arvostaa sekä omaa että muiden työ- ja vapaa-aikaa.

Janika Luostarinen, henkilöstöasiantuntija, Gradia
Timo Tourunen , opettaja ja luottamusmies, Gradia