Avainsana-arkisto: reformi

Erilaiset opiskelijat, erilaiset toimintakulttuurit

Kulunut lukuvuosi on ollut Gradiassa kiivaiden muutosten aikaa. Jokainen henkilökuntaan kuuluva on saanut käyttää luovuuttaan uusien tilanteiden äärellä. Opettajan näkökulmasta on toimittu välillä äärirajoilla: miten vastata kaikkiin niihin tavoitteisiin, joita uusi lainsäädäntö on tuonut mukanaan. Suurimmalle osalle opettajista on tullut uusia työtovereita, uudenlaisia opiskelijoita sekä erilaisia työympäristöjä: koko toimintakulttuuri on muuttunut. Se on ollut toisaalta aktivoivaa ja virkistävää, toisaalta uuvuttavaa.

Opetuksen järjestämisen osalta suurin ero verrattuna aikaisempaan ammatilliseen koulutukseen on aikuisten ja nuorten koulutuksen yhdistyminen. Siinä missä opetettava ryhmä vielä viime lukuvuonna koostui selkeästi joko nuorista tai aikuisista omine opetussuunnitelmineen ja toimintatapoineen, on tämänhetkinen opiskelijoiden, opiskelutapojen ja opetussuunnitelmien kirjo valtava ja sekalainen. Muutosvaiheessa sekä opiskelijat että opettajat kantavat vielä vanhan lainsäädännönmukanaan tuomia käytänteitä, ”vanhaa nuorisopuolta” ja ”entistä aikkaria.”

Itselläni on ollut yhteiskunnallisten opintojen opettajana samoissa ryhmissä peruskoulupohjaisia nuoria, ylioppilaspohjaisia nuoria, korkeakoulututkinnon suorittaneita aikuisia, 30 vuotta työelämässä olleita aikuisia, oppisopimusopiskelijoita ja monimuoto-opiskelijoita. Taitavaa, monipuolista ja motivoitunutta joukkoa. Mutta opetustilanteissa on samalla läsnä myös oppimisen ja käyttäytymisen pulmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat, puutteellinen suomen kielen taito sekä riittämättömät tieto- ja viestintäteknisiä taidot. Jokaiselle opettajalle tuttu tilanne.

Reformilainsäädäntöön perustuva henkilökohtaistaminen on pyrkimyksenä hieno ja vastaa kysymykseen, kuinka jokainen opiskelija saa juuri hänen tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta edellä kuvaamassani tilanteessa: osa opiskelijoista osallistuu kontaktiopetukseen kaikilla lukujärjestykseen merkityillä tunneilla, osa käy joko ansiotöissä tai on oppimassa työpaikalla ja tekee sovitun osan opinnoista verkossa. Jotkut opiskelijat suorittavat koko kurssin verkko-opintoina. Onpa mukana niitäkin, jotka havahtuvat opinnon suorittamiseen vasta kurssin loppuvaiheessa, koska eivät ole ymmärtäneet, että juuri kyseiset opinnot kuuluvat myös heille.

Opettajana teen siis samanaikaisesti kaikkia mahdollisia pedagogisia ratkaisuja, koska olipa opiskelun tapa mikä tahansa, opiskelijat eivät osaa, eikä heidän tarvitse, toimia ilman opetusta ja ohjausta. Käytännössä tämä on tarkoittanut opetuksen suunnittelua, lähiopetusta ja arviointia päivisin sekä opetusta ja ohjausta viestintäteknisin keinoin iltaisin ja viikonloppuisin. Etenkin aikuiset opiskelijat osaavat vaatia palvelua sitä tarvitessaan.

Tällä hetkellä olemme muutoksen siinä vaiheessa, jossa toteutamme kukin tahoillamme entisiä toimintakulttuurejamme, mikä aiheuttaa kaksinkertaisen työmäärän opettajille ja monenlaista sekavuutta opiskelijoiden arkeen. Vanhat opettamisen välineet eivät toimi, emmekä ole ehtineet luoda uusia. Aikuiset ja nuoret ovat elämänsä eri vaiheissa, ja se heijastuu tietenkin opetuksen tarpeisiin. Kokemukseni mukaan aikuisten opetuksen pääpaino on ammatillisessa kompetenssissa ja geneeristen taitojen päivittämisessä. Nuoret tarvitsevat edellisten lisäksi kasvattamista ja oikeutta erehtymiseen sekä opinnoissa että muussa elämässä. Näiden tavoitteiden yhdistäminen uudeksi toimintakulttuuriksi vaatii meiltä opettajilta uudenlaista laaja-alaisuutta, joka ei synny hetkessä.

Yksi asia näiden haasteiden keskellä ei ole kuitenkaan muuttunut: meidän opettajien tehtävä on opettaa kaikkia opiskelijoitamme ammattitaitoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi. Opetuksen laatu pitää olla edelleen päämääränä niin tulevan lukuvuoden opettajien vuosityöajan suunnittelussa, HOKS-ohjauksen vastuissa ja työnjaossa kuin esimiestyössä organisaation kaikilla tasoilla. Samalla meidän tulee harkita tarkkaan, millaisen asiakaslupauksen annamme jatkossa opiskelijoille. Vaikka opiskelijoiden tarpeet ovat tunnetusti moninaiset, opettajan työ ei voi määrittyä yksittäisen opiskelijan aikataulujen mukaan. Gradian supermarket ei voi olla aina auki.

Katriina Vikström, yhteiskunnallisten aineiden opettaja, Gradia Jyväskylä sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian johtoryhmän henkilöstöjäsen

650 Gradian opettajaa siirtyy elokuussa vuosityöaikaan

Opettajien työaikajärjestelmä on jo pitkään kaivannut päivitystä. OVTES-virka- ja työehtosopimus osioineen, liitteineen ja toinen toistaan seuraavine soveltamisohjeineen saa ajoittain kokeneenkin konkarin pään pyörälle. Jatkossa palvelussuhteen ehdot eivät enää riipu siitä, mihin OVTES-osioon tai liitteeseen opettaja on palkattu, mikä helpottaa OVTES:n soveltamista ja hallinnollista työtä.

Gradiassa ammatillisen koulutuksen opettajat ja opinto-ohjaajat siirtyvät yhteen ja samaan työaikajärjestelmään 1.8.2019 alkaen. Muutos koskee noin 650 gradialaista.

Tässä kirjoituksessa ajatuksia muutoksesta ovat koonneet yhteistyössä henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen, pääluottamusmies Timo Tourunen (JUKO) ja henkilöstöpäällikkö Maarit Kylmälahti. Henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen on aloittanut Gradian henkilöstöpalveluissa viime joulukuun puolivälissä ja vuosityöaikaan siirtymiseen liittyvät valmistelut ovat keskeinen osa hänen työkenttäänsä.

”Kyseessä ei ole ihan pieni juttu näin isossa kokonaisuudessa kuin Gradia. Vuosityöaikaan on valmistauduttu pitkään, mutta kevään 2019 aikana on saatava koko palapeli koottua. Palapelin kokoamista vuosityöaika onkin, sillä ei riitä, että saamme yhdessä opettajien kanssa kirjoitettua soveltamisohjeen ja siitä yhteisen ymmärryksen kokonaisuudesta, vaan projektiin liittyvät myös toimivan työajansuunnittelun ja seurannan kehittäminen sekä erilaisten järjestelmien rajapintojen rakentaminen ja palkanlaskennan muutokset – näin esimerkkeinä”, kertoo Gradian henkilöstöpäällikkö Maarit Kylmälahti.

Valtakunnallinen sopimusmääräys yhdenmukaistaa työajat ja palvelussuhteen ehdot

Kokeiluna alkanut vuosityöaikajärjestelmä ulottuu valtakunnallisena OVTES-sopimusmääräyksenä koko ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöön. Muutos koskee valtakunnallisesti noin 10 000 ammatillisen koulutuksen opettajaa, opinto-ohjaajaa, rehtoria, apulaisrehtoria ja koulutuspäällikköä. Vanhoista opetusvelvollisuustyöajoista sekä oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottavasta toimistotyöajasta ja yleistyöajasta luovutaan 1.8.2020 mennessä kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

Vuosityöaikaan siirtyminen tarkoittaa käytännössä ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön työaikojen ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuotuinen työaika on jatkossa 1500 tuntia. Muutoksen helpottamiseksi on sovittu valtakunnallisia siirtymämääräyksiä, joiden vaikutukset tulevat näkymään eri osioista ja liitteistä siirtyvien opettajien työajoissa ja palkassa eroavaisuuksina vielä vuosia muutoksen jälkeen.

Muutoksen valmistelu

Työnantaja vastaa muutoksen valmistelusta ja sen viestinnästä yhteistyössä ammattijärjestöjen edustajien kanssa. Työaikajärjestelmän muutos tarkoittaa myös työajan suunnittelun ja seurannan välineiden rakentamista nykyisiin tietojärjestelmiin sekä palkanlaskennan järjestelmien päivittämistä uutta työaikaa tukeviksi.

Kevättalvella 2019 on rakennettu Gradian yhteistä soveltamisohjetta, joka tukee vuosityöaikaan siirtymistä ja siihen liittyviä soveltamistilanteita. Työnantajan edustajien vastuulla on luonnollisesti myös uuden työaikajärjestelmän tuominen jokaisen opettajan arkeen.

Rohkeutta uuden oppimiseen

”Vuosityöaikaan siirtyminen aiheuttaa niin innostunutta odotusta kuin pelkoja vanhan menettämisestä. Kuullessani ensimmäisen kerran ammatillisen koulutuksen vuosityöajasta (silloisesta kokeilusta), olivat ajatukseni kahtiajakoiset; olin riemuissani siitä, että monitasoinen OVTES-järjestelmä osioineen ja liitekohtaisine soveltamisohjeineen jäisi unholaan, mutta toisaalta olin ehtinyt vuosien saatossa ihastua ja tottua opetusvelvollisuusjärjestelmään.

Jotta tulevan työaikajärjestelmän muutoksen voi omaksua, on hyväksyttävä ajatus luopumisesta ja poisopittava vanhasta. Katsoi uudistusta millä linsseillä tahansa, on se väistämätön. Jokaiselta gradialaiselta odotetaan muutoksessa avointa mieltä ja rohkeutta uuden oppimiseen”, pohtii henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen.

Tavoitteena joustavuus ja reforminkestävyys

Opettajan työtä ja työaikaa on opittava ajattelemaan uudella tavalla. Vuosityöajassa kaikki opettajan tekemä työ on samanarvoista eikä palkanmaksun perusteena olevaa työtä jaeta opetukseen ja muuhun työhön kuten OVTES:n nykyisissä määräyksissä tehdään. Työajan käsite siis muuttuu.

Kaikki opettajan työ resursoidaan vuodeksi ja työsuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Vuosityöajassa voidaan huomioida aiempaa paremmin opettajan työn muutos, erilaiset työnjaot ja roolit. Varsinainen opetustyö itsessään ei muutu.

Vuosilomista ja laskennallisista vuosilomista luovutaan, kun uuden sopimusmääräyksen myötä siirrytään vapaajaksojärjestelmään. Sopimusmääräys on suunniteltu reformin kestävästi ja se joustavoittaa työajan sijoittamista koko kalenterivuodelle. Työaikauudistuksen myötä avautuu mahdollisuus työn teettämiseen aiempaa vapaammin ympäri vuoden, myös kesäaikana. Opetushenkilöstölle annetaan kalenterivuosittain OVTES:n mukaiset vapaajaksot, joille työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa.

Muutoksen vaikutukset opetuksen suunnitteluun ja työtapoihin näkyvät ensikädessä jo ennen lukuvuoden 2019 – 2020 alkua vahvistettavassa työsuunnitelmassa ja myöhemmin käytännön ja kokemusten kautta.

Palkkausjärjestelmän kehittäminen ja työn vaativuuden arviointi

Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön palkkausjärjestelmää kehitetään rinnakkain vuosityöajan valmistelun kanssa. Tämän työskentelyn tuloksena rakentuu ammatilliset opettajat kattava, läpinäkyvä työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Ammatillisen opettajan tehtävänkuvan ajantasaisuutta ja reformin kestävyyttä tarkastellaan tehtävän vaativuuteen arviointeineen vuoden 2019 aikana.

Muutos tehdään yhdessä opettajien kanssa

”Uuden työaikamallin omaksuminen ja käyttöönotto vaatii oman aikansa. Tärkeä on muistaa, että käytännöt hioutuvat lopullisiksi vasta kokemusten kautta. Meillä soveltamisohjeista on pyritty tekemään tämänhetkisen tiedon pohjalta niin yksiselitteiset kuin mahdollista. Samoin olemme pyrkineet mahdollisimman vähiin muutoksiin mm. uusien tietokoneohjelmistojen osalta – muutoksia kun on ollut meillä ihan riittävästi viime vuosina”, kertoo JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen.

”Olemme tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen reformi siirtää oppimista erilaisiin oppimisympäristöihin – tosin sitähän olemme tehneet jo vuosien ajan. Työssäoppimisen resurssointi on ollut yksi vanhan sopimuksen hankalasti tulkittavista kohdista ja hiertänyt osaa opettajista.  Vuosityöajan keskeinen ajatus on saada näkyviin ja palkanmaksun piiriin kaikki opettajien tekemä työ. Tämä edellyttää toimivan vuosityöaikasuunnitelman. Ennen kaikkea se vaatii toimivaa työajan seurantaa. Asiantuntijatyössä keskinäinen luottamus työajan tehokkaasta käytöstä on kantava periaate”, jatkaa JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen.