Avainsana-arkisto: kehittäminen

Maailma ja maakunta muuttuvat, muuttuuko Gradia?

Moni voi ihmetellä otsikkoa, onhan koulutuskuntayhtymä juuri käynyt läpi historiansa mittavimman uudistuksen, jossa on myllätty oppilaitokset, yksiköt, tehtävät, vastuut, nimikkeet, toiminnot aina organisaation nimeä myöten. Kysymys kuitenkin kuuluu,  uudistummeko vain pakon edessä, kun ministeriö lainsäädännöllä ja kukkaronnyörejä kiristämällä siihen velvoittaa vai olemmeko joustavia ja ketteriä mukautumaan maailmaan muutokseen ihan itse? Kuinka hyvin tiedämme, mihin olemme menossa vai teemmekö asioita hätäpäissään ja tulipaloja sammuttelemalla?

Ahti Karjalaisen kuuluisan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Toisaalta Abraham Lincoln on todennut, että paras tapa ennustaa tulevaisuutta on luoda tulevaisuus itse. Tähän jälkimmäiseen ajatukseen oman tulevaisuutemme rakentamisesta pohjautuu Keski-Suomen maakunnallinen ennakointiyhteistyö.

Keski-Suomen tulevaisuusryhmän johdolla on laadittu maakunnan tulevaisuutta valottavia skenaarioita jo pitkään. Skenaarioilla kuvataan ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka rakentuvat havaittujen muutostekijöiden, trendien, nousevien ilmiöiden sekä erilaisten epävarmuustekijöiden ja näitä kaikkia kuvaavien kehitysvaihtoehtojen pohjalta. Skenaariot eivät siis ennusta todennäköistä tai toivottua tulevaisuutta, vaan kuvaavat mahdollisuuksia ja välttämättömyyksiä, joiden varaan voimme rakentaa oman tiekarttamme tulevaisuuteen, vahvistaa osaamistamme, kehittää heikkoja kohtia ja varautua myös pahimpaan. Halutessamme meillä on kaikki tarvittava tieto tulevaisuuteen luotaavien ratkaisujen tekemiseen.

Maakunnan viimeisimmät skenaariot ulottuvat vuoteen 2050 saakka[1]. Skenaariot palvelevat erityisesti aluekehittämistä ja strategista suunnittelua, mutta niiden tulisi näkyä myös koulutuksenjärjestäjien strategioissa sekä talous-, toiminta- ja koulutussuunnittelussa.

Jokainen viidestä maakunnan skenaariosta antaa vahvoja viitteitä, millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan. ”Turvaton ja suojautuva yhteiskunta”-skenaarion mukaan koulutuksen vahvistamista tarvitaan kyberturvallisuuteen sekä monikulttuurisuuteen. ”Yksilöiden maailma” edellyttää panostuksia digitalisaatioon, asiakasymmärrykseen ja yrittäjyysvalmiuksiin kaikilla koulutusaloilla. ”Paikalliset arvoyhteisöt” haastaa innovaatio- ja robotiikkaosaamisen edistämiseen sekä turvallisen yhteisön tarjoamiseen opiskelijoille. ”Tekoälyn, rahan ja idän dominanssi” puolestaan korostaa digitalisaation lisäksi hyviä Aasian yhteistyöverkostoja. ”Kättä päälle”-skenaariossa on oleellista panostaa teknologiseen ja kuntouttavan terveydenhuollon osaamiseen sekä ymmärtää avoimen datan mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat yhdistelmiä eri skenaarioista. Kaikille skenaarioille yhteisiä trendejä, joihin meidän on välttämätöntä varautua, ovat mm. ilmastonmuutos, innovaatioympäristöjen rakentuminen, väestön ikääntyminen ja pieneneminen, digitalisaatio, teknologian ja työn murros sekä toimialojen palvelullistuminen. Joihinkin näistä haasteista olemme Gradiassa hyvin valmistautuneet. Työn murrokseen vastaavaa yrittäjyysosaamista on kehitetty koulutusaloilla jo pitkään ja Yritystehtaan palveluiden myötä voimme tarjota entistä parempia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia alkaville yrittäjille. Olemme mukana kehittämässä alueellisia innovaatioympäristöjä Kankaalla, Kukkulalla, Hippoksella ja pienin askelein myös Viitaniemessä ja Jämsässä. Digitalisaatiota pedagogiikassa on edistetty monin keinoin, esimerkkinä rakenteilla oleva eGradia, joka tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja kaikille opiskelijoille. Ilmastonmuutokseen on vastattu ruokapalvelu- ja kiinteistöohjelmissa sekä kierrätysmateriaaleja hyödyntävässä Luova kiertotalous -hankkeessa. Kevään 2019 aikana on käynnistymässä koko organisaation kattava kestävän kehityksen ohjelmatyö.

Merkittäviä tulevaisuuden kysymyksiä jää kuitenkin auki. Ketä koulutamme ja miten houkuttelemme opiskelijoita jatkuvan oppimisen poluille juuri meille Gradiaan, kun maakunnan väestö kääntyy laskuun? Valmistuvatko kaikki opiskelijat palvelun ammattilaisina, kuten palvelullistuminen edellyttää? Kuinka asiakaslähtöisiä ovat omat palvelumme: tarjoammeko samaa pakettia kaikille vai joustavasti asiakastarpeen mukaan, kun tutkintojen merkitys työmarkkinoilla vähenee? Onko tarjoamamme teknologinen osaaminen työelämän tarpeiden mukaan uudistuvaa ja ennakoivaa? Onko esimerkiksi robotiikan käyttöönotto ja vuorovaikutus robottien kanssa huomioitu kaikilla aloilla?

Vaikka tulevaisuuden hahmottaminen voi joskus olla vaikeaa, on suurin virhe olettaa, että kaikki säilyy nykyisellään. Pidemmällä kaukoputkella katsoen kannattaa muistaa Charles Darwinin sanat: It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is most adaptable to change.

Pysähdyhän aina välillä pohtimaan, miten Gradian ja meidän yksilöinä kannattaisi vastata maailman ja maakunnan muutokseen ilman ministeriön keppiäkin.

Anu Tokila, kehittämisjohtaja, Gradia

Gradiasta maakunnalliseen ennakointityöhön osallistuu kirjoittajan lisäksi kehittämisasiantuntija Merja Salminen. Ota yhteyttä meihin, mikäli haluat järjestää tiimissäsi tai opiskelijoille ajatuksia herättelevän tulevaisuuspajan!


[1] Lue lisää: http://keskisuomi.info/skenaariot-2050/

Hankkeet vauhdittavat kehittämistä – aidosti!

Mistä näitä hankkeita oikein tulee? Saadaanko niillä oikeasti tuloksia aikaiseksi?

Viime vuosien koulutusmyllerryksissä on herännyt ihan aiheellinen huoli, millaisin keinoin ja millä rahoituksella pystymme varmistamaan toiminnan kehittämisen ja henkilöstön osaamisen.

Kehittämishankkeet ovat aidosti hyvä väline osaamisen ja toiminnan kehittämisessä. Niiden tavoitteena on varmistaa ja parantaa koulutustoiminnan laatua, ennakoida tulevaa, kehittää lisätulojen mahdollisuuksia, sujuvoittaa toimintaa ja yksinkertaistaa prosesseja – siis helpottaa meidän arkeamme!

Kirjoitukseni alun kysymyksiin on selkeät vastaukset: Gradian hankkeet nousevat todellisista kehittämistarpeista ja niillä saadaan paljon aikaiseksi.

Hanketoiminnassa on järkeä

Hankeideat tulevat Gradian oppilaitoksista, koulutusaloilta, opettajilta ja esimiehiltä. Jokainen gradialainen voi kertoa ideasta intran kautta ja osallistua parin kuukauden välein toteutettaviin ideatyöpajoihin. Kehittämispalveluiden asiantuntijat auttavat ideoiden eteenpäin jalostamisessa ja hankkeistamisessa. Ideat – myös ulkopuolisilta kumppaneilta tulleet yhteistyöpyynnöt – arvioidaan alojen kanssa yhdessä. Näin varmistamme, että olemme mukana vain hankkeissa, jotka ovat strategiamme ja toimintamme sekä maakuntamme Keski-Suomen kannalta merkityksellisiä. Haemme aktiivisesti ulkoista rahoitusta sellaisiin kokonaisuuksiin, joita joudumme joka tapauksessa kehittämään.

Gradian visiona on olla edelläkävijä toisen asteen koulutuksessa. Kärjessä pysyminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä.

Hankkeiden avulla myös ylläpidämme tärkeitä kumppanuuksia ja parannamme henkilöstömme osaamista. Innovatiivisimmat opettajat haluavat kehittää koko yhteisönsä toimintaa! Hankkeet tuovat myös jaksamista, vaihtelua ja työnkiertomahdollisuuksia koko henkilöstölle.

6,5 miljoonan hankesalkku

Vuoden 2018 lopussa Gradian hankesalkun kokonaisarvo oli 6,5 miljoonaa euroa. Vaihtelua on pienistä alle 10 000 euron hankkeista aina lähes miljoonan euron kokoisiin hankkeisiin. Vuoden 2018 aikana käynnissä oli yhteensä 55 ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavaa hanketta, joista suurin osa on pedagogiikan ja opintopolkujen kehittämistä (33 % rahoituksesta).

Muita painopisteitä ovat ohjauksen, osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittäminen (26 %), työelämäyhteistyön ja yrittäjyyden kehittäminen (20 %) sekä kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kehittäminen (17 %). Pieni osa hankkeista kohdentuu lisäksi järjestelmien ja opintohallintohallinnon kehittämiseen (4 % hankerahoituksesta).

Pyrimme yhä suurempiin hankekokonaisuuksiin, jotta emme tuhlaisi arvokasta aikaa hyvin pienten tai lyhyiden hankkeiden hallinnointiin – keskitetään siis työpanos kehittämiseen, ei papereiden pyörittämiseen.

Työtä isolle joukolle gradialaisia

Kukapa meistä ei olisi vaikkapa viimeksi kuluneen vuoden aikana osallistunut johonkin koulutukseen, työpajaan, tapahtumaan tai johonkin muuhun jonkin hankkeen toteuttamaan toimintaan. Hanketyö koskettaa ainakin välillisesti siis meitä kaikkia.

Hankkeilla on myös liikutettu vuoden 2018 aikana noin 450 opiskelijaa ja noin 250 henkilöstön edustajaa maailmalle ja takaisin. Kansainvälisyys on tärkeää.

Tietenkin selkeimmin hanketyö näkyy niiden toimenkuvassa, joille on varattu isompi tai pienempi hankeresurssi osaksi omaa työtä. Hankkeiden kuluista suurin osa (69 %) onkin henkilöstökuluja.

Gradian periaate on, että hankeväki on omaa vakinaista henkilöstöämme, pääsääntöisesti opettajia. Näin varmistetaan kehitettyjen toimintatapojen vakiintuminen pysyväksi käytännöksi. Vuoden 2018 aikana hiukan vajaa 200 gradialaista sai osan tai koko palkan ulkoisesti rahoitetuista hankkeista. Lisäksi omalla rahoituksella toteutetuissa hankkeissa työskenteli useita kymmeniä henkilöitä. Tämä työpanos on korvaamattoman arvokas toimintamme kehittämisessä.

Kehittämistarpeet eivät vähene

Koulutuksen järjestämisen haasteet ja kehittämisen tarpeet eivät vähene vastaisuudessakaan.  Muutamia näkökulmia mainitakseni: uuden lukiolain toimeenpano ja opetussuunnitelmauudistus ovat vasta alussa, ohjaus ja opetus uudistuvat, digitalisaation tahti kiihtyy ja työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ja järjestämmehän ensi vuonna ammattitaidon SM-kilpailun Taitaja 2020:n kaikkine oheisohjelmineenkin.

Siispä satsaamme hankkeisiin jatkossakin, jotta tämä kaikki mahdollistuu. Oman ja työyhteisön toiminnan kehittäminen koskettaa meitä kaikkia. Vastataan kehittämishaasteisiin ja rakennetaan yhdessä entistäkin laadukkaampaa Gradiaa!