Maailma ja maakunta muuttuvat, muuttuuko Gradia?

Moni voi ihmetellä otsikkoa, onhan koulutuskuntayhtymä juuri käynyt läpi historiansa mittavimman uudistuksen, jossa on myllätty oppilaitokset, yksiköt, tehtävät, vastuut, nimikkeet, toiminnot aina organisaation nimeä myöten. Kysymys kuitenkin kuuluu,  uudistummeko vain pakon edessä, kun ministeriö lainsäädännöllä ja kukkaronnyörejä kiristämällä siihen velvoittaa vai olemmeko joustavia ja ketteriä mukautumaan maailmaan muutokseen ihan itse? Kuinka hyvin tiedämme, mihin olemme menossa vai teemmekö asioita hätäpäissään ja tulipaloja sammuttelemalla?

Ahti Karjalaisen kuuluisan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Toisaalta Abraham Lincoln on todennut, että paras tapa ennustaa tulevaisuutta on luoda tulevaisuus itse. Tähän jälkimmäiseen ajatukseen oman tulevaisuutemme rakentamisesta pohjautuu Keski-Suomen maakunnallinen ennakointiyhteistyö.

Keski-Suomen tulevaisuusryhmän johdolla on laadittu maakunnan tulevaisuutta valottavia skenaarioita jo pitkään. Skenaarioilla kuvataan ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka rakentuvat havaittujen muutostekijöiden, trendien, nousevien ilmiöiden sekä erilaisten epävarmuustekijöiden ja näitä kaikkia kuvaavien kehitysvaihtoehtojen pohjalta. Skenaariot eivät siis ennusta todennäköistä tai toivottua tulevaisuutta, vaan kuvaavat mahdollisuuksia ja välttämättömyyksiä, joiden varaan voimme rakentaa oman tiekarttamme tulevaisuuteen, vahvistaa osaamistamme, kehittää heikkoja kohtia ja varautua myös pahimpaan. Halutessamme meillä on kaikki tarvittava tieto tulevaisuuteen luotaavien ratkaisujen tekemiseen.

Maakunnan viimeisimmät skenaariot ulottuvat vuoteen 2050 saakka[1]. Skenaariot palvelevat erityisesti aluekehittämistä ja strategista suunnittelua, mutta niiden tulisi näkyä myös koulutuksenjärjestäjien strategioissa sekä talous-, toiminta- ja koulutussuunnittelussa.

Jokainen viidestä maakunnan skenaariosta antaa vahvoja viitteitä, millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan. ”Turvaton ja suojautuva yhteiskunta”-skenaarion mukaan koulutuksen vahvistamista tarvitaan kyberturvallisuuteen sekä monikulttuurisuuteen. ”Yksilöiden maailma” edellyttää panostuksia digitalisaatioon, asiakasymmärrykseen ja yrittäjyysvalmiuksiin kaikilla koulutusaloilla. ”Paikalliset arvoyhteisöt” haastaa innovaatio- ja robotiikkaosaamisen edistämiseen sekä turvallisen yhteisön tarjoamiseen opiskelijoille. ”Tekoälyn, rahan ja idän dominanssi” puolestaan korostaa digitalisaation lisäksi hyviä Aasian yhteistyöverkostoja. ”Kättä päälle”-skenaariossa on oleellista panostaa teknologiseen ja kuntouttavan terveydenhuollon osaamiseen sekä ymmärtää avoimen datan mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat yhdistelmiä eri skenaarioista. Kaikille skenaarioille yhteisiä trendejä, joihin meidän on välttämätöntä varautua, ovat mm. ilmastonmuutos, innovaatioympäristöjen rakentuminen, väestön ikääntyminen ja pieneneminen, digitalisaatio, teknologian ja työn murros sekä toimialojen palvelullistuminen. Joihinkin näistä haasteista olemme Gradiassa hyvin valmistautuneet. Työn murrokseen vastaavaa yrittäjyysosaamista on kehitetty koulutusaloilla jo pitkään ja Yritystehtaan palveluiden myötä voimme tarjota entistä parempia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia alkaville yrittäjille. Olemme mukana kehittämässä alueellisia innovaatioympäristöjä Kankaalla, Kukkulalla, Hippoksella ja pienin askelein myös Viitaniemessä ja Jämsässä. Digitalisaatiota pedagogiikassa on edistetty monin keinoin, esimerkkinä rakenteilla oleva eGradia, joka tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja kaikille opiskelijoille. Ilmastonmuutokseen on vastattu ruokapalvelu- ja kiinteistöohjelmissa sekä kierrätysmateriaaleja hyödyntävässä Luova kiertotalous -hankkeessa. Kevään 2019 aikana on käynnistymässä koko organisaation kattava kestävän kehityksen ohjelmatyö.

Merkittäviä tulevaisuuden kysymyksiä jää kuitenkin auki. Ketä koulutamme ja miten houkuttelemme opiskelijoita jatkuvan oppimisen poluille juuri meille Gradiaan, kun maakunnan väestö kääntyy laskuun? Valmistuvatko kaikki opiskelijat palvelun ammattilaisina, kuten palvelullistuminen edellyttää? Kuinka asiakaslähtöisiä ovat omat palvelumme: tarjoammeko samaa pakettia kaikille vai joustavasti asiakastarpeen mukaan, kun tutkintojen merkitys työmarkkinoilla vähenee? Onko tarjoamamme teknologinen osaaminen työelämän tarpeiden mukaan uudistuvaa ja ennakoivaa? Onko esimerkiksi robotiikan käyttöönotto ja vuorovaikutus robottien kanssa huomioitu kaikilla aloilla?

Vaikka tulevaisuuden hahmottaminen voi joskus olla vaikeaa, on suurin virhe olettaa, että kaikki säilyy nykyisellään. Pidemmällä kaukoputkella katsoen kannattaa muistaa Charles Darwinin sanat: It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is most adaptable to change.

Pysähdyhän aina välillä pohtimaan, miten Gradian ja meidän yksilöinä kannattaisi vastata maailman ja maakunnan muutokseen ilman ministeriön keppiäkin.

Anu Tokila, kehittämisjohtaja, Gradia

Gradiasta maakunnalliseen ennakointityöhön osallistuu kirjoittajan lisäksi kehittämisasiantuntija Merja Salminen. Ota yhteyttä meihin, mikäli haluat järjestää tiimissäsi tai opiskelijoille ajatuksia herättelevän tulevaisuuspajan!


[1] Lue lisää: http://keskisuomi.info/skenaariot-2050/

1 thought on “Maailma ja maakunta muuttuvat, muuttuuko Gradia?

  1. Tämä on mielenkiintoinen aihealue! Kouluttajatasolla päivän puheenaiheena ovat juurikin oppimisympäristöjen ajantasaisuus, resurssien määrä tai vaikkapa selvät signaalit yksityisen sektorin aktiivisesta toiminnasta ammatillisen koulutuksen sektorille saapumisesta. Esimerkiksi muutamat suurehkot teknologia-alan toimijat ja henkilöstövuokrausyritykset tekevät parasta aikaa kovasti töitä ammatillisten koulutusrakenteiden luonnissa. Mainitsemaasi pohdintaan tutkintojen merkitys vs. alan yrityksestä saatu (lähinnä oppisopimustodistusta vastaava) työtodistus, on kuultu jo vastaus noin vuosi sitten: erityisesti aikuiskoulutuksessa työtodistus on osoitus siitä, että tekijä osaa työtehtävät niin hyvin, että siitä voi maksaa palkkaa. Useilla aloilla perinteisen ammatillisen koulutuksen tutkintotodistus ei työelämäpalautteen perusteella valitettavasti tätä takaa. Onneksi kuitenkin on myös paljon sellaisiakin aloja, joissa tilat, välineistö, opetuksen taso ja resurssit ovat riittäviä ammattialalla aidosti vaadittavan osaamistason saavuttamiseksi. On myös selvää, että nuorten kouluttamisessa ammatillisen opetuksen laaja-alaisuuden vaatimus sekä kasvatuksellinen merkitys puoltavat mieluummin laajalle joukolle mahdollista, hyvin resursoitua pitkäkestoisempaa koulupolkua, kuin yrityslähtöisesti tehokkaita, nopeisiin tuotannollisiin tuloksiin tähtääviä täsmäkoulutuksia. Mutta onko yhteisömme valmis tähän hyvinkin lähitulevaisuudessa tapahtuvaan, kenties vieläkin suurempaan myllerrykseen, jossa suurehkoilla liikevaihdoilla toimivat yritykset ilmoittavat, että heillä on ajantasaisempi välineistö, kasvavat resurssit ja suuri kiinnostus tulla jakamaan nykyisin julkiselle sektorille ohjautuvaa rahoituspottia? Pystymmekö vastaamaan sellaiseen markkinointiin, jossa kenties luvataan suoraan opintojen päätteeksi työpaikka? Mitkä alat ovat koulussa aidosti niin työelämälähtöisiä, että opinnoissa saavutetaan relevantti osaaminen? Onko kustannusrakenteemme oikeasti kilpailukykyinen? Eli keitä koulutamme -kysymys tullee nousemaan merkittävään rooliin, kun koetetaan ennustaa meille jatkossa hakeutuvan opiskelijajoukon valmiuksia sekä motiiveja, onnistumista koulutuksen toteutuksessa ja sen vaikuttavuutta vaikkapa työelämään sijoittumisen mittarilla. Tässä vain päällimmäisiä rouheita keskusteluun, mielestäni aihetta tulisi pitää esillä hyvinkin voimakkaasti, koska muutos on jo liikkeellä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *