Aihearkisto: Gradia Jyväskylä

Hyvinvointikampanjan logo

Laadukas perehdytys tuo hyvinvointia

Kirjoitus on osa opettajien ammattijärjestön OAJ:n ja Gradian työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Sarjan aloittavat  Gradian uusi opettaja Tommi Seikkula ja hänen esimiehensä, koulutuspäällikkö Sirpa Kuikka. Heidän aiheenaan on uuden työntekijän perehdytys.

Perehdytyksen avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ihmiset sekä työnsä ja siihen liittyvät odotukset, vastuut ja velvoitteet. Laadukas perehdytys on myös työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden perusta.

Tänä syksynä Gradia Jyväskylän koulutuspäällikkö Sirpa Kuikka sai ryhmäänsä kolme uutta työntekijää. Yksi heistä on opettaja Tommi Seikkula, joka työskentelee yrittäjyys ja johtaminen -tiimissä ja kouluttaa tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnossa ja lähiesimiestyön ammattitutkinnossa.

Tommi kertoo, että heti ensimmäisestä päivästä lähtien sekä Sirpa että koko tiimi ottivat hänet vastaan aivan loistavasti. Esimiehenä Sirpa on tietenkin vastuussa perehdytyksestä, mutta muut opettajat ovat perehdyttäneet mukavasti arjen opetustyöhön ja talon käytänteisiin. Sirpan kanssa Tommi on katsonut enemmänkin yleisiä opettajan työhön kuuluvia asioita.

Sirpa näkee, että aivan ensimmäisinä työpäivinä oleellista on, että uuden työntekijän arki käynnistyy sujuvasti: hän tutustuu keskeisiin käytänteisiin ja työyhteisöön sekä saa tarvittavat työvälineet.

Tommi puolestaan tietää, että oma tehtäväkenttä tarkentuu vähitellen. Kiinnostuneena hän odottaakin, miten työnantaja käyttää hänen vahvuuksiaan ja millaisissa asioissa hän on mukana.

Tulokkaan opas ja perehdyttäjän muistilista

Gradiassa on juuri tämän lukuvuoden alkajaisiksi päivitetty uuden tulokkaan opas. Esimiehenä Sirpa huolehti heti siitä, että oman tiimin uudet jäsenet saivat oppaan ja tutustuivat siihen. Häntä itseään auttaa perehdyttäjän muistilista, johon on koottu kaikki olennaiset asiat.

Lisäksi kaikki uudet työntekijät osallistuivat talon tulokasiltapäivään, jossa oli mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja tutustua kerralla useisiin uusiin työkavereihin.

Uusi työntekijä tuo aina mukanaan uusia ajatuksia ja näkökulmia, miten asioita voisi kehittää ja tehdä ehkä toisin. Samalla hän tarvitsee paljon tukea niin esimieheltään kuin kollegoiltaankin. Tommi pitää tärkeänä tunnetta, että tuki on lähellä – myös alkuaikojen jälkeen. Sirpa onkin korostanut heti alkuun, että häneltä voi aina kysyä ja hän auttaa kaikessa. Kärsivällisyyttä uudella työntekijällä toki pitää myös olla ja keskeneräisyyttä täytyy sietää, koska työnkuva on vasta rakentumassa.

Saamaansa suunnitelmalliseen perehdytykseen Tommi on tyytyväinen.

Esimiehen näkökulmasta tärkeintä on saada uusi työntekijä sitoutumaan työtehtävään ja taloon. Sirpa näkee, että työtyytyväisyyyttä rakennetaan heti ensimmäisistä perehdytyshetkistä lähtien. Pelkästään esimiehen työskentely ei välttämättä ole ratkaisevaa, vaan tietenkin myös jokainen työkaveri voi vaikuttaa uuden työntekijän hyvään alkuun työssä. Jokaisen työyhteisön jäsenen on hyvä ymmärtää, että kaikilla on roolinsa uuden tulokkaan perehdyttämisessä. Näin uusi työyhteisön jäsen toivotetaan yhdessä lämpimästi tervetulleeksi. Sirpa haluaa, että olet tärkeä –ajatus välittyy ja kantaa uudessa tehtävässä.

Uudelta työnantajaltaan Gradialta Tommi odottaa työympäristöä, jossa opettajan on hyvä toimia.

”Koko ajan onkin vahvistunut käsitys, että tein oikean ratkaisun. Gradiassa on hyvä tekemisen meininki. Minulle on annettu tukea ja aikaa – loppu on sitten myös itsestä kiinni”, Tommi sanoo.

Esimies Sirpa on iloinen uuden tulokkaan hyvästä fiiliksestä.

Sirpa Kuikka, koulutuspäällikkö, Gradia Jyväskylä
Tommi Seikkula, opettaja, Gradia Jyväskylä

Erilaiset opiskelijat, erilaiset toimintakulttuurit

Kulunut lukuvuosi on ollut Gradiassa kiivaiden muutosten aikaa. Jokainen henkilökuntaan kuuluva on saanut käyttää luovuuttaan uusien tilanteiden äärellä. Opettajan näkökulmasta on toimittu välillä äärirajoilla: miten vastata kaikkiin niihin tavoitteisiin, joita uusi lainsäädäntö on tuonut mukanaan. Suurimmalle osalle opettajista on tullut uusia työtovereita, uudenlaisia opiskelijoita sekä erilaisia työympäristöjä: koko toimintakulttuuri on muuttunut. Se on ollut toisaalta aktivoivaa ja virkistävää, toisaalta uuvuttavaa.

Opetuksen järjestämisen osalta suurin ero verrattuna aikaisempaan ammatilliseen koulutukseen on aikuisten ja nuorten koulutuksen yhdistyminen. Siinä missä opetettava ryhmä vielä viime lukuvuonna koostui selkeästi joko nuorista tai aikuisista omine opetussuunnitelmineen ja toimintatapoineen, on tämänhetkinen opiskelijoiden, opiskelutapojen ja opetussuunnitelmien kirjo valtava ja sekalainen. Muutosvaiheessa sekä opiskelijat että opettajat kantavat vielä vanhan lainsäädännönmukanaan tuomia käytänteitä, ”vanhaa nuorisopuolta” ja ”entistä aikkaria.”

Itselläni on ollut yhteiskunnallisten opintojen opettajana samoissa ryhmissä peruskoulupohjaisia nuoria, ylioppilaspohjaisia nuoria, korkeakoulututkinnon suorittaneita aikuisia, 30 vuotta työelämässä olleita aikuisia, oppisopimusopiskelijoita ja monimuoto-opiskelijoita. Taitavaa, monipuolista ja motivoitunutta joukkoa. Mutta opetustilanteissa on samalla läsnä myös oppimisen ja käyttäytymisen pulmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat, puutteellinen suomen kielen taito sekä riittämättömät tieto- ja viestintäteknisiä taidot. Jokaiselle opettajalle tuttu tilanne.

Reformilainsäädäntöön perustuva henkilökohtaistaminen on pyrkimyksenä hieno ja vastaa kysymykseen, kuinka jokainen opiskelija saa juuri hänen tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta edellä kuvaamassani tilanteessa: osa opiskelijoista osallistuu kontaktiopetukseen kaikilla lukujärjestykseen merkityillä tunneilla, osa käy joko ansiotöissä tai on oppimassa työpaikalla ja tekee sovitun osan opinnoista verkossa. Jotkut opiskelijat suorittavat koko kurssin verkko-opintoina. Onpa mukana niitäkin, jotka havahtuvat opinnon suorittamiseen vasta kurssin loppuvaiheessa, koska eivät ole ymmärtäneet, että juuri kyseiset opinnot kuuluvat myös heille.

Opettajana teen siis samanaikaisesti kaikkia mahdollisia pedagogisia ratkaisuja, koska olipa opiskelun tapa mikä tahansa, opiskelijat eivät osaa, eikä heidän tarvitse, toimia ilman opetusta ja ohjausta. Käytännössä tämä on tarkoittanut opetuksen suunnittelua, lähiopetusta ja arviointia päivisin sekä opetusta ja ohjausta viestintäteknisin keinoin iltaisin ja viikonloppuisin. Etenkin aikuiset opiskelijat osaavat vaatia palvelua sitä tarvitessaan.

Tällä hetkellä olemme muutoksen siinä vaiheessa, jossa toteutamme kukin tahoillamme entisiä toimintakulttuurejamme, mikä aiheuttaa kaksinkertaisen työmäärän opettajille ja monenlaista sekavuutta opiskelijoiden arkeen. Vanhat opettamisen välineet eivät toimi, emmekä ole ehtineet luoda uusia. Aikuiset ja nuoret ovat elämänsä eri vaiheissa, ja se heijastuu tietenkin opetuksen tarpeisiin. Kokemukseni mukaan aikuisten opetuksen pääpaino on ammatillisessa kompetenssissa ja geneeristen taitojen päivittämisessä. Nuoret tarvitsevat edellisten lisäksi kasvattamista ja oikeutta erehtymiseen sekä opinnoissa että muussa elämässä. Näiden tavoitteiden yhdistäminen uudeksi toimintakulttuuriksi vaatii meiltä opettajilta uudenlaista laaja-alaisuutta, joka ei synny hetkessä.

Yksi asia näiden haasteiden keskellä ei ole kuitenkaan muuttunut: meidän opettajien tehtävä on opettaa kaikkia opiskelijoitamme ammattitaitoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi. Opetuksen laatu pitää olla edelleen päämääränä niin tulevan lukuvuoden opettajien vuosityöajan suunnittelussa, HOKS-ohjauksen vastuissa ja työnjaossa kuin esimiestyössä organisaation kaikilla tasoilla. Samalla meidän tulee harkita tarkkaan, millaisen asiakaslupauksen annamme jatkossa opiskelijoille. Vaikka opiskelijoiden tarpeet ovat tunnetusti moninaiset, opettajan työ ei voi määrittyä yksittäisen opiskelijan aikataulujen mukaan. Gradian supermarket ei voi olla aina auki.

Katriina Vikström, yhteiskunnallisten aineiden opettaja, Gradia Jyväskylä sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian johtoryhmän henkilöstöjäsen