Aihearkisto: Gradia Jyväskylä

Ohjauksella omille urille

Ammatillinen koulutus, Gradia Jyväskylä, Koulutus, Ohjaus, Osaaminen, , ,

”Se on sellainen asia, mikä on vaikea ymmärtää 15-vuotiaana ja minkä sä tajuut myöhemmin, että kaikki ne asiat, mitkä sä opit ja kaikki ne asiat, mitkä sä teet, tukee sitä myöhempää asiaa, minkä sä teet.” Näin kokki ja juontaja Pipsa Hurmerinta kuvailee havaintojaan AMKE ry:n Väylät auki -kampanjan videossa omaan työuraansa vaikuttaneista asioista.

Ammatillisen koulutuksessa aloittavat opiskelijat ovat urapolun eri vaiheissa. Nuorelle opiskelijalle ura voi tuntua melko kaukaiselta asialta. Aikuiselle opiskelijalle opintojen aloittaminen on uraan liittyvä käännekohta, osaamisen päivittämistä tai kokonaan uuden ammatin opiskelua. 

Uraa ei enää mielletä vain etenemisenä työtehtävissä statukseltaan korkeampiin tehtäviin vaan uralla erilaiset, horisontaalisessakin suhteessa toisiinsa olevat työtehtävät voivat vaihdella. Toiset henkilöt kertovat tekevänsä tavoitteellisia työhön ja opiskeluun liittyviä valintoja. Jotkut kuvaavat työuraansa sattuman ohjaamaksi ja joskus myös ajautumiseksi tietylle alalle tai työtehtäviin.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) sisältää urasuunnitelman. Opiskelija tekee urasuunnittelua koko opintojensa ajan. Opintojen läpi jatkuvalla suunnittelulla autetaan opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja tuetaan häntä tulemaan tietoiseksi opintoihin liittyvien valintojen vaikutuksesta tulevaisuuteen, kuten työllistymiseen tai jatko-opintoihin.

Perhetausta ja sukupuoli vaikuttavat koulutukseen ja alaan liittyvissä valinnoissa. Opiskelijan kokemukset, näkemys itsestä oppijana ja usko omiin kykyihin ovat ratkaisevassa roolissa urasuunnittelussa. Tämä haastaa ammatillisen koulutuksen uraohjausta. Minkä verran ohjauksella voidaan tasoittaa opiskelijan lähtökohdista johtuvia eroja, vahvistaa myönteisiä kokemuksia ja korjata mahdollisten epäonnistumisen kokemusten vaikutuksia tulevaisuuden suunnitteluun?

Koulutus tulee toteuttaa siten, että henkilökohtaisten polkujen rakentaminen ja vaihtoehtoisten valintojen tekeminen on sujuvaa. Opiskelija voi tehdä tavoitteisiinsa soveltuvia ratkaisuja; vahvistaa perustaitoja, hankkia alan erityisosaamista tai parantaa edellytyksiään jatko-opintoihin. Uraohjausta ei pidä nähdä erillisinä ohjaustilanteina, vaan kaikki opintoihin liittyvät oppimistilanteet sekä valinnat ja kohtaamiset koulussa ja työpaikoilla antavat eväitä urasuunnitteluun.

Opiskelija saa uraan liittyvää ohjausta monelta ammattilaiselta. Ohjaajan on aika ajoin hyvä pysähtyä arvioimaan omia asenteitaan ja ravistella ennakkokäsityksiään. Osaanko arvioida opiskelijan kanssa tulevaisuuden osaamistarpeita vai pitäydynkö vain tämän hetken työelämän vaatimuksissa? Ohjaanko häntä liikaa omista arvostuksistani käsin vai autanko opiskelijaa löytämään oman polkunsa?

Pipsa Hurmerinnan sanoin”Mun elämä ei ole koskaan ollut suora viiva, vaan välillä se on heittänyt pienen silmukan. Välillä on vähän peruutettu, että on taas voinut mennä lujempaa eteenpäin. Kyllä elämä on spagettilautanen, missä pyöritään, etsien loppupäätä ja hyvä niin. Mitä enemmän mutkia matkassa, sen parempi”

Minna Sillanpää, yksikönjohtaja, Ohjaus- ja urapalvelut, Gradia Jyväskylä

Teknologia kehittyy ja ammatit muuttuvat -miten koulutuksemme vastaa?

Ammatillinen koulutus, Gradia, Gradia Jyväskylä, Koulutus, Osaaminen, , , , ,

Tekniikan opiskelijoista suurin osa on hakeutunut alalle, koska he haluavat käytännönläheisen ammatin, tehdä omilla käsillään jotain näkyvää ja päästä nopeasti kiinni palkkatyöhön.

He haluavat itse korjata, rakentaa, huoltaa, asentaa, ohjata tai kuljettaa. Kaikilla heillä on esikuvinaan naapureita ja tuttuja, jotka ovat mukavasti toimeentulevia alan huippuammattilaisia.

Harva opiskelija kuitenkaan tietää, mitä tulevaisuus tuo oikeasti tullessaan ja mille osaamiselle on käyttöä myöhemmässä elämässä. Yksi päätyy opiskelemaansa ammattiin, toinen alkaa yrittäjäksi, kolmas opiskelee insinööriksi, neljäs työllistyy toiselle alalle ja viides löytää itsensä yksikönjohtajan tehtävästä.

Kun näiltä ihmisiltä kysytään, mitä hyötyä he saivat aikanaan ammatillisesta tutkinnosta, he muistelevat opiskeluaikaansa yksittäisten opettajien, opinto-ohjaajien ja työpaikkaohjaajien kautta. Parhaat muistot ovat heistä, jotka olivat kannustavia ja vaativia, mutta silti reiluja.

Ne opettajat ja ohjaajat jäävät mieleen, jotka pyrkivät tekemään parhaansa opiskelijoidensa hyväksi. Heidän asenteensa työtään ja opiskelijoita kohtaan on kunnossa. Mieleen jää myös se, opetettiinko koulussa historiaa vai nykyaikaa eli oliko opettajalla halua uudistua työelämän ja yhteiskunnan muuttuessa.

Tulevaisuuden taitoja on vaikea opettaa, koska niiden tarpeesta ei ole varmuutta. Oma muistoni tällaisesta opiskelusta olivat atk-tunnit vuonna 1994, jolloin opiskelimme tietokoneen sisällä olevien osien nimiä. Ajatuksena oli silloin, että koneen käyttötaito edellyttää sen sielunelämän syvempää tuntemusta. Jälkikäteen tämä huvittaa, mutta siitä huolimatta muistelen opettajaa positiivisesti, koska hän oli perehtynyt uuteen tekniikkaan syvällisesti ja halusi meidänkin ymmärtävän asiasta. Siis asenne oli kunnossa.

Ammatillinen koulutus ja sen rahoitus ovat muuttuneet. Meillä on käytössä hupenevat resurssit, joiden jakamisessa joudumme jatkuvasti tasapainoilemaan. On helppo sanoa, että meidän pitää keskittyä perusasioihin.

Perusasioiden arvottaminen onkin vaikeampaa. Arvottamiseen vaikuttavat henkilön oma historia ja hänen oppimiskäsityksensä. Oma oppimiskäsitys on kuin eräänlainen arvo, johon jokainen pohjaa tekemänsä ratkaisut.

Opetanko esimerkiksi sujuvien työliikkeiden hallintaa, vai asioiden ymmärtämistä käsitteellisesti?

Me päättäjät ja esimiehet tarvitsemme taitoa kohdentaa meille annetut resurssit oikein. Se vaatii jatkuvaa keskustelua henkilöstön kanssa, jotta löydämme yhteisen ymmärryksen koulutuksen painopisteistä. Keskustelun avuksi meidän pitää kehittää palautteenkeruu- ja käsittelyjärjestelmäämme, jotta pystymme nopeammin reagoimaan opiskelijoiden ja työelämän palautepoikkeamiin.

Opiskelijamme ovat yksilöitä. He ovat kiinnostuneita eri asioista, ja heillä on erilaiset oppimisvalmiudet. Meidän pitää antaa opiskelijoille monenlaisia mahdollisuuksia perusammattiosaamisen lisäksi. Meidän pitää tukea niitäkin polkuja, joita emme välttämättä ole itse tarvinneet. Näitä vaihtoehtoja meillä on onneksi paljon tarjolla, ja ne ovat meidän kilpailuvalttimme.

Gradian visiota lainaten: ”Rohkeutemme omaksua uutta yhdessä tekee meistä edelläkävijöitä.”