Tänään meillä oli viimmeinen työharjoittelu päivä täällä Unkarin Szegedissä. Tänään meillä oli muutenkin hieman erinlainen päivä, aloitimme työt tuntia normaalia aikaisemmin. Miten voi olla mahdollista että kuudelta nouseminen tuntuu maailman lopulta, vaikka yleensä heräämme seitsemältä eli siinä on vain yhden tunnin erotus mielenkiintoinen havainto. Bussi aikataulutkin tekivät meille tepposen, kun seitsemän jälkeen ei tullut sitä bussia millä normaalisti tulemme ja jouduimme pikkuisen pähkäilemään millä pääsemme työpaikalle. Saavuimme kuitenkin Szeged Nova Prima, työpaikallemme ja pääsimme aloittamaan työpäivämme. Tänään meillä oli jälleen erityinen päivä eli Suomipäivä. Valmistimme tuotteemme ja sitten vain jäimme odottamaan. Odottaessamme pääsin valmistamaan jäätelöä.

Valmistimme suomalaisia leipomotuotteita ja itse johtaja tuli maistamaan niitä, taas niistä tykättiin myöskin todella paljon ja ihmetykseksemme tavallaan pilalle menneet kaurasämpylät

olivat niitä parhaimpia heidän mielestä. Muuten olivat todella hyviä sämpylöitä, mutta saivat vain uunissa hyvin rapean kuoren, olivat rapsakoita sämpylöitä vähän turhankin kirjaimellisesti.

Pullat olivat hyviä ja voisilmä on aina se parhain. Pääsivät maistamaan myös supisuomalaisia Karjalanpiiraloita oikein munavoilla. Sitten olikin vain reseptit englanniksi ylös, avaintenluovutus ja hyvästien sanominen enää, pienet muistolahjat vaihdetiin ja vapautemme koitti vihdoinkin.

Tänään pääsin valmistamaan paistettavaa juustokakkua, taisi olla sitruunan makuinen kun kerran yllätäväm paljon sain laittaa sitruunaa sinne. Sinne meni kuoret ja mehukkin, aika rauhalliseen tahtiin tein sen, tiesin ettei minulla mitään kiirettä ollut. Olen muutaman kerran tehnyt paistettavaa juustokakkua, mutta en ihan tällä tavalla kuitenkaan. Perus kaksipohja ja aika perusmassa siihen ja uuniin, mutta siihen päälle tuli vielä sokeria ja joku maitotuote, olen unohtanut mikä sen nimi oli ja sitten vielä uuniin, unohtu ottaa ohajeesta kuva. Tänään teimme koriste tikkareita, taisi tulla vähän liikaa ainakin ohjeiden antaneen ilmeestä päätellen. Tikut vielä paikoilleen ja sittrn ollaan valmiita. Macaronsitkin tuli siinä täytettyä, ihan tuosta väristä en ole samaa mieltä heidän kanssa, myrkyn vihreää ei oikein vain aina meinaa innostaa syömään. Mausta en sitten tiennut mitään, aamu vuorossa kukaan ei puhunut kunnolla englantia. Päivä päätetiin suklaa koristeiden tekemiseen, hieman oli uudenlaistakin. Alla valkosuklaa raitaa ja päällä tummaa aika kiva idea itseasiassa. 

On mukavaa aina mennä töihin, tietää että kuuma päivä on tulossa ja seisomista varmasti vähintään yks kolmas osa päivästä. Työpäivämme alkaa seisomisella ja loppuu yleensä juoksuun. Rauhallinen työtahti löytyy, mutta sitten viimeisillä minuuteilla otetaan kunnon loppukiri ja tehdään työtä viimeisille minuuteille. Ihmeellisiä leivonnaisia täälläkin tehdään, päivään kuului muuten ihan normaaleja leivonnaisia ja niitä jälkiruokia, mutta sitten loppupäivästä tehtiin ymmärtääkseni jonkinlaisia kookosrullaa. Ei ollut mikään helpoin homma sekään, ne tehtiin samasta massasta kuin olemme ne hiiretkiin tehty. Ensin massaa kaulittiin, päälle leviteltiin jotakin keltaista massaa, en tiedä mitä se sisälsi kun ei kerrottu minulle. Seuraavaksi koko hommarullattiin kuin kääretorttu, mutta todella vaikea rullata kaunista ja kireää rullaa. Alumassa on liian pehmoinen hyvään rullaukseen, muutaman harjoituksen jälkeen alkoi pikku hiljaa homma luistamaan. Viimeisille minuuteille ja pikkuisen yli meni päivä eli todella kiva päivä jälleen.

Tänään oli sitten viimeinen päivä konditoria puolella, ens tiistaina mennään leipomopuolelle. Tänään viimeistelimme suomi aiheiset kondistoutteemme, täytimme ja koristelumme täytekakun, leikkasimme marjapiirakat, dippasimme keksit ja leikkasimme unelmatortun. Kauniisti tarjouluastiolle ja sitten menoksi isompien ihmisten luokse maisteluun. Itse varajohtaja ja eräs nainen oli siellä, en ole täysin varma naisen arvosta, mutta isompaa titteliä varmasti kantaa, Brigit eli kondiksen johtaja ja koordinaattori kouluta olivat siellä. Kaikista tykättiin, mutta ehdottomasti mansikka kakku vei sielläkin voiton, kevyt ja raikas. Tämän jälkeen palasimme normaaliin arkeen, keksien täyttämistä ja raejuusto piirakan tekoa. Sain viimeistellä ja koristella ihan itse omasta päästä riisihedelmä bälkiruuan ja mietin miksi siitä tulikin niin hieno, kunnes Taija kertoi näkebänsä liikenne valot, oho tuli täysin ajattelematta. Hiiri armeijankin rivit saatiin suoriksi jälleen kerran.

Lämpöä täällä edelleen on aamusta iltaan keskilämpötila on varmasti siellä 26 asteen tietämillä kuitenkin.

Tänään oli töihin lähtiessämme jo sellainen 25 astetta ulkona lämmintä. Voi vain siina bussia odotellessa todeta että tästä tulee tidella lämminpäivä ja sisätiloissa ei ole pahemmin ilmastoinnin tuulahdusta missään. Onneksi ainakin välillä pääsee pihalle istuskelemaan, vaikka suomessa olisikin täysin täysin sääntöjen vaataista, mutta maassa maan tavalla tai maasta ulos.  Tässä ollaan komeesti auringon alla päivää viettämässä. Minulla päivä kului suurimmaksi osaksi näin lämpöisimmän päivän kunniaakai jäätelöä tehden, siellä voisi vain oikein mukavasti mennä pakkaseen niiden jäätelöiden viereen istuskelemaa. Ehdin tehdä tänään kuitenkin hieman muutakin kuin pelkästään jäätelöä, pienen hetken sain tehdä kukkasia siinä päivän lopuksi vielä ja katsella kun kukat syntyivät kahdelta valkopaidalta. Täällä on vain niin kamalan kuuma kaikkialla, niin sisällä kuin ulkona ja ajatuksissakin. Bussi pysäkkikin kun lähdetään luukkuamme kohti on pahasti auringon paahteessa siinä vielä, mutta onneksi Caritalla oli todella hyvä idea mielessä kun lähdimme töistä. Matkalla ylitämme sillan ja sen alla on suuri maamerkki joki, Tisza (ainakin kartan mukaan tuon niminen englanniksi se on.) Tää oli kuitenkin päivän parhain idea! 

Aamulla kun herää ja toteaa päivän lämpötilaksi jo aamusta alkaen 25 astetta, joutuu toteamaan että lämpöä tulee riittämään niin sisällä kuin ulkonakin. Töihin päästyämme pääsimme kuorruttamaa  ensimmäisenä ganachella 50/50 suklaata ja kermaa, sain osakseni suklaa kreemillä päällystetyn ja ei ole mikään helpoin päällystää. Aivan kamala ensimmäisestä tuli, mutta tajuain virheeni ja toisesta tuli paljon kauniimpi. 

Siinä päästiin jälleen kasaamaan myös hiiri armaijamme ja sain tehdä myöskin metsämarja leivosta, nam.

Pääsin myös tekemään jotakin, en ole aivan varma mitä tein, mielenkiintoinen se kuitenkin oli. Tässä tehkää perässä, tarviitte tosin ensin sana kirjaa.

Carita pääsi tekemään samaan aikaan juustokakkua ja Taija pääsi tekemään kirsikka piirakkaa. Tässä raastetaan taikinaa kirsikoidrnnpäälle.

Kardinaali ja raejuusto kakku vielä siihen loppurutistukseen ja sitten aurinkoiseen helteeseen. Kaupan kautta pikkuiseen luukkuumme.

Tänään työpäivä alkoi samaan aikaan, vaikea oli kyllä herätä ja lähteä, kun tietää että kotipuolessa vain käännetään kylkeä ja jatketaan unia. Pakko oli kuitenkin lähteä ja tänne me mentiin

Siinä näkyy ylväänä työpaikkamme kyltti. Ensimmäinen homma olikin meillä leikellä erinlaisia leivosvuokia hieman pienemmiksi, pientä ongelmaa oli siinä kun ei aina aivan ymmärtänyt mitä itse asiassa edes haluttiin. Muutaman jälkiruuan tein siellä myöskin. Aamu siinä menikin jouhevasti, syömään ja takas sitte seisomista harjoittelemaan sitten. Saimme tehdä mansikka kakkuja, aika yksin kertainen oli leikattiin sopivankokoiset kakku pohjat, tehtiin täyte kermavaahdosta, vanukkaasta ja mansikka pastasta väliin, pikkuisen vielä mansikka kastiketta sinne väliin ja se oli siinä. Jatka lukemista Silputi silputi →

Tämä päivä aloitetaan marsipaani ruusuilla. Pikku hiljaa alkaa varmaan nekin jo onnistumaan. 

Siinä Taija ja Carita tekivät ruusuja. Minulla oli suklaa touhuja. Tein hienoja suklaa koristeita värikkäillä kuvioilla. Helppoa sulatettu suklaa kaadetaan valmiiksi kuvioidun vuovin päälle. Leikataan ja jähmetetään ja siinä kauniita kuvioita suklaassa. 

Sain minäkin muutaman ruusun päivän aikana tehä. 

Ruusu armeijamme valmiina lähtöön. Tuli niitä tehtyä sellainen 80 kappaletta. Kuvan tämän paika ’vetopohjasta’, pieniä juttuja tällä ei harrasteta. 

Iltapäivä kului kakuissa. Minulla Oreo, Caritalla pähkinä kakku ja Taija pääsi perinteistä unkarilaisen kakun vaahtokerrost. Joka vuosi täällä järjestetään kakku kilpailu, 25.5 unkarin ensimmäisen kuninkaan syntymäpäivänä. Kakun saa valmistaa vain unkarilaisista raaka-aineista, pääsimme valmistamaa viimevuoden voitaja kakkua. Kakussa oli unkarin lipun värit, vihreää saatiin kurpitsa pastasta, punaista vadelmahillosta ja valkoinen osuus oli kermavaahtoa ja vanukasta. Hyvin mielenkiintoinen kakku.

Tänään pääsin jälleen tekemään jäätelöä. Ensin kuitenkin tein Caritan kanssa jälkiruokia, tiramisua.  ensin hieman alle laitetaan kermavaahtoa, vanukasta, rommia sekä kahvin ja tiramisun makupastaa. Hieman murustellaan kakkupohjaa siihen ja kostutetaan kahvilla. Hieman vielä samaa mössöä päälle kauniisti pursottaen, kermavaahto pallo, kaakao sirotellen ja yks suklaa papukorista ja se on siinä. Hieman vielä ehdin tasoitellä raejuustokakun alkua. Siihen tuli raejuustoa tietenkin, vanukasta, kermavaahtoa, sitruunankuorta sekä liivatetta. Kaikki sekaisin ja erikoismuotin päälle.  kakkupoja vielä siihen ja kylmään. Hauskan mallinen siitä sitten tulee. Sitten pääsin tekemään monenlaista jäätelöä, en ole aivan varma mitä kaikkea tein kun englannin kielen taito ei ole täällä huipussaan ja myönnän yhen virheen tein kun sekoitin viitoset englanniksi toisiinsa. No homma meni tuplaksi, mutta ei pilalle kuitenkaan mennyt. Vielä teimme uudemman kerran iltapäivällä jälkiruokia ja kuorrutumme keksejä. Siitä pääsimme lähtemään bussille ja tähän pieneen luukkuumme. 

Aamut voivat sitten olla välistä todella. Minulla ei ole vaikeuksia nousta, mutta monilla muilla nähtä västikkin voi olla.

Pääsrtyämme töihin Taija pääsi kuorimaan mielenkiintoisella vekottimella omenoita.  tässä kuoritaan ja viipaloudaa omenaa samalla tahdilla kuin kuoret läks. Sitten suuntaamme huomiomme suolaiseen croisanttiin, vaikka ei ne täällä ole muuta kuin pulla croissareita ja nyt tiedän miks. Taikina on varmasti kylmää kun vesi on jääpaloina sinne laitettu, mutta kauan sitä saakin sitten vaivata ennen kuin ne on sulaneet ja sekoittuneet taikinaan eli sellainen 20min.  Täällä on todella pelottava kaulin kone, jota mestarit ohjaavat jaloilla. Sitten väsäilimme croisantteja ja muotoilimme niitä aivan väärästä suunnasta sekä pizzalta tuoksuvia rullia vuorossa seuraavaksi jälkiruuat. Ensiksi hedelmä salaattia, riisiä, kermavaahtoa ja vanukasta eli kuulostaa hyvältä ja seuraavaksi persikkaa, kermavaahtoa, vanukasra ja suurella todennäköisyydellä se oli mannasuurimoita. 

Paljon sai jälleen seisoskella tyhjän panttina ja viime metreillä saatiin sitten tehdä perinteistä unkarilaista kardinaal leivosta