Viimeiset päivät Unkarissa oli kyllä vähän tuskaa.oli jo kova kiire päästä kotiin mutta kyllä tekemistäkin löytyi nimittän metsästimme matkalaukkuvaakaa ympäri kaupunkia ja teitysti kun se löyty  Arkadista (iso ostoskeskus)niin sehän ei toiminut,eka asiakaspalvelia katsoi laitetta ja selitti että se on rikki että eivät saa sitä mitenkään toimimaan. Laite piti paluttaa seuraavalle tiskille johon jonotimme n.30min ,siinä välissä mira haki jo uuden laukkuvaaan samasta kaupasta.no kun pääsimme viimein tiskille paluttamaan ekaa vaakaa niin tämä asiakaspalvelija saikin sen ekan toimimaan. Siinä oli vaan patteri väärin päin asennettuna..nauroin ääneen siinä ja mira sai rahat takaisin tokasta vaaasta jonka palautti siinä samalla..kaiken tämän työn jälkeen olimme kakkupalan ja kahvin/teen ansainneet..joten eikun liukuportaat alas ja kahvilaan. Jo torstaina iltakävelyllä löysin pienen Unkari kaupan jossa oli pakko käydä seuraavana päivänä ja ostaa Unkari tuliaisia.. illalla alkoin armoton pakkaaminen. Tietysti minun laukku painoi 3,5kg liikaa..voi…onneksi Taijan laukkuun mahtui minun vaatteita..(KIITOS Taija!)kaikki laukut pakattuina  ja valmiina lähtöön unen päästä kii saaminen oli vaikeeta.. Lauantai aamu kello soi 09.00 huone piti luovuttaa 10.00 pois,mutta kyyti tulee vasta 15.00 joten jäi aikaa vielä tehdä yksi ratikka reissu kaupunkia ristiin rastiin,syömässä ja viimeinen jäätelö.(tietysti VihreäOmena!) kaupungilta majatalolle lepäämään hetkeksi.  sitten saatuikin jo Artturi ja Zsuzsanna. Annoimme Zsusalle ja annamarille pienen kiitos lahjan sanoimme heipat ja jäimme odottamaan kuljettajaa. Kuljettaja tuli ja pakkattiin kamat autoon ja nokka kohti Budapestiä..noukimme matkalta mukaa kaksi ihmistä lisää..kentälle ajo kesti n.1,5h ja perillä artturi sanoo ettei sillä oo käteistä yhtään,vaikka kyyti pitää nimen omaan maksaa käteisellä..no kuski ei ollut tyytyväinen kun joutui odottamaan mutta maksu saatiin hoidettua ja eikun tekee check-in ja sitten laukku jonoon jännittämään oliko meidän laukkuvaaan lukemat edes sinnepäin..no onneksi oli,mun laukku painoi 22.3kg. sitten turvatarkastus jossa taija oli ainut joka joutui avaanmaan laukkunsa läpivalaisun jälkeen.taijan ilme oli näkemisen arvoinen.:D eihän siellä mitään ollut joten eikun etsimään oikea portti ja odotella taas. Siellähän oli muita suomalaisia,olipa kiva kuulla suomea ja ymmärtää mitä ihmiset puhu.eikun  koneeseen ja tietysti meidän paikat oli tokavika rivillä. Matka meni rattosasti jutellen tuntemattoman naisen kanssa joka istuin meidän kanssa samalla penkkirivillä,pelattiin vähän  korttiakin. Matka kesti 2h ja 20min. Ette usko miten kauniilta kesäinen Suomi näyttää tuolta korkeuksista. Ihanaa kotona. Äkkiä Ulos koneesta ja kentän halki hakee laukkut. sitten lähin Exit ja ulos. Minun mieheni Kari haki meidät kentältä ja matka kohti Jyväskylää alkoi. Pysähdyttiin kerran matkalle ja oltii jkl n.02.00 veitiin Taija ja Mira koteihinsa. itse oltiin kotona n.puoli kolme. Suihkun kautta sänkyyn ja voi että omasänky..Ihanaa olla kotona taas..Huippu reissu ja ollaan kokemusta rikkaampia..KIITOS Mira ja Taija reissuseurasta!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä viikolla kondiksessa on ollut hiljasta joten eipä ole paljoa uutta kerrottavaa..tehtiin Kardinal kakkupohjia ja mä tein 100 bio-hiirtä..siinä meidän päivä töissä..iltapäivällä oli palaveri Zsuzsanan kanssa..annettiin palutetta ja juteltiin niitä näitä..ulkona +30°C..eli KUUMA..nyt alkaa vasta olee koti ikävä..olispa jo lauantai… Huomenna vielä vika työpäivä ja Suomi leipomuksia pitäs tehdä isolle pomolle.. siitä kertoo mira teille..heippa…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Torstai ja viikon viimeinen työpäivä…koska meidän pitää muuttaa majatalosta yhdeksi yöksi pois..kun täällä tehdään ilmastointihuolto tai jotain vastaavaa..asiata kerrottiin vasta viimeviikolla..hieman ihmetyttää tapa ilmoittaa asioita meille kun suszannan kautta tuli tieto tästä..eikö olisi voinut meille jutella kun törmätään joka päivä..no oli ja meni..päästään katsastamaan unkarilainen opiskeija asuntola..on kuullema ulko vessat Tänään tas seisoskeltiin ja seisoskeltiin….tylsyys sentään…no saatiin leikellä rullia. Ne tehtiin jo eilen  hiirileivos masasta ja jonkin näköinen kelta/valkoisesta täytteestä tehtyjä rullia leikeltiin paloiksi,ne tarjoillaan huomeenna asiakkaille  ja henkilökunnalle jälkiruokana..sitten1,5h hirvee hoppu kun Lotszi (en tiedä kirjotinko oikein) Tuli ja alko lahdella mitä voitas tehdä..hmm..juu tei sitä Unkarikakkupohjaa ja Oreokakkupohjaa.. ja ylitöiks 15min sit saikin melkein juosta bussii..siinä se meidän päivä oliki..Feedom…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitkän viikonlopun jälkeen töihin meno ei ollut se kivoin asia..mutta innolla kun tiesi että pääsee näkämään  jotain uutta pitkästä aikaa.no se ilo ei kauaa kestänyt..n.2-3tuntia…esin odoteltiin millon pääleipuri ilmestyy paikalle..sitten he ilmoittaa että kukaan ei puhu sanaakaan englantia..kiva no ei oikeastaan..edes perus ei/kyllä riittäs mut ei osata tai haluta puhua.. No heti aluksi pisti silmään eräs miespuolinen leipuri joka oli hieman miten sen kauniisti sanoisi no vauhdikas..hän sitten siinä juoksi ympäriinsä hoputtaen kaikkia muitakin..ja kun me saatiin jotain tekemistä niin ei ei noin..hän tuli itse ja teki..ei antanut mahdollisuutta yrittää kun kerran..harmittavaa kun muut oli niin auttavaisia ja yrittivän kääntäjän kanssa jutella ja kysyä asoita niin yksi ihminenpilaa ne pienenkin kummunikoiti yritykset. No Mira parka oli ekan tunnin jälkeen aivan hiki märkä ja kuumuus alkoi kyllä olee aika ikävää..ulkona +32°C ja kosteutta n.70%..niin voitte arvata kuinka kuuma olin leipomossa jossa on kaksi isoa arinauunia,kaksi yhdistelmä uunia ja kohotuskaapit..no se varmaa oli lähempänä +45°C sisällä vailka ns.ilmastointi oli täysillä. Onneksi päästiin tauolle jonka jälkee meille tultiin kertomaan että menette nyt takas kondiksen puolelle. Syyksi antoivat kuumuuden mutta meiltä ei kysytty että onko kaikkin hyvin ,jaksatteko olla täällä tai mitään vastaavaa.. No mikäs siinä sinne siis takasin. Voin kyllä myöntää että olin onnellinen kun pääsin sieltä leipomosta pois… Kondiksessa saa kuitenkin tehdäkkin jotain. Iltapäivällä saatiin kuulla että päästään kyllä vielä sinne päiväksi katsomaan niiden tuotteiden valmistusta. Toivottavasti se päivä olisi positiivisempi kokemus kun tämä päivä.. Moikkis tältä erää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JEE saatiin kolmestaan tehdä jotain mitä osataan. Ei tarvinnut kokoajan kysellä mitä missä,millon,nytkö ,autatko…ah helpotus. Eli Suomi päivän esivalmisteluja. Tehtiin tumma ja vaaleavetopohja, josta eka tummapohja meni päin… Ei hyvä ollenkaan.. ei kun uusiks.. Ja hyvä tuli. Vaaleasta vetopohjasta tulee mansikkakakku.Sitten tehtiin  marjapiirakkaa johon laitettiin mustikoita,vadelmia ja punasiaviinimarjoja. Vikana kaurakeksejä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinä kun kukkamassaa pyöriteltiin niin rupes kaurakekait häviämään pelliltä..tais maistua jo etukäteen. Huomenna viimeistellään kaikki ja kasataan kakut.  Asiasta seitsemänteenkymmeneen..Täällä on KUUMA..☀️ +29  ja sellanen löyhkäävä kuumuus..hiki valuu jo ajatuksesta. Edellisenä yönä ei paljoa  tullut nukuttua kun huoneessa oli amppari ja tosi kuuma.  Hassua on et huoneessa on ilmalämpöpumppu mutta sen kaukosäädin oli majatalon omistajan jemmassa nyt kävin sitä kyselemässä ja kapula n.2  TOIMI. jee viilennystä. Nyt voi nukkua. Huomisen jälkeen luvassa pitkäviikonloppu kun ma on vapaata. Szia (heippa/moikka)

Siis Tiistai. Tää kondispuoli on jo vähän nähty. Onneks ensi viikolla päästään leipomon puolelle töihin. Ennen sitä To-Pe on Suomi päiviä täällä. Saatte sitten katsella mitä me tehtiin.

Nyt tähän päivään joka alkoi TOSI hitaasti mut päästiim hommiinkin välillä. Sain pursottaa marenkia valmiiten piirakoiden päälle.

Jatka lukemista Kedd →

Eli Perjantai. Päivä  alkoi yhteisellä palaverilla Suzanan ja Brigitin kanssa (en tiedä kirjotinko nimet oikein) sovittiin tulevista työpäivistä. Ollaan vielä viikko tuolla  kondiksen puolella ja sit siirrytään leipomon puolelle..jännää..mutta ensiviikolle meitä pyydettiin että jos valmistaisimme suomalaisia konditoria tuotteita heille 3 erillaista. Saadaan yhdessä pähkäillä mitä tehtäs.ensviikolla pitää kuitenki keskiviikkoon mennässä olla raaka-ainetilaukset Brigitillä. Mitäköhän sitä keksis.. Töitäkin löyty tovin seisoskelun jälkeen…Täytettiin taas raejuustohyydykelakkuja suklaatäytteellä ja koristeluna puolikas viinirypäle. Ainiin täällä jokainen kakku/leivospala kiepaistaan tollaseen muoviin..helpompi annostella asiakkaiöle ja tuote pysyy siistin näköisenä.

 

 

 

 

 

 

 

Sitten saatiin taas tehdä 10 tiramisu (ylä vasen kuva),20 sólmei (oikealla kuvassa) ja 5 bersikka jälkkäriä.

 

 

 

 

 

 

 

Sit saatiin valmistaa oreohyydykekakkuja., Tiramisuleivoskakku ja se raejuustohyydykekakkuja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten sain tehdä kirsikkapiikaa. Johon tuli tomusokeria,pähkinärouhetta ja vaniljasokeria, ne sekais keksenään sit pakaste kitsikoita 8kg,sokeria,hyydykejauhetta. Pohjana oli paistettu keksipohja. Keksipohjan päälle pähkinä-sokeriseos joka taputeltiin paikoilleen. Siihen päälle  kirsikka-sokerimassa. Täällä kirsikat sulatetaan kuumassa vedessä kulhossa lavuaarissa. Kaadetaan ylimmääränen vesi pois ja valmista. Tähän operaatioon meni varmaan puol tuntia…mutta toimiihan se noinkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viimeisenä saatiin taas tehdä pähkinäkakkupohjamassa.

Puoli viisi ja viikonloppu saa alkaa..syömään keskustaan ja sieltä pikku ilta kävely takaa majatalolle..ah nyt saa nukkua..zzzz.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tänään oli ehkä tylsin päivä tähän mennessä…paljon sai seisoskella ja katella kun kello tikittää..täkäläinen työtahti on vähän erilainen kun meillä kotona. Ne sattaa jättää työn kesken ja lähteä johonkin  5-10 minuutiksi..täällä kiirettä ei pidetä. Tauolla ollaa käyty ulkona ja ulos pääsee vain kun vartija tulee avaamaan oven. Hassua..ja mistä tietää et on tauko ulkona, no siitä kun keittiössä ei ole halvatun sieluakaan tai sit ne sanoo: you go aut  Okein mutta päästiin kuitenkin tekemään jotakin.

Tämä sama perinteinen Unkarilainen leivos joka sisältää  kakkupohjaa jossa kaksi erimassaa..väliin tulee:puddingia,kermavaahtoa,keksipastaa ja gelatiinia=liivatetta. Väliin ripotellaan myös persikkakuutiota. Jääkaappiin hyytymään.Täällä pitää myöskin merkitä TARKAAN kuka,mitä ja millon on tehty. Koska täälläkin Fivo periaate toimii valmiissa tuotteissa tarkkojen merkintöjen avulla. Tarkkakoneesta  saa leivoksiin ja kakkuihin valmiit tarrat joihin laitat vain oman nimesi.

Seuraavaksi saatiin tehdä raejuustohyydykekakkuja joissa on tuollainen kolomuotti.  Aloitimme punnaamalla raejuuston ja puggingin pikkumixerin kulhoon. Ne laitettiin lapavatkaimella sekottuun. Sillä välin me punnattiin muut aineet eli sitruunankuori, kermavaahto ja liivate. Sit vaan kaikki sekaisin ja massa öljyttyihin muotteihin. Kakkupohjat päälle, kelmutus ja jääkaappiin. Sit saikin 20min seisoskella ja ihmetellä. Päästiim tekeen taas pursotettavia pikkuleipiä.

Tällä kertaa päästiin myös laittamaan valmiit keksit säilöön. Sit saikim taas ihmetellä… T ja M täytti suklaakakkuja ja viimesex viimesteltiin joku marenkipäälysteinen leivos.

Täällä tänään sateinen päivä ja tuli kiire lähteä töistä (päästiin n. 16.20).Linja-auto tuli 16.35 Novan pysäkille josta oli tarkotus läheä etsimään pyykinpesupaikkaa, linkillä päästiin muutaman korttelin päähän pesulasta. Googlemaps auki ja sitä seuraten löyty oikea paikka. Vettä sato  matkalla kokoajan enemmän ,vähemmän ja taas kaatamalla. Pyykkien pesu kesti n.1h.  ja tietty kun päästiin puhtaiden, kuivien ja ihanan lämpöisten pyykkien kanssa ulos niin vettä tuli taivaalta melkein kaatamalla.  Kun päästiin raitiovaunupysäkille olin ihan läpimärkä.onneksi pyysit oli turvassa sateelta toisin kun minä joka ei ikinä muista ottaa sateenvarjoa mukaansa. Ratikalle mahdollisimman lähelle majataloa mutta matkalla kastuttiin taas. Nälkäisenä ja märkinä luukkuun sisään ja syvä huokaisu… Ihmiset muistakaa sateenvarjo!  sellaista tänään..⛈️☔️

 

Maanantai kello soi 07.00..aamupalaa ja vaatteet niskaan.07.56 nokka kohti ekaa bussia,jolla mennään keskustaan ja keskustasta bussi numero 2.  lähtee 8.18 Prima novaan. Jossa ollaan perillä n.8.30. Tänään työpäivä alkoin kananmunia rikkoen. Sitten Kondikseen oli ilmestynyt ruisjauho pusseja,tai jotain ruisjauhoja muistuttavaa jauhoa.. hetki meni puuroriisiä etsiessä mutta sitäkin löytyi jonkinlaista kun taas google ja kääntäjä oli käytössä et ei kun puuron keittoon.Ruokatauon jälkeen saimmekkin alkaa työstää taikinaa.Eka satsi taikinaa meni roskikseen koska todettiin että nämä jauhot ei vehnäjauhoja kaipaa. Taikina kaksi olikin jo parempi ja makukin ehkä vähän muistutti ruistaikinaa.(hyvin vähän)  eikun kaulaamaan.  Sitten etsimme pyöreän muotin jolla paineltiin piirakan aihioita. Mira ja Taija täytti ja rypytti piirakat sillä välin kun minä laitoin muna kiehumaan. Miran ja taijan ympärille kerääntyi uteliaita työkavereita joista yksi uskalsi yrittää rypyttämistä. Oli kuullema hankalaa mars uunille.  Hieman sai  taas uunin kanssan olla hereillä kun se on tehokas peli ettei piirakat pala uuniin.  n. 18min ja piirakat oli valmiita. Voitelu ja hetkeksi liinan alle pehmenemään. Yllätyin itsekkin et hei nehän maistuukin itseasiassa ihan hyviltä. Ja tuntui ne maistuvan kaikille muillekin varsinkin munavoin kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavaksi sain tehdä sokerittoman,maidottoman ja gluteenittoman kakkupohjan. Aineita en osaa lueteilla kun kananmunan, joku sokerin korvike ja perunajauhot.  Kakku massa tehtiin vakuias+sokerinkorvikevaahto ja keltuis+sokerinnkorvikevaahto nebsekoiteiin keskenään ja sitten massaan lisättiin kaakaojoku+perunajauhot. Massa jaettiin neljään kakku renkaaseeen. Siinäpä se.

 

 

 

 

 

 

 

Vielä kerkesin viimeistellä yhden pellillisen leivoksia metsämarjoilla ja liivatteella.Pikkuhiljaa alkaa jo hahmottaa missä mikäkin on ja mitä ne haluaa että tehdään. Välillä työskentelyä seisauttaa se kielimuuri mutta onneksi melkein aina on  joku jolta voi kysyä miten se nyt meni. Töistä  kohti Argad ostoskeskusta koska taijalla meni aurinkolasit rikki ja ulkona taas +26☀️ niin venyi  taas tämäkin päivä,oltiin täällä majatalolla luukussameme lähempänä seiskaa.. Huomenna Miran vuoro taas kirjotella.moikkis

 

 

 

1. Tänään päivä alkoi kysymyksellä haluatteko tehdä jotain suomalaista joten hetken tuumailtuamme päädyttiin siihen että me  tehdään pullaa Unkarilaisille. Hieman oli taas työ löytää oikeat ainekset perus pullataikinaan.. kaikki raaka-aineet löytyikin vaikkakin monen mutkan kautta. Kaardemumman selittäminen oli kyllä hankalinta..oli googlet auki ja vatvotttiin että onko sitä vai ei.. mutta kyllähän sitä löytyi tosin kaupan puolelta ja vasta kun taikina oli jo tehty.
   ei hätää lisättiin kaardemumma kun vaivattiin taikinaa.(en suosittele tätä tapaa toimia). Vaivattiin takina käsin koska kaikkin koneet oli käytössä  ja meillä oli suht pieni taikina. Vourotellen taikinaa pyörittäen alkoi sitkoa moudostua ja taikina oli n.10min vaivaamisen jälkeen valmis. Hiki tuli kun ulkonakin oli +28°C☀️Mira teki korvapuusteja,taija pitkoja ja kranssin ja mä voisilmäpullia. Kohotus oli vaastavaa kun täällä ei ole kohotuskaappia mutta reilu 1h ja pullat oli uunia vaille valmiita. Saatiin sitten huomata että täkäläiset uunit on ärhäköitä ja pullat meinas palaa ja jäädä raaoiksi. Onneks katottiin pelti kerrallaan että ne on kypsiä. Kyllä oli ruokatunnin uteliaita katseita kun pullat alkoi olee valmiita. Rohkeasti yksi kerrallaan jokainen maistoi jokaista pulla laatua. Maistuihan ne pullata tuli heti koti mieleen. Mun leppari on aina voisilmapulla ja monin täälläkin tykkäsi niistä jee..onnistumisia.. vaikkakin meidän omasta mielestä kaikki ei ihan mennyt  niin kuin piti mutta loppu tulos yllätti..

 

 

 

 

 

 

Pullan teon lomassa autettiin Jondan nimistä leipuria tekemään suolasia twistejä. Siinä luultavasti on voitakina jonkä päällä on juustoraastetta,pellavan ja kurpitsansiemeniä.

 

 

 

 

 

 

 

Sitten saimme tehdä porsotettavia pikkuleipiä. Johon tuli margariinia ja tomusokeria jotka vatkattiin vaahdoksi sitten sinne lisättiin kananmunat ja maitoa. Kaikki kerralla, kyllä kokkelin näköistähän siitä tuli mutta ei se mitään kun massaan lisättiin buddigjauhot ja vehnäjauhot niin tuli hyvä massa. Täällä samam laiset pursotus muodot löytyy mutta me tehtiin pikkusia  onko ne nyt ruusukkeita. Kolmannen pellin kohdalla kyllä jo alkoi sormet olla kovilla..massa oli sen varran jäykkää. Näitä keksejä syödään täällä yleensä  kahvin kanssa ja ovat hyviä.

 

 

 

 

 

 

 

Loppu päivästä vähän  löysättii tahtia ja vika tehtävä oli pikkuleipien täyttö ja kuorrutus suklaalla. Kuva ei halua latautua mutta taijan blogissa on sama kuva suklaapäälysteisistä pikkuleivistä. Joissa on sisässä aprikoosihilloa ja suklaaseen tehdään  sama kuvio mikä meidän alluissa on.  Mulava päivä kun oli touhua riittämiin ja ulkona odotti paahtava kuumuus. ☀️Huomennaaas uudet kujeet ja ehkä saadaan tehdä Karjalanpiirakoita.