Opettajien työaikajärjestelmä on jo pitkään kaivannut päivitystä. OVTES-virka- ja työehtosopimus osioineen, liitteineen ja toinen toistaan seuraavine soveltamisohjeineen saa ajoittain kokeneenkin konkarin pään pyörälle. Jatkossa palvelussuhteen ehdot eivät enää riipu siitä, mihin OVTES-osioon tai liitteeseen opettaja on palkattu, mikä helpottaa OVTES:n soveltamista ja hallinnollista työtä.
Gradiassa ammatillisen koulutuksen opettajat ja
opinto-ohjaajat siirtyvät yhteen ja samaan työaikajärjestelmään 1.8.2019
alkaen. Muutos koskee noin 650 gradialaista.
Tässä kirjoituksessa ajatuksia muutoksesta ovat koonneet
yhteistyössä henkilöstöasiantuntija Janika
Luostarinen, pääluottamusmies Timo
Tourunen (JUKO) ja henkilöstöpäällikkö Maarit
Kylmälahti. Henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen on aloittanut Gradian
henkilöstöpalveluissa viime joulukuun puolivälissä ja vuosityöaikaan siirtymiseen
liittyvät valmistelut ovat keskeinen osa hänen työkenttäänsä.
”Kyseessä ei ole ihan pieni juttu näin isossa kokonaisuudessa kuin Gradia. Vuosityöaikaan on valmistauduttu pitkään, mutta kevään 2019 aikana on saatava koko palapeli koottua. Palapelin kokoamista vuosityöaika onkin, sillä ei riitä, että saamme yhdessä opettajien kanssa kirjoitettua soveltamisohjeen ja siitä yhteisen ymmärryksen kokonaisuudesta, vaan projektiin liittyvät myös toimivan työajansuunnittelun ja seurannan kehittäminen sekä erilaisten järjestelmien rajapintojen rakentaminen ja palkanlaskennan muutokset – näin esimerkkeinä”, kertoo Gradian henkilöstöpäällikkö Maarit Kylmälahti.
Valtakunnallinen
sopimusmääräys yhdenmukaistaa työajat ja palvelussuhteen ehdot
Kokeiluna alkanut vuosityöaikajärjestelmä ulottuu valtakunnallisena
OVTES-sopimusmääräyksenä koko ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöön. Muutos
koskee valtakunnallisesti noin 10 000 ammatillisen koulutuksen opettajaa,
opinto-ohjaajaa, rehtoria, apulaisrehtoria ja koulutuspäällikköä. Vanhoista
opetusvelvollisuustyöajoista sekä oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset
huomioon ottavasta toimistotyöajasta ja yleistyöajasta luovutaan 1.8.2020 mennessä
kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa.
Vuosityöaikaan siirtyminen tarkoittaa käytännössä ammatillisen
koulutuksen opetushenkilöstön työaikojen ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista.
Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuotuinen työaika on jatkossa 1500 tuntia.
Muutoksen helpottamiseksi on sovittu valtakunnallisia siirtymämääräyksiä,
joiden vaikutukset tulevat näkymään eri osioista ja liitteistä siirtyvien
opettajien työajoissa ja palkassa eroavaisuuksina vielä vuosia muutoksen
jälkeen.
Muutoksen valmistelu
Työnantaja vastaa muutoksen valmistelusta ja sen
viestinnästä yhteistyössä ammattijärjestöjen edustajien kanssa.
Työaikajärjestelmän muutos tarkoittaa myös työajan suunnittelun ja seurannan
välineiden rakentamista nykyisiin tietojärjestelmiin sekä palkanlaskennan
järjestelmien päivittämistä uutta työaikaa tukeviksi.
Kevättalvella 2019 on rakennettu Gradian yhteistä soveltamisohjetta,
joka tukee vuosityöaikaan siirtymistä ja siihen liittyviä soveltamistilanteita.
Työnantajan edustajien vastuulla on luonnollisesti myös uuden
työaikajärjestelmän tuominen jokaisen opettajan arkeen.
Rohkeutta uuden
oppimiseen
”Vuosityöaikaan siirtyminen aiheuttaa niin innostunutta
odotusta kuin pelkoja vanhan menettämisestä. Kuullessani ensimmäisen kerran
ammatillisen koulutuksen vuosityöajasta (silloisesta kokeilusta), olivat
ajatukseni kahtiajakoiset; olin riemuissani siitä, että monitasoinen
OVTES-järjestelmä osioineen ja liitekohtaisine soveltamisohjeineen jäisi
unholaan, mutta toisaalta olin ehtinyt vuosien saatossa ihastua ja tottua
opetusvelvollisuusjärjestelmään.
Jotta tulevan työaikajärjestelmän muutoksen voi omaksua, on hyväksyttävä ajatus luopumisesta ja poisopittava vanhasta. Katsoi uudistusta millä linsseillä tahansa, on se väistämätön. Jokaiselta gradialaiselta odotetaan muutoksessa avointa mieltä ja rohkeutta uuden oppimiseen”, pohtii henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen.
Tavoitteena
joustavuus ja reforminkestävyys
Opettajan työtä ja työaikaa on opittava ajattelemaan uudella
tavalla. Vuosityöajassa kaikki opettajan tekemä työ on samanarvoista eikä
palkanmaksun perusteena olevaa työtä jaeta opetukseen ja muuhun työhön kuten
OVTES:n nykyisissä määräyksissä tehdään. Työajan käsite siis muuttuu.
Kaikki opettajan työ resursoidaan vuodeksi ja
työsuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Vuosityöajassa voidaan
huomioida aiempaa paremmin opettajan työn muutos, erilaiset työnjaot ja roolit.
Varsinainen opetustyö itsessään ei muutu.
Vuosilomista ja laskennallisista vuosilomista luovutaan, kun
uuden sopimusmääräyksen myötä siirrytään vapaajaksojärjestelmään. Sopimusmääräys
on suunniteltu reformin kestävästi ja se joustavoittaa työajan sijoittamista
koko kalenterivuodelle. Työaikauudistuksen myötä avautuu mahdollisuus työn
teettämiseen aiempaa vapaammin ympäri vuoden, myös kesäaikana. Opetushenkilöstölle
annetaan kalenterivuosittain OVTES:n mukaiset vapaajaksot, joille työnantaja ei
saa sijoittaa työaikaa.
Muutoksen vaikutukset opetuksen suunnitteluun ja työtapoihin näkyvät ensikädessä jo ennen lukuvuoden 2019 – 2020 alkua vahvistettavassa työsuunnitelmassa ja myöhemmin käytännön ja kokemusten kautta.
Palkkausjärjestelmän
kehittäminen ja työn vaativuuden arviointi
Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön palkkausjärjestelmää
kehitetään rinnakkain vuosityöajan valmistelun kanssa. Tämän työskentelyn
tuloksena rakentuu ammatilliset opettajat kattava, läpinäkyvä työn vaativuuden
arviointijärjestelmä. Ammatillisen opettajan tehtävänkuvan ajantasaisuutta ja
reformin kestävyyttä tarkastellaan tehtävän vaativuuteen arviointeineen vuoden
2019 aikana.
Muutos tehdään
yhdessä opettajien kanssa
”Uuden työaikamallin omaksuminen ja käyttöönotto vaatii oman
aikansa. Tärkeä on muistaa, että käytännöt hioutuvat lopullisiksi vasta kokemusten
kautta. Meillä soveltamisohjeista on pyritty tekemään tämänhetkisen tiedon
pohjalta niin yksiselitteiset kuin mahdollista. Samoin olemme pyrkineet mahdollisimman
vähiin muutoksiin mm. uusien tietokoneohjelmistojen osalta – muutoksia kun on
ollut meillä ihan riittävästi viime vuosina”, kertoo JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen.
”Olemme tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen reformi
siirtää oppimista erilaisiin oppimisympäristöihin – tosin sitähän olemme
tehneet jo vuosien ajan. Työssäoppimisen resurssointi on ollut yksi vanhan
sopimuksen hankalasti tulkittavista kohdista ja hiertänyt osaa opettajista. Vuosityöajan keskeinen ajatus on saada
näkyviin ja palkanmaksun piiriin kaikki opettajien tekemä työ. Tämä edellyttää
toimivan vuosityöaikasuunnitelman. Ennen kaikkea se vaatii toimivaa työajan seurantaa.
Asiantuntijatyössä keskinäinen luottamus työajan tehokkaasta käytöstä on
kantava periaate”, jatkaa JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen.