Avainsana-arkisto: osaaminen

Hyvinvointikampanjan logo

Arvostavalla kohtaamisella ja hyvällä asenteella parempaa työhyvinvointia

Kirjoitus on osa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Gradian yhteistä työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Miten ope ja esimies jaksavat, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus -teemasta kirjoittavat koulutuspäällikkö Anne-Mari Landén ja opinto-ohjaaja Sirpa Puikkonen.

Oppilaitoksessa opiskellaan, mutta se on meille monelle myös työpaikka.  Isossa työyhteisössä jo talon sisällä on lukuisia kohtaamisia päivittäin. Meitä on myös erilaisia persoonia, ja meillä on erilaisia työn tekemisen toimintatapoja. Kohtaamisessa on aina mietittävä, kenet kohtaa ja miten.  Jokaisen Wilma-viestin, sähköpostin ja puhelun takana on ihminen.  Aito kohtaaminen on aidosti läsnäoloa ja asioiden eteenpäin viemistä.

Ammatillinen koulutus on ollut pitkään murroksessa; ammatillisen koulutuksen reformi, rahoitusleikkaukset ja muut muutokset ovat tuoneet muutoksia työhön.  Ammatillisten oppilaitosten opot ovat kuormittuneet muun muassa ohjattavien määristä sekä uuden ammatillisen koulutuksen mukanaan tuomista uusista tehtävistä. Näiden asioiden keskellä olisi tärkeää yrittää ylläpitää hyvää yhteishenkeä ja positiivista asennetta sekä luottamuksellista ilmapiiriä.  Hyvinvoiva työyhteisö pystyy vastaamaan ja ratkomaan haasteellisiakin asioita.

Toimiva vuorovaikutus on tärkeää

Sirpa: ”Opon työ ei ns. tekemällä lopu. Opon on siedettävä asioiden keskeneräisyyttä. Sähköpostia ei koskaan saa tyhjäksi. Koskaan ei saa kaikkea valmiiksi. Omassa kalenterissa on yleensä kesäkuussa merkintä: kaikki tekemättä jääneet tehtävät. Opon ammattitaitoa on myös oman työn rajaaminen työnantajan mahdollistamissa rajoissa.”

Anne-Mari: “Esimiehenä näen, kuinka opot tekevät työtään tunnollisesti ja sydämellään. He ovat rautaisia ammattilaisia, omatoimisia, toimintaa kehittäviä ja osallistuvia. Esimiehen kannalta se on palkitsevaa ja ilahduttavaa. Toisaalta aina on huoli jaksamisesta.

Hyvin toimivan työyhteisön merkittävät tekijät ovat vuorovaikutus ja asenteelliset asiat. Yhdessä voimme huolehtia hyvän hengen ja ilmapiirin luomisessa. Jokainen voi valita käyttäytyä ystävällisesti ja arvostavasti.

Lopulta aika pienilläkin teoilla on merkitystä hyvän ilmapiirin luomiseksi, kun esimerkiksi sanot hyvää huomenta, hymyilet tai vaihdat pari sanaa, vaikka olisi jo kiire toisaalle. Itse koen, että opot ovat ottaneet minut vastaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Se on ollut tärkeää vuorovaikutuksen syntymiseen.”

Sirpa: ”Toivon, että esimies Anne-Mari jatkossakin kohtaa opon ihmisenä: kuuntelee, kuulee, mahdollistaa työn rajaamisen ja osaamisen ajan tasalla pitämisen ja oman ammatillisuuden kehittämisen siten, että kaikki meidän opot jaksavat tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Kaikella vuorovaikutuksella ja kohtaamisilla sekä työyhteisössä tekemisellä on tarkoitus viedä opiskelijoiden asiaa eteenpäin. Toivottavasti pystymme luomaan aidosti positiivisen ilmapiirin, joka välittyy myös opiskelijalle.”

Ja lopuksi:

“Positiivinen ilmapiiri välittyy asiakkaalle ja lisää hänen tyytyväisyyttään ja lojaalisuuttaan. Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen ei tule automaattisesti, vaan on tietoinen tahtotila ja valinta.” (Fischer 2014)

Anne-Mari Landén
Anne-Mari Landén, koulutuspäällikkö,
Gradia Jyväskylä
Sirpa Puikkonen,
opinto-ohjaaja,
Gradia Jyväskylä

Maailma ja maakunta muuttuvat, muuttuuko Gradia?

Moni voi ihmetellä otsikkoa, onhan koulutuskuntayhtymä juuri käynyt läpi historiansa mittavimman uudistuksen, jossa on myllätty oppilaitokset, yksiköt, tehtävät, vastuut, nimikkeet, toiminnot aina organisaation nimeä myöten. Kysymys kuitenkin kuuluu,  uudistummeko vain pakon edessä, kun ministeriö lainsäädännöllä ja kukkaronnyörejä kiristämällä siihen velvoittaa vai olemmeko joustavia ja ketteriä mukautumaan maailmaan muutokseen ihan itse? Kuinka hyvin tiedämme, mihin olemme menossa vai teemmekö asioita hätäpäissään ja tulipaloja sammuttelemalla?

Ahti Karjalaisen kuuluisan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Toisaalta Abraham Lincoln on todennut, että paras tapa ennustaa tulevaisuutta on luoda tulevaisuus itse. Tähän jälkimmäiseen ajatukseen oman tulevaisuutemme rakentamisesta pohjautuu Keski-Suomen maakunnallinen ennakointiyhteistyö.

Keski-Suomen tulevaisuusryhmän johdolla on laadittu maakunnan tulevaisuutta valottavia skenaarioita jo pitkään. Skenaarioilla kuvataan ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka rakentuvat havaittujen muutostekijöiden, trendien, nousevien ilmiöiden sekä erilaisten epävarmuustekijöiden ja näitä kaikkia kuvaavien kehitysvaihtoehtojen pohjalta. Skenaariot eivät siis ennusta todennäköistä tai toivottua tulevaisuutta, vaan kuvaavat mahdollisuuksia ja välttämättömyyksiä, joiden varaan voimme rakentaa oman tiekarttamme tulevaisuuteen, vahvistaa osaamistamme, kehittää heikkoja kohtia ja varautua myös pahimpaan. Halutessamme meillä on kaikki tarvittava tieto tulevaisuuteen luotaavien ratkaisujen tekemiseen.

Maakunnan viimeisimmät skenaariot ulottuvat vuoteen 2050 saakka[1]. Skenaariot palvelevat erityisesti aluekehittämistä ja strategista suunnittelua, mutta niiden tulisi näkyä myös koulutuksenjärjestäjien strategioissa sekä talous-, toiminta- ja koulutussuunnittelussa.

Jokainen viidestä maakunnan skenaariosta antaa vahvoja viitteitä, millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan. ”Turvaton ja suojautuva yhteiskunta”-skenaarion mukaan koulutuksen vahvistamista tarvitaan kyberturvallisuuteen sekä monikulttuurisuuteen. ”Yksilöiden maailma” edellyttää panostuksia digitalisaatioon, asiakasymmärrykseen ja yrittäjyysvalmiuksiin kaikilla koulutusaloilla. ”Paikalliset arvoyhteisöt” haastaa innovaatio- ja robotiikkaosaamisen edistämiseen sekä turvallisen yhteisön tarjoamiseen opiskelijoille. ”Tekoälyn, rahan ja idän dominanssi” puolestaan korostaa digitalisaation lisäksi hyviä Aasian yhteistyöverkostoja. ”Kättä päälle”-skenaariossa on oleellista panostaa teknologiseen ja kuntouttavan terveydenhuollon osaamiseen sekä ymmärtää avoimen datan mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat yhdistelmiä eri skenaarioista. Kaikille skenaarioille yhteisiä trendejä, joihin meidän on välttämätöntä varautua, ovat mm. ilmastonmuutos, innovaatioympäristöjen rakentuminen, väestön ikääntyminen ja pieneneminen, digitalisaatio, teknologian ja työn murros sekä toimialojen palvelullistuminen. Joihinkin näistä haasteista olemme Gradiassa hyvin valmistautuneet. Työn murrokseen vastaavaa yrittäjyysosaamista on kehitetty koulutusaloilla jo pitkään ja Yritystehtaan palveluiden myötä voimme tarjota entistä parempia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia alkaville yrittäjille. Olemme mukana kehittämässä alueellisia innovaatioympäristöjä Kankaalla, Kukkulalla, Hippoksella ja pienin askelein myös Viitaniemessä ja Jämsässä. Digitalisaatiota pedagogiikassa on edistetty monin keinoin, esimerkkinä rakenteilla oleva eGradia, joka tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja kaikille opiskelijoille. Ilmastonmuutokseen on vastattu ruokapalvelu- ja kiinteistöohjelmissa sekä kierrätysmateriaaleja hyödyntävässä Luova kiertotalous -hankkeessa. Kevään 2019 aikana on käynnistymässä koko organisaation kattava kestävän kehityksen ohjelmatyö.

Merkittäviä tulevaisuuden kysymyksiä jää kuitenkin auki. Ketä koulutamme ja miten houkuttelemme opiskelijoita jatkuvan oppimisen poluille juuri meille Gradiaan, kun maakunnan väestö kääntyy laskuun? Valmistuvatko kaikki opiskelijat palvelun ammattilaisina, kuten palvelullistuminen edellyttää? Kuinka asiakaslähtöisiä ovat omat palvelumme: tarjoammeko samaa pakettia kaikille vai joustavasti asiakastarpeen mukaan, kun tutkintojen merkitys työmarkkinoilla vähenee? Onko tarjoamamme teknologinen osaaminen työelämän tarpeiden mukaan uudistuvaa ja ennakoivaa? Onko esimerkiksi robotiikan käyttöönotto ja vuorovaikutus robottien kanssa huomioitu kaikilla aloilla?

Vaikka tulevaisuuden hahmottaminen voi joskus olla vaikeaa, on suurin virhe olettaa, että kaikki säilyy nykyisellään. Pidemmällä kaukoputkella katsoen kannattaa muistaa Charles Darwinin sanat: It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is most adaptable to change.

Pysähdyhän aina välillä pohtimaan, miten Gradian ja meidän yksilöinä kannattaisi vastata maailman ja maakunnan muutokseen ilman ministeriön keppiäkin.

Anu Tokila, kehittämisjohtaja, Gradia

Gradiasta maakunnalliseen ennakointityöhön osallistuu kirjoittajan lisäksi kehittämisasiantuntija Merja Salminen. Ota yhteyttä meihin, mikäli haluat järjestää tiimissäsi tai opiskelijoille ajatuksia herättelevän tulevaisuuspajan!


[1] Lue lisää: http://keskisuomi.info/skenaariot-2050/