”Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä”.  Näin tiivistäen opetus- ja kulttuuriministeriö on kuvannut uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. En muista pitäneeni yhtään puhetta henkilöstölle elokuun 2016 jälkeen ilman reformisanomaa. Mitä uutta siitä enää voisin teille kertoa? Ehkäpä seuraavan näkökulman:

Viime tiistaina (28.8.2018) annoimme lähtölaukauksen Jyväskylän Taitaja2020 -kilpailulle. Ammattitaitokilpailut ja etenkin omat Taitaja-kilpailut herättävät meissä jokaisessa varmaan erilaisia ajatuksia. ”Lisätyötä kaiken muun rinnalla, sotkee arkea, uusia mahdollisuuksia, hyvä mahdollisuus markkinointiin, uusia verkostoja, ei kosketa minua jne.”

Ammattitaitokilpailujen, olivatpa ne kansallisia tai kansainvälisiä, tavoitteena on buustata ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja brändiä, kehittää ammatillisen koulutuksen tutkintoja ja toteutusmalleja, vahvistaa ja kehittää työelämäyhteistyötä sekä lisätä ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostoyhteistyötä. ” Entä miten tämä kaikki liittyy uuteen 1.1.2018 voimaan tulleeseen ammatillisen koulutuksen malliin, jos mitenkään? Hyvinkin monelta osin, jos osaamme ottaa kaiken hyödyn omista kilpailuistamme!

Kilpailuihin valmentautuminen ja osallistuminen mahdollistavat nuorille ja nuorille aikuisille yksilöllisen ”huippuosaajaksi”-opintopolun ja pohjaa vahvasti osaamisperusteisuuteen. Opetusneuvos Seija Rasku omassa puheenvuorossaan tiistaina viittasikin tähän muistuttamalla, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäjät eivät ole aina niitä niin sanottuja heikkoja, erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, vaan joukossa on myös merkittävä määrä niitä niin sanottuja huippuopiskelijoita, jotka eivät saa riittävästi haasteita opinnoissaan ja siten turhautuvat. Selkeä lisäarvo siis itseään ammatillisessa kehittymisessä haastaville opiskelijoille! Omissa kilpailuissamme toivottavasti pystymme toteuttamaan myös ikärajattomia lajeja, joihin aikuisopiskelijatkin voivat osallistua. Mukana on näytöslajeja, jotka ovat avoinna myös lukio- ja korkeakouluopiskelijoille. Lisähyötyä siis myös heille!

Entäpä muut opiskelijat? Viekö Taitaja2020-kilpailuihin panostaminen mahdollisuuksia muilta opiskelijoilta? Ehkäpä, mikäli emme osaa hyödyntää kilpailuihin valmistautumista ja kilpailujen toteuttamista maksimissaan. Haastankin siis kaikkia toimijoita tästä syksystä eteenpäin miettimään sitä, millä tavoin voisimme saada koulutustoimintaamme Taitaja-kilpailuista lisäarvoa. Tämä on meidän kaikkien tehtävä, ei ainoastaan kilpailujohtajan, Taitajatoimiston väen tai lajivastaavien. Olen itse aivan varma, että niin halutessamme kaikki Gradian opiskelijat voivat osallistua Taitaja2020-kilpailujen valmisteluihin ja kilpailujen toteuttamiseen liittyviin tehtäviin. Kilpailut voivat olla osa opiskelijoiden opintoja ja toimia monille opiskelijoillemme oppimisympäristönä.  Tämä on täysin ikärajatonta ja sopii siis myös aikuisopiskelijoille.

Entä miten tämä tukee työpaikalla tapahtuvaa oppimista tai työpaikkojen kanssa tehtävää yhteistyötä? Mitä suurimmissa määrin! Kilpailuja ei voida järjestää ilman työelämäkumppaneita. Jokainen järjestettävä laji tarvitsee niitä. Lisäksi tarvitsemme kumppaneita koko kilpailutapahtuman, seminaarien ja oheistapahtumien organisoinnissa sekä niistä tiedottamisessa. Uskon vahvasti, että kilpailulajeja suunniteltaessa yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa syntyy uusia innovaatioita mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotoihin, koulutusten sisältöjen uudistamiseen, uusiin henkilöstökoulutuksiin tai vaikkapa siihen, miten alan vetovoimaisuutta voitaisiin kehittää yhdessä. Tässäpä työsarkaa kaikille aloille sekä Työelämä- ja yrityspalveluille!

Kilpailutoimintaa koordinoiva ja kehittävä Skills Finland ry on luvannut meille, että voimme myös sallittujen rajojen puitteissa uudistaa kilpailua. Käytetään tämä etu hyväksemme myös oman toiminnan kehittämisessä sekä koulutuspalveluidemme markkinoinnissa ja brändäämisessä.

Ja loppuun vielä muutama reformiin liittyvä luku keväältä 2018 (ei missään järjestyksessä):

• suoritettuja tutkintoja 31.8.2018 (v. 2017: yht. 2528): 2037
• opiskelijavuosiennuste vuodelle 2018, 31.8.2018 tilanne (tavoite 7105): 6 183
• jatkuvan haun kautta hakemuksen jättäneitä: 3076, joista aloitti 1019
• voimassa olevien oppisopimusten määrä 1.1. – 31.8.2018 (v.2017: 1617): 1639

Mielenkiintoista syksyn jatkoa! Muista viikko 20 vuonna 2020!

Pirjo Kauhanen
Gradia Jyväskylän rehtori