Aihearkisto: Osaaminen

Ohjauksella omille urille

”Se on sellainen asia, mikä on vaikea ymmärtää 15-vuotiaana ja minkä sä tajuut myöhemmin, että kaikki ne asiat, mitkä sä opit ja kaikki ne asiat, mitkä sä teet, tukee sitä myöhempää asiaa, minkä sä teet. Näin kokki ja juontaja Pipsa Hurmerinta kuvailee havaintojaan AMKE ry:n Väylät auki -kampanjan videossa omaan työuraansa vaikuttaneista asioista.

Ammatillisen koulutuksessa aloittavat opiskelijat ovat urapolun eri vaiheissa. Nuorelle opiskelijalle ura voi tuntua melko kaukaiselta asialta. Aikuiselle opiskelijalle opintojen aloittaminen on uraan liittyvä käännekohta, osaamisen päivittämistä tai kokonaan uuden ammatin opiskelua. 

Uraa ei enää mielletä vain etenemisenä työtehtävissä statukseltaan korkeampiin tehtäviin vaan uralla erilaiset, horisontaalisessakin suhteessa toisiinsa olevat työtehtävät voivat vaihdella. Toiset henkilöt kertovat tekevänsä tavoitteellisia työhön ja opiskeluun liittyviä valintoja. Jotkut kuvaavat työuraansa sattuman ohjaamaksi ja joskus myös ajautumiseksi tietylle alalle tai työtehtäviin.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) sisältää urasuunnitelman. Opiskelija tekee urasuunnittelua koko opintojensa ajan. Opintojen läpi jatkuvalla suunnittelulla autetaan opiskelijaa tavoitteiden asettamisessa ja tuetaan häntä tulemaan tietoiseksi opintoihin liittyvien valintojen vaikutuksesta tulevaisuuteen, kuten työllistymiseen tai jatko-opintoihin.

Perhetausta ja sukupuoli vaikuttavat koulutukseen ja alaan liittyvissä valinnoissa. Opiskelijan kokemukset, näkemys itsestä oppijana ja usko omiin kykyihin ovat ratkaisevassa roolissa urasuunnittelussa. Tämä haastaa ammatillisen koulutuksen uraohjausta. Minkä verran ohjauksella voidaan tasoittaa opiskelijan lähtökohdista johtuvia eroja, vahvistaa myönteisiä kokemuksia ja korjata mahdollisten epäonnistumisen kokemusten vaikutuksia tulevaisuuden suunnitteluun?

Koulutus tulee toteuttaa siten, että henkilökohtaisten polkujen rakentaminen ja vaihtoehtoisten valintojen tekeminen on sujuvaa. Opiskelija voi tehdä tavoitteisiinsa soveltuvia ratkaisuja; vahvistaa perustaitoja, hankkia alan erityisosaamista tai parantaa edellytyksiään jatko-opintoihin. Uraohjausta ei pidä nähdä erillisinä ohjaustilanteina, vaan kaikki opintoihin liittyvät oppimistilanteet sekä valinnat ja kohtaamiset koulussa ja työpaikoilla antavat eväitä urasuunnitteluun.

Opiskelija saa uraan liittyvää ohjausta monelta ammattilaiselta. Ohjaajan on aika ajoin hyvä pysähtyä arvioimaan omia asenteitaan ja ravistella ennakkokäsityksiään. Osaanko arvioida opiskelijan kanssa tulevaisuuden osaamistarpeita vai pitäydynkö vain tämän hetken työelämän vaatimuksissa? Ohjaanko häntä liikaa omista arvostuksistani käsin vai autanko opiskelijaa löytämään oman polkunsa?

Pipsa Hurmerinnan sanoin”Mun elämä ei ole koskaan ollut suora viiva, vaan välillä se on heittänyt pienen silmukan. Välillä on vähän peruutettu, että on taas voinut mennä lujempaa eteenpäin. Kyllä elämä on spagettilautanen, missä pyöritään, etsien loppupäätä ja hyvä niin. Mitä enemmän mutkia matkassa, sen parempi

Minna Sillanpää, yksikönjohtaja, Ohjaus- ja urapalvelut, Gradia Jyväskylä

Hankkeet vauhdittavat kehittämistä – aidosti!

Mistä näitä hankkeita oikein tulee? Saadaanko niillä oikeasti tuloksia aikaiseksi?

Viime vuosien koulutusmyllerryksissä on herännyt ihan aiheellinen huoli, millaisin keinoin ja millä rahoituksella pystymme varmistamaan toiminnan kehittämisen ja henkilöstön osaamisen.

Kehittämishankkeet ovat aidosti hyvä väline osaamisen ja toiminnan kehittämisessä. Niiden tavoitteena on varmistaa ja parantaa koulutustoiminnan laatua, ennakoida tulevaa, kehittää lisätulojen mahdollisuuksia, sujuvoittaa toimintaa ja yksinkertaistaa prosesseja – siis helpottaa meidän arkeamme!

Kirjoitukseni alun kysymyksiin on selkeät vastaukset: Gradian hankkeet nousevat todellisista kehittämistarpeista ja niillä saadaan paljon aikaiseksi.

Hanketoiminnassa on järkeä

Hankeideat tulevat Gradian oppilaitoksista, koulutusaloilta, opettajilta ja esimiehiltä. Jokainen gradialainen voi kertoa ideasta intran kautta ja osallistua parin kuukauden välein toteutettaviin ideatyöpajoihin. Kehittämispalveluiden asiantuntijat auttavat ideoiden eteenpäin jalostamisessa ja hankkeistamisessa. Ideat – myös ulkopuolisilta kumppaneilta tulleet yhteistyöpyynnöt – arvioidaan alojen kanssa yhdessä. Näin varmistamme, että olemme mukana vain hankkeissa, jotka ovat strategiamme ja toimintamme sekä maakuntamme Keski-Suomen kannalta merkityksellisiä. Haemme aktiivisesti ulkoista rahoitusta sellaisiin kokonaisuuksiin, joita joudumme joka tapauksessa kehittämään.

Gradian visiona on olla edelläkävijä toisen asteen koulutuksessa. Kärjessä pysyminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä.

Hankkeiden avulla myös ylläpidämme tärkeitä kumppanuuksia ja parannamme henkilöstömme osaamista. Innovatiivisimmat opettajat haluavat kehittää koko yhteisönsä toimintaa! Hankkeet tuovat myös jaksamista, vaihtelua ja työnkiertomahdollisuuksia koko henkilöstölle.

6,5 miljoonan hankesalkku

Vuoden 2018 lopussa Gradian hankesalkun kokonaisarvo oli 6,5 miljoonaa euroa. Vaihtelua on pienistä alle 10 000 euron hankkeista aina lähes miljoonan euron kokoisiin hankkeisiin. Vuoden 2018 aikana käynnissä oli yhteensä 55 ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavaa hanketta, joista suurin osa on pedagogiikan ja opintopolkujen kehittämistä (33 % rahoituksesta).

Muita painopisteitä ovat ohjauksen, osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittäminen (26 %), työelämäyhteistyön ja yrittäjyyden kehittäminen (20 %) sekä kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kehittäminen (17 %). Pieni osa hankkeista kohdentuu lisäksi järjestelmien ja opintohallintohallinnon kehittämiseen (4 % hankerahoituksesta).

Pyrimme yhä suurempiin hankekokonaisuuksiin, jotta emme tuhlaisi arvokasta aikaa hyvin pienten tai lyhyiden hankkeiden hallinnointiin – keskitetään siis työpanos kehittämiseen, ei papereiden pyörittämiseen.

Työtä isolle joukolle gradialaisia

Kukapa meistä ei olisi vaikkapa viimeksi kuluneen vuoden aikana osallistunut johonkin koulutukseen, työpajaan, tapahtumaan tai johonkin muuhun jonkin hankkeen toteuttamaan toimintaan. Hanketyö koskettaa ainakin välillisesti siis meitä kaikkia.

Hankkeilla on myös liikutettu vuoden 2018 aikana noin 450 opiskelijaa ja noin 250 henkilöstön edustajaa maailmalle ja takaisin. Kansainvälisyys on tärkeää.

Tietenkin selkeimmin hanketyö näkyy niiden toimenkuvassa, joille on varattu isompi tai pienempi hankeresurssi osaksi omaa työtä. Hankkeiden kuluista suurin osa (69 %) onkin henkilöstökuluja.

Gradian periaate on, että hankeväki on omaa vakinaista henkilöstöämme, pääsääntöisesti opettajia. Näin varmistetaan kehitettyjen toimintatapojen vakiintuminen pysyväksi käytännöksi. Vuoden 2018 aikana hiukan vajaa 200 gradialaista sai osan tai koko palkan ulkoisesti rahoitetuista hankkeista. Lisäksi omalla rahoituksella toteutetuissa hankkeissa työskenteli useita kymmeniä henkilöitä. Tämä työpanos on korvaamattoman arvokas toimintamme kehittämisessä.

Kehittämistarpeet eivät vähene

Koulutuksen järjestämisen haasteet ja kehittämisen tarpeet eivät vähene vastaisuudessakaan.  Muutamia näkökulmia mainitakseni: uuden lukiolain toimeenpano ja opetussuunnitelmauudistus ovat vasta alussa, ohjaus ja opetus uudistuvat, digitalisaation tahti kiihtyy ja työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ja järjestämmehän ensi vuonna ammattitaidon SM-kilpailun Taitaja 2020:n kaikkine oheisohjelmineenkin.

Siispä satsaamme hankkeisiin jatkossakin, jotta tämä kaikki mahdollistuu. Oman ja työyhteisön toiminnan kehittäminen koskettaa meitä kaikkia. Vastataan kehittämishaasteisiin ja rakennetaan yhdessä entistäkin laadukkaampaa Gradiaa!