Aihearkisto: Koulutus

Reformin toimeenpanoa tämäkin

”Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä”.  Näin tiivistäen opetus- ja kulttuuriministeriö on kuvannut uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. En muista pitäneeni yhtään puhetta henkilöstölle elokuun 2016 jälkeen ilman reformisanomaa. Mitä uutta siitä enää voisin teille kertoa? Ehkäpä seuraavan näkökulman:

Viime tiistaina (28.8.2018) annoimme lähtölaukauksen Jyväskylän Taitaja2020 -kilpailulle. Ammattitaitokilpailut ja etenkin omat Taitaja-kilpailut herättävät meissä jokaisessa varmaan erilaisia ajatuksia. ”Lisätyötä kaiken muun rinnalla, sotkee arkea, uusia mahdollisuuksia, hyvä mahdollisuus markkinointiin, uusia verkostoja, ei kosketa minua jne.”

Ammattitaitokilpailujen, olivatpa ne kansallisia tai kansainvälisiä, tavoitteena on buustata ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja brändiä, kehittää ammatillisen koulutuksen tutkintoja ja toteutusmalleja, vahvistaa ja kehittää työelämäyhteistyötä sekä lisätä ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostoyhteistyötä. ” Entä miten tämä kaikki liittyy uuteen 1.1.2018 voimaan tulleeseen ammatillisen koulutuksen malliin, jos mitenkään? Hyvinkin monelta osin, jos osaamme ottaa kaiken hyödyn omista kilpailuistamme!

Kilpailuihin valmentautuminen ja osallistuminen mahdollistavat nuorille ja nuorille aikuisille yksilöllisen ”huippuosaajaksi”-opintopolun ja pohjaa vahvasti osaamisperusteisuuteen. Opetusneuvos Seija Rasku omassa puheenvuorossaan tiistaina viittasikin tähän muistuttamalla, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäjät eivät ole aina niitä niin sanottuja heikkoja, erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, vaan joukossa on myös merkittävä määrä niitä niin sanottuja huippuopiskelijoita, jotka eivät saa riittävästi haasteita opinnoissaan ja siten turhautuvat. Selkeä lisäarvo siis itseään ammatillisessa kehittymisessä haastaville opiskelijoille! Omissa kilpailuissamme toivottavasti pystymme toteuttamaan myös ikärajattomia lajeja, joihin aikuisopiskelijatkin voivat osallistua. Mukana on näytöslajeja, jotka ovat avoinna myös lukio- ja korkeakouluopiskelijoille. Lisähyötyä siis myös heille!

Entäpä muut opiskelijat? Viekö Taitaja2020-kilpailuihin panostaminen mahdollisuuksia muilta opiskelijoilta? Ehkäpä, mikäli emme osaa hyödyntää kilpailuihin valmistautumista ja kilpailujen toteuttamista maksimissaan. Haastankin siis kaikkia toimijoita tästä syksystä eteenpäin miettimään sitä, millä tavoin voisimme saada koulutustoimintaamme Taitaja-kilpailuista lisäarvoa. Tämä on meidän kaikkien tehtävä, ei ainoastaan kilpailujohtajan, Taitajatoimiston väen tai lajivastaavien. Olen itse aivan varma, että niin halutessamme kaikki Gradian opiskelijat voivat osallistua Taitaja2020-kilpailujen valmisteluihin ja kilpailujen toteuttamiseen liittyviin tehtäviin. Kilpailut voivat olla osa opiskelijoiden opintoja ja toimia monille opiskelijoillemme oppimisympäristönä.  Tämä on täysin ikärajatonta ja sopii siis myös aikuisopiskelijoille.

Entä miten tämä tukee työpaikalla tapahtuvaa oppimista tai työpaikkojen kanssa tehtävää yhteistyötä? Mitä suurimmissa määrin! Kilpailuja ei voida järjestää ilman työelämäkumppaneita. Jokainen järjestettävä laji tarvitsee niitä. Lisäksi tarvitsemme kumppaneita koko kilpailutapahtuman, seminaarien ja oheistapahtumien organisoinnissa sekä niistä tiedottamisessa. Uskon vahvasti, että kilpailulajeja suunniteltaessa yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa syntyy uusia innovaatioita mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotoihin, koulutusten sisältöjen uudistamiseen, uusiin henkilöstökoulutuksiin tai vaikkapa siihen, miten alan vetovoimaisuutta voitaisiin kehittää yhdessä. Tässäpä työsarkaa kaikille aloille sekä Työelämä- ja yrityspalveluille!

Kilpailutoimintaa koordinoiva ja kehittävä Skills Finland ry on luvannut meille, että voimme myös sallittujen rajojen puitteissa uudistaa kilpailua. Käytetään tämä etu hyväksemme myös oman toiminnan kehittämisessä sekä koulutuspalveluidemme markkinoinnissa ja brändäämisessä.

Ja loppuun vielä muutama reformiin liittyvä luku keväältä 2018 (ei missään järjestyksessä):

  • suoritettuja tutkintoja 31.8.2018 (v. 2017: yht. 2528): 2037
  • opiskelijavuosiennuste vuodelle 2018, 31.8.2018 tilanne (tavoite 7105): 6 183
  • jatkuvan haun kautta hakemuksen jättäneitä: 3076, joista aloitti 1019
  • voimassa olevien oppisopimusten määrä 1.1. – 31.8.2018 (v.2017: 1617): 1639

Mielenkiintoista syksyn jatkoa! Muista viikko 20 vuonna 2020!

Pirjo Kauhanen
Gradia Jyväskylän rehtori

Pieni ammatillinen oppilaitos toimii pienuuden dynamiikalla

Gradia Jämsä ja sen edeltäjät ovat ennakoineet yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksia ja kehitystrendejä jo vuosikymmeniä. Jämsään otettiin jo vuonna 1957 ensimmäinen opiskelija huippu-urheiluvalmennukseen. Vuonna 1986 saimme erityisluvan urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen yhdessä kolmen muun ammattikoulun kanssa. Jämsä käynnisti Kajaanin ja Kempeleen kanssa ensimmäisenä logistiikan koulutuksen vuonna 1982. Koneellisen puunkorjuun osalta olemme myös olleet ensimmäisten joukossa vuonna 1973. Perustimme pedagogisen osuuskunnan vuonna 2013. Olemme olleet mukana perustason ensihoitajien valtakunnallisessa koulutuskokeilussa viiden muun toimijan kanssa. Tutkinto vakinaistettiin alkavaksi 1.8.2018. Vuosikymmenten väliin mahtuu lukuisia uusien koulutusalojen startteja ja hankkeita. Olemme edelläkävijöitä.

Jämsän ammatillinen koulutus on ottanut 2010-luvulla pedagogiseksi johtolangakseen tiimi- ja projektioppimisen sekä yhteisöllisyyden. Täällä jokainen opiskelee ja oppii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. Olemme ennakoineet ja laittaneet käytäntöön ammatillisen koulutuksen reformin keskeisiä sisältöjä jo muutamia vuosia. Aikuiset ja nuoret ovat opiskelleet samoissa tiloissa, ryhmissä ja tiimeissä jo tovin aikaa. Opinnot on voinut aloittaa lähes koska tahansa. Yhteisiä opintoja on integroitu ammatillisiin sisältöihin siten, että ammatillinen opettaja ja YTO-opettaja toimivat työparina. Osalla koulutusaloistamme ei ole enää luokkia eikä luokka-asteita, vaan oppiminen tapahtuu pienissä tiimeissä/ryhmissä osaamisen kehittymisen tahdissa. Opiskelu on varsin työelämälähtöistä niin nuorilla kuin aikuisilla. Osa opiskelijoista tulee hyvin kaukaa, joten olemme kehittäneet sellaisia opiskelutapoja, joita pystytään toteuttamaan mahdollisimman paljon opiskelijan kotiseudulla työpaikoissa ja työssäoppimispaikoissa. Opiskelijamme työllistyvät varsin hyvin, koska he oppivat jo koulussa työelämän tavan työskennellä.

Gradia Jämsälle on myönnetty Tiimiakatemia Globalin tiimioppimisen sertifikaatti toisena Suomessa ja kolmantena maailmassa. Sertifikaatti luovutetaan 23.5.2018.

Gradia Jämsässä opiskelee noin 600 nuorta ja noin 900 aikuista keskimäärin 28 ammatillisessa tutkinnossa (PT, AT ja EAT). Yhteistyömme seutukunnan muiden koulujen kanssa on sujuvaa ja win-win -periaatteella toimivaa. Järjestämme vuosittain ns. seutuviikon, johon kukin koulu järjestää kursseja, joista jokainen opiskelija voi valita itselleen opintoja. Mukana ovat myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Avoin yliopisto. Myös Gradia Jämsän huippu-urheiluvalmennus vetää hyvän määrän nuoria sekä meille (26) että Jämsän lukioon (14). Tavoitteenamme on saada alppilajien urheiluvalmennus Himokselle. Olemme myös mukana Jyväskylän Hippoksen kehitysvisioissa.

Gradia Jämsän haasteita ovat talous ja opiskelijoiden riittävyys. Valtion rahoitusleikkaukset toteutettiin prosenttiperiaatteella, jolloin ne kohdistuivat kouluumme suhteellisen suurina. Jämsässä on paljon ns. kalliiden koulutusalojen opiskelijoita metsä-, logistiikka- ja luonnonvara-aloilla (puutarha, floristiikka ja luonto- ja eräoppaat).

Opiskelijoiden riittävyys on pitkällä aikajänteellä iso haaste. Seutukunnan nuorten määrä pienenee kiihtyvällä vauhdilla ja nuorten yhteiskuntatakuun tultua voimaan muualta hakeutuvien nuorten määrä on lähes puolittunut parissa vuodessa. Nykyisin yhteisvalinnan kautta opiskelijoita tulee Gradia Jämsään pääsääntöisesti niille koulutusaloille, joita on vain harvoissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tähän mennessä olemme pystyneet korvaamaan nuorten määrän vähenemisen aikuisopiskeloilla. Valtaosa aikuisista tai jatkuvan haun kautta tulevista opiskelijoista ovat seutukunnan ulkopuolelta (65–70%). Mitä muualta tulevat sitten täältä hakevat? Harvinaisempia koulutusaloja, erilaista tapaa oppia, työelämän ja opiskelun integrointia, aitoa kohtaamista. Keskustelin viime joulukuussa 12 opiskelijakuntamme aktiivin kanssa. Heistä 10 tuli seutukunnan ulkopuolelta. Kysyin heiltä miksi he ovat tulleet kouluumme. Sain seuraavia vastauksia, ne eivät ole prioriteettijärjestyksessä: ”kuulin kaverilta hyvää viestiä, koulun pienuus, tapa toimia, yhdessä tekeminen, kuuluu porukkaan, mä voin olla mä” jne. Totuuden nimissä on sanottava, että paljon tuli myös parannettavia asioita.

Opiskelijamäärän kehitys ja toisaalta taloudelliset reunaehdot ohjaavat voimakkaasti Gradia Jämsän nykyistä ja tulevaa koulutustarjontaa. Siihen vaikuttaa myös seutukunnan elinkeinoelän tarpeet ja kehitystrendit. Sopeutamme opetuskapasiteettia ja opetustiloja edellä mainittujen ajurien suhteessa. Opetustilojen suhteen meillä on menossa hyvin mittava uudistus. Rakennamme muuntojoustavaa tekniikan 1800 neliön opetustilaa ja samalla luovumme 5700 neliön opetustiloista.

Gradia Jämsä ei avannut tänä vuonna rakennusalaa, hotelli-, ravintola- ja cateringalaa eikä matkailualaa yhteisvalinnassa nuorten haettavaksi. Jatkuvassa haussa alat sen sijaan ovat. Kone- ja tuotantotekniikka, muovi- ja kumitekniikka sekä laboratorioala eivät ole olleet vuosiin yhteisvalinnassa mukana. Näillä koulutusaloilla on pyrkimyksenä tuottaa jatkossa koulutusta seutukunnan tarpeeseen tai erikoistua tiettyyn koulutukselliseen segmenttiin. Olemme hakeneet ja haemme jatkuvasti suurienkin koulutusalojen sisältä osaamishuippuja, josta esimerkkinä mainittakoon sosiaali- ja terveysalan perustason ensihoitajien koulutus, joka on toteutettu mahdollisimman työelämälähtöisesti kentällä.

Gradia-perhe aloitti 1.1.2018. Tässä yhteydessä entisestä Jämsän ammattiopiston henkilöstöstä noin 30 henkilöä siirtyi Gradian eri toimintoihin: hallintopalveluihin, kehittämispalveluihin, opiskelijapalveluihin sekä ohjaus- ja urapalveluihin. Gradia Jämsä keskittyy jatkossa puhtaasti ammatillisen osaamisen kouluttamiseen. Haasteena Gradia Jämsällä on muutamat koulutusalat, joilla henkilöstö- ja opiskelijamäärä eivät ole olleet tasapainossa. Onneksi henkilöstöresurssin sopeuttaminen on hoitunut kuluvan lukuvuoden aikana sekä luontaisen poistuman että Gradia-perheen yhteistyön siivittämänä vapaaehtoisin työtehtäväsiirroin Gradian sisällä.

Gradia Jämsän tehtävänä on edesauttaa seutukunnan kehittymistä ja varmistaa, että koko Gradian koulutus ja koulutustoimintaa tukevat palvelut ovat alueella saatavissa mahdollisimman kattavasti.

Sanotaanhan niinkin, että pieni on kaunista.

Petteri Järvinen
Gradia Jämsän rehtori