Avainsana-arkisto: koulutus

650 Gradian opettajaa siirtyy elokuussa vuosityöaikaan

Ammatillinen koulutus, Gradia, Koulutus, Opettaja, Opettajuus, , , ,

Opettajien työaikajärjestelmä on jo pitkään kaivannut päivitystä. OVTES-virka- ja työehtosopimus osioineen, liitteineen ja toinen toistaan seuraavine soveltamisohjeineen saa ajoittain kokeneenkin konkarin pään pyörälle. Jatkossa palvelussuhteen ehdot eivät enää riipu siitä, mihin OVTES-osioon tai liitteeseen opettaja on palkattu, mikä helpottaa OVTES:n soveltamista ja hallinnollista työtä.

Gradiassa ammatillisen koulutuksen opettajat ja opinto-ohjaajat siirtyvät yhteen ja samaan työaikajärjestelmään 1.8.2019 alkaen. Muutos koskee noin 650 gradialaista.

Tässä kirjoituksessa ajatuksia muutoksesta ovat koonneet yhteistyössä henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen, pääluottamusmies Timo Tourunen (JUKO) ja henkilöstöpäällikkö Maarit Kylmälahti. Henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen on aloittanut Gradian henkilöstöpalveluissa viime joulukuun puolivälissä ja vuosityöaikaan siirtymiseen liittyvät valmistelut ovat keskeinen osa hänen työkenttäänsä.

”Kyseessä ei ole ihan pieni juttu näin isossa kokonaisuudessa kuin Gradia. Vuosityöaikaan on valmistauduttu pitkään, mutta kevään 2019 aikana on saatava koko palapeli koottua. Palapelin kokoamista vuosityöaika onkin, sillä ei riitä, että saamme yhdessä opettajien kanssa kirjoitettua soveltamisohjeen ja siitä yhteisen ymmärryksen kokonaisuudesta, vaan projektiin liittyvät myös toimivan työajansuunnittelun ja seurannan kehittäminen sekä erilaisten järjestelmien rajapintojen rakentaminen ja palkanlaskennan muutokset – näin esimerkkeinä”, kertoo Gradian henkilöstöpäällikkö Maarit Kylmälahti.

Valtakunnallinen sopimusmääräys yhdenmukaistaa työajat ja palvelussuhteen ehdot

Kokeiluna alkanut vuosityöaikajärjestelmä ulottuu valtakunnallisena OVTES-sopimusmääräyksenä koko ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöön. Muutos koskee valtakunnallisesti noin 10 000 ammatillisen koulutuksen opettajaa, opinto-ohjaajaa, rehtoria, apulaisrehtoria ja koulutuspäällikköä. Vanhoista opetusvelvollisuustyöajoista sekä oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottavasta toimistotyöajasta ja yleistyöajasta luovutaan 1.8.2020 mennessä kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

Vuosityöaikaan siirtyminen tarkoittaa käytännössä ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön työaikojen ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuotuinen työaika on jatkossa 1500 tuntia. Muutoksen helpottamiseksi on sovittu valtakunnallisia siirtymämääräyksiä, joiden vaikutukset tulevat näkymään eri osioista ja liitteistä siirtyvien opettajien työajoissa ja palkassa eroavaisuuksina vielä vuosia muutoksen jälkeen.

Muutoksen valmistelu

Työnantaja vastaa muutoksen valmistelusta ja sen viestinnästä yhteistyössä ammattijärjestöjen edustajien kanssa. Työaikajärjestelmän muutos tarkoittaa myös työajan suunnittelun ja seurannan välineiden rakentamista nykyisiin tietojärjestelmiin sekä palkanlaskennan järjestelmien päivittämistä uutta työaikaa tukeviksi.

Kevättalvella 2019 on rakennettu Gradian yhteistä soveltamisohjetta, joka tukee vuosityöaikaan siirtymistä ja siihen liittyviä soveltamistilanteita. Työnantajan edustajien vastuulla on luonnollisesti myös uuden työaikajärjestelmän tuominen jokaisen opettajan arkeen.

Rohkeutta uuden oppimiseen

”Vuosityöaikaan siirtyminen aiheuttaa niin innostunutta odotusta kuin pelkoja vanhan menettämisestä. Kuullessani ensimmäisen kerran ammatillisen koulutuksen vuosityöajasta (silloisesta kokeilusta), olivat ajatukseni kahtiajakoiset; olin riemuissani siitä, että monitasoinen OVTES-järjestelmä osioineen ja liitekohtaisine soveltamisohjeineen jäisi unholaan, mutta toisaalta olin ehtinyt vuosien saatossa ihastua ja tottua opetusvelvollisuusjärjestelmään.

Jotta tulevan työaikajärjestelmän muutoksen voi omaksua, on hyväksyttävä ajatus luopumisesta ja poisopittava vanhasta. Katsoi uudistusta millä linsseillä tahansa, on se väistämätön. Jokaiselta gradialaiselta odotetaan muutoksessa avointa mieltä ja rohkeutta uuden oppimiseen”, pohtii henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen.

Tavoitteena joustavuus ja reforminkestävyys

Opettajan työtä ja työaikaa on opittava ajattelemaan uudella tavalla. Vuosityöajassa kaikki opettajan tekemä työ on samanarvoista eikä palkanmaksun perusteena olevaa työtä jaeta opetukseen ja muuhun työhön kuten OVTES:n nykyisissä määräyksissä tehdään. Työajan käsite siis muuttuu.

Kaikki opettajan työ resursoidaan vuodeksi ja työsuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Vuosityöajassa voidaan huomioida aiempaa paremmin opettajan työn muutos, erilaiset työnjaot ja roolit. Varsinainen opetustyö itsessään ei muutu.

Vuosilomista ja laskennallisista vuosilomista luovutaan, kun uuden sopimusmääräyksen myötä siirrytään vapaajaksojärjestelmään. Sopimusmääräys on suunniteltu reformin kestävästi ja se joustavoittaa työajan sijoittamista koko kalenterivuodelle. Työaikauudistuksen myötä avautuu mahdollisuus työn teettämiseen aiempaa vapaammin ympäri vuoden, myös kesäaikana. Opetushenkilöstölle annetaan kalenterivuosittain OVTES:n mukaiset vapaajaksot, joille työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa.

Muutoksen vaikutukset opetuksen suunnitteluun ja työtapoihin näkyvät ensikädessä jo ennen lukuvuoden 2019 – 2020 alkua vahvistettavassa työsuunnitelmassa ja myöhemmin käytännön ja kokemusten kautta.

Palkkausjärjestelmän kehittäminen ja työn vaativuuden arviointi

Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön palkkausjärjestelmää kehitetään rinnakkain vuosityöajan valmistelun kanssa. Tämän työskentelyn tuloksena rakentuu ammatilliset opettajat kattava, läpinäkyvä työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Ammatillisen opettajan tehtävänkuvan ajantasaisuutta ja reformin kestävyyttä tarkastellaan tehtävän vaativuuteen arviointeineen vuoden 2019 aikana.

Muutos tehdään yhdessä opettajien kanssa

”Uuden työaikamallin omaksuminen ja käyttöönotto vaatii oman aikansa. Tärkeä on muistaa, että käytännöt hioutuvat lopullisiksi vasta kokemusten kautta. Meillä soveltamisohjeista on pyritty tekemään tämänhetkisen tiedon pohjalta niin yksiselitteiset kuin mahdollista. Samoin olemme pyrkineet mahdollisimman vähiin muutoksiin mm. uusien tietokoneohjelmistojen osalta – muutoksia kun on ollut meillä ihan riittävästi viime vuosina”, kertoo JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen.

”Olemme tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen reformi siirtää oppimista erilaisiin oppimisympäristöihin – tosin sitähän olemme tehneet jo vuosien ajan. Työssäoppimisen resurssointi on ollut yksi vanhan sopimuksen hankalasti tulkittavista kohdista ja hiertänyt osaa opettajista.  Vuosityöajan keskeinen ajatus on saada näkyviin ja palkanmaksun piiriin kaikki opettajien tekemä työ. Tämä edellyttää toimivan vuosityöaikasuunnitelman. Ennen kaikkea se vaatii toimivaa työajan seurantaa. Asiantuntijatyössä keskinäinen luottamus työajan tehokkaasta käytöstä on kantava periaate”, jatkaa JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen.

Mikä lukiossa muuttui viisijaksojärjestelmän myötä?

Gradia, Lukio, Yleinen, , ,

Suunnittelua

Noin vuosi sitten Jyväskylän Lyseon lukion aulatorilla kävi kova kuhina. Rehtori valmistautui esitykseen, ja satoja lukion opiskelijoita pakkautui tiiviisti puoliympyrän muotoon kuulemaan, mitä sanottavaa rehtoreilla olisi suunnitellusta viisijaksojärjestelmästä.

Ennen tätä tilaisuutta kuusijaksojärjestelmän muuttamista viisijaksojärjestelmään oli mietitty  viimeiset neljä vuotta. Muutosta ei kuitenkaan ollut haluttu lähteä tekemään ennen kuin opetussuunnitelman muutos ja lukioiden yhdistymiset sekä muutot uusiin tiloihin olivat tapahtuneet.

Opiskelijoiden tiedotustilaisuutta oli edeltänyt huolellinen suunnittelu. Asiasta oli keskustelu lukiokoulutuksen johtoryhmässä ja mietitty, minkälaisia vaikutuksia muutoksella olisi niin opiskelijoiden kuin opettajienkin päivittäiseen toimintaan. Asiasta keskusteltiin myös ammatillisen koulutuksen kanssa sekä kuultiin opettajia ja opiskelijoita. Viisijaksojärjestelmä oli käytössä valtaosassa Suomen lukioita, ja kommentit niiden koulujen rehtoreilta ja opettajilta, joissa oli vaihdettu viisijaksojärjestelmään, olivat poikkeuksetta viiden jakson puolesta.

Pelkoja

Asia aktivoi opiskelijat ja opettajatkin haastamaan toimenpiteen järkevyyttä.  Kuten aina, muutos pelottaa ja monet opiskelijat miettivät, miten se vaikuttaa heidän opiskeluunsa.

Tämän vuoksi yksittäiset opiskelijat pysäyttivät käytävällä kysyäkseen asiasta sekä jotkut ryhmät pyysivät selvittämään, mitä  muutos tarkoittaisi.  Kirjoitin rehtorina asiasta tiedotteen opiskelijoille ja vanhemmille. Tämä viesti selkeytti ainakin osin tilannetta, mutta vielä haluttiin tietää tarkemmin asioista ja saada oma ääni kuuluviin paremmin päätöksiä tehtäessä. Näin päädyin siihen, että pidämme avoimen tiedotustilaisuuden, johon kaikki ovat tervetulleita.

Harjun aulatorilla pidetty tilaisuus meni kuitenkin rauhallisissa merkeissä. Yhdessä apulaisrehtori Juhani Takkisen kanssa pystyimme ilmeisesti perusteluillamme rauhoittelemaan kuohuvia lukiolaisopiskelijoiden mieliä.

Käytännön muutokset

Muutos tehtiin ja lukuvuosi aloitettiin uusin kuvioin. Mikä sitten muuttui vai muuttuiko mikään?

Tässä vaiheessa vuotta voidaan sanoa, että moni asia muuttui. Kaikki ei kuitenkaan ole ollut aivan kitkatonta ja helppoa.

Opettajien näkökulmasta tuntien sisällöt täytyi mitoittaa uudelleen entisen 90 minuutin sijaan 75 minuutin mittaisiksi. Jakson kesto on yli viikon pidempi kuin ennen ja päättöviikko kaksi päivää pidempi. Koulupäivät ovat olleet tehokkaammin käytössä kello 8 ja 16 välillä, sillä jaksojärjestelmän muutos mahdollisti 8. palkin käyttämisen.

Oppituntien lyheneminen on vaatinut opettajilta uudenlaisen rytmityksen oppisisältöjen läpikäyntiin. Aikaa yhdessä opetustuokiossa on vähemmän, mutta jakso on pidempi ja tuokioita on enemmän, mikä auttaa mm. tutustumaan opiskelijoihin paremmin sekä vähentää jaksojen aloituksien ja lopetuksien määrää.

Yksi keskeinen muutos on se, että viisijaksojärjestelmä helpotti joululoman molemminpuolista aikaa, kun jakso ei vaihtunutkaan joululoman aikana. Nyt lomalla ei ole tarvinnut stressata korjaamattomista kokeista ja töistä eikä miettiä uusien kurssien aloittamista tai edellisten arviointia. Joululomalle voitiin lähteä ilman että opettajat ja opiskelijat olisivat olleet aivan uuvuksissa päättöviikon rasituksista. Tämä on varmasti hyvä asia sekä opettajille että opiskelijoille. Positiivista muutoksessa on ollut myös se, että koulutyö loppuu abeilla viikkoa aikaisemmin ja heille jää enemmän lukulomaa.

Jotain haastavaakin on ollut…

Päivän mitta käytettäessä kahdeksaa palkkia on tuntunut varmaan jossain määrin raskaammalta, sillä hyppytunteja on saattanut tulla enemmän ja päivä saattaa loppua vasta neljältä entisen kolmen sijaan. Tämä muutos tuo entistä enemmän tarvetta rauhallisille työtiloille. Koulupäivän pirstoutumisessa on opiskelijoilla varmaan ollut iso opetteleminen, varsinkin uusilla ensimmäisen vuositason opiskelijoilla, jotka eivät tällaiseen ole perusopetuksessa tottuneet. Kahdeksan palkin käyttö on aiheuttanut jossain määrin ongelmia myös opettajien yhteisten kokoontumisaikojen löytämisessä, kun sitä on ollut vain yhtenä päivänä viikossa. Tämä vaatii arviointia siitä, voitaisiinko Lyseossakin painottua vain seitsemän palkin käyttöön. Tämä muutos vaatii kuitenkin hieman lisää opetustiloja sekä rajaa opiskelijoiden kurssien valintamahdollisuutta.

Ruokailujenkin järjestäminen on vaatinut uudenlaisen rytmityksen. Pienten kokeilujen jälkeen on tässä asiassa löydetty jo varsin toimiva malli.

Muutos oli ennakoidun iso, eivätkä kaikki muutokset ole olleet eduksi. Pienten muutosten ja kokeilujen jälkeen asiat ovat kuitenkin alkaneet sujua ja viisijaksojärjestelmä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Osmo Polas, rehtori, Jyväskylän Lyseon lukio