Aihearkisto: Yleinen

Hyvinvointikampanjan logo

Aika riittää niin työhön kuin taukoon

Kirjoitus on osa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Gradian yhteistä työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Työajasta, sen tauottamisesta ja riittävyydestä kirjoittavat JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen ja Gradian henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen.

Kiire! Puhelin soi ja pitäisi juosta lounaalle. Joku koputtaa oveen, mutta olisi jo kiire opettamaan. Kuulostaako tutulta? Eikö aika riitä? Jokaisen on aika ajoin hyvä pysähtyä miettimään, mitä tapahtuu, jos en vastaisikaan puhelimeen tai sähköpostiin juuri nyt. Oman työn suunnittelulla voi vähentää kiireen tunnetta. Ota aikaa omille ja yhteisille tehtäville, kokeile tehtävälistoja työn priorisoinnin tukena, ja muista, että työ tehdään työajalla. Muista myös pitää tauko.

Opettajan työ on luonteeltaan asiantuntijatyötä, jota tehdään ihmisten kanssa. Vaihtuvat asiakkaat ja opiskelijaryhmät luovat omat haasteensa ja samalla myös tekevät työstä antoisaa. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa nostettiin erityisesti esiin se, että opettajat ja sote-alan ammattilaiset kokevat usein työn imua. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Vaikka työ on välillä kuormittavaa ja päivät voivat olla pitkiä, opettajan kokemus oman työn merkityksellisyydestä ylittää sen kuormittavuuden. Samanlaista työn imua on tutkimuksen mukaan myös johtajilla, esimiehillä ja asiantuntijoilla.

Ammattilaiselle on kunnia-asia tehdä työnsä hyvin. Työn laatu on aina viime kädessä koulutuksenjärjestäjän vastuulla, ja työ tulee tehdä työnantajan siihen antamin resurssein. Tätä voi olla joskus vaikea hyväksyä, ja henkilöstö kokee riittämättömyyden tunnetta, kun aika ei riitä työn tekemiseen niin hyvin kuin haluaisi. Oman työn tekemiselle tulisi kuitenkin kyetä asettamaan rajoja, ja miettiä itse: Milloin olen tehnyt työni riittävän hyvin? Odotanko itseltäni vai odottaako joku toinen minulta?

Vuosityöajan resursointikysymys näyttäytyy niin henkilöstöpalveluille kuin luottamusmiehille esitetyissä kysymyksissä eri opettajille erilaisena. Kun yksi opettaja kokee, ettei annettu työaika riitä, on toiselle haaste saada työsuunnitelman mukainen työmäärä lukuvuoden aikana tehtyä. Mitä tehdä, jos työaikaresurssi ei riitä? Opettajan tulee tuoda tilanne esimiehensä tietoon mahdollisimman nopeasti, jotta resurssien käyttö ja tuleva työajan tarve voidaan selvittää. Työajanseuranta on opettajan vastuulla, resursointi esimiehen. Suuren työmäärän kanssa painivan tulee samoin keskustella tilanteesta esimiehensä kanssa vaihtoehtojen miettimiseksi. On muistettava, että työ jakaantuu lukuvuoden aikana 40 tai 42 työviikolle, joista osa todennäköisesti vaatii enemmän ja osa vähemmän työtä.

Vuosityöajassa sidotun ja sitomattoman työajan rajan hämärtyminen sekoittaa myös opettajan arjen hallintaa. Työn valuminen vapaa-ajalle on kuormitustekijä, joka jokaisen tulisi tunnistaa omalta osaltaan. Vai onko niin, ettemme kykene tunnistamaan tämäntyyppisiä kuormitustekijöitä työssämme? Olemmeko sokeita omalle työllemme?

Omasta jaksamisesta tulee huolehtia pitämällä taukoja työpäivän aikana ja nauttimalla vapaa-ajasta. Työt tehdään työajalla, ja työaikana tulee tehdä – totta kai – niitä töitä, joita työnantaja antaa tehtäväksi. Tärkeintä on, että työt tehdään ja kirjataan työajaksi todellisen toteutuman mukaisesti. Muista arvostaa sekä omaa että muiden työ- ja vapaa-aikaa.

Janika Luostarinen, henkilöstöasiantuntija, Gradia
Timo Tourunen , opettaja ja luottamusmies, Gradia

Monipuolisella osaamisella digihypestä hyötyihin

13 000             aktiivista käyttäjätunnusta
9 000                tukipyyntöä vuosittain
4 600                työasemaa
700                   erilaista yhteistä ja alakohtaista ohjelmistoa
580                   tietoliikennekytkintä
110                   palvelinta
29                     asiantuntijaa

Digihypen aika alkaa vihdoin olla ohi. Vaikka robotit eivät ihan heti valtaakaan maailmaa, tietotekniikka ja digitalisaatio ovat tulleet jäädäkseen. Kysymys enää kuuluu, miten hyvin me osaamme digitalisaation omaksi hyödyksemme valjastaa. Olemmeko uskaltaneet tarttua uusiin työkaluihin riittävän rohkeasti ja kokeilla niiden tarjoamia mahdollisuuksia omassa arjessamme?

Digitalisaatio haastaa kokeilemaan uutta

Teknologian avulla voimme vähentää manuaalista, rutiininomaista työtä ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa sinne, missä sitä aidosti tarvitaan – kuten opiskelijoiden kohtaamiseen. Digityökalut ovat varsin yksinkertaisesti valjastettavissa tuottamaan säännöllisiä raportteja, valvomaan haluttuja raja-arvoja, siirtämään tietoja paikasta toiseen ja vaikkapa lähettämään tarvittavia hälytyksiä erilaisille käyttäjäryhmille.

Jotta teknologiasta olisi aidosti hyötyä ja se järkevöittäisi työtämme, meidän pitäisi rohkeasti tuulettaa ajatuksiamme ja reippaasti uudistaa monia perinteikkäitä toimintatapojamme – muuten digitalisaatio jää helposti papereiden pyörittämiseksi tietokoneella. Toki vanhojen järjestelmien virittäminen uudenlaisiin toimintatapoihin vaatii monesti hieman enemmän ponnisteluja, mutta koska Digipalveluiden konkarit tuntevat ydinjärjestelmämme myös konepellin alta, käsissämme on teknisessä mielessä vain hidasteita, ei esteitä.

Valtakunnallisessa digikehityksessä aktiivisesti mukana

Samalla kun me Gradiassa etsimme jatkuvasti keinoja sujuvoittaa omaa toimintaamme digitalisaation avulla, kansallisesti tehdään samaa ministeriöiden ohjauksessa. Koulutuksen kentässä Opetushallitus kehittää nopealla syklillä sähköisiä palveluja sekä oppijoille että hallinnon tarpeisiin. Pääasiassa kuitenkin kaikkiin kehitettäviin sähköisiin palveluihin sisällön tuottavat ja tiedonsiirtorajapinnoista kansallisten palveluiden ja omien tietojärjestelmiensä välille huolehtivat yksittäiset koulutuksen järjestäjät – kuten Gradia.

Gradian Digipalvelut on saanut kunnian olla mukana lukuisissa OKM:n ja OPH:n sähköisten palveluiden kehitysprojekteissa. Olemme voineet viedä kehitystyöhön oppilaitosten arjen näkökulmaa ja pystyneet myös tuomaan kehitystyöstä terveisiä takaisin omille oppilaitoksillemme ja verkostoillemme. Lisäksi olemme myös itse pysyneet hyvin kartalla siitä, mitä toimintaamme suoraan tai välillisesti vaikuttavia kehitystoimia valtakunnan tasolla on meneillään. Olemme näin pystyneet valmistautumaan moniin muutoksiin sekä järjestelmätasolla että muussa toiminnassa hyvissä ajoin.

Digipalvelut on aktiivinen verkostoituja myös koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Arvostamme korkealle luottamuksellisia suhteitamme niin tietohallinnon, opetusteknologian kuin opintohallinnonkin asiantuntijoihin ja päätöksentekijöihin. Verkostojemme kautta kuulemme käytännön kokemuksista ja saamme hyviä vinkkejä oppilaitoksilta, jotka painivat kanssamme aivan samojen haasteiden kanssa. Tai jos kenelläkään ei ole valmiita vastauksia, ratkomme monia pulmia avoimesti yhdessä. Kaikki voittavat.

Gradialla rohkeutta organisoida toimintaa uudella tavalla

Toisen asteen koulutuksen poikkeuksellisen hyvän tuntemuksen lisäksi yksi Gradian Digipalveluiden ehdottomista vahvuuksista tämän päivän haasteiden keskellä on osaamisemme monipuolisuus. Samassa työyhteisössä työskentelevät niin konepellin alla moottorin toimintakunnosta huolehtivat tekniset osaajat, ”huoltoaseman henkilöstö” kuin palvelujen hyödyntämisessä tukevat opintohallinnon asiantuntijat ja opettajataustaiset digikoordinaattorit. Piristysruiskeen digijoukkueeseemme tuovat Gradian valmentavien ja tutkintokoulutusten opiskelijat, jotka pääsevät kanssamme kiinni alan aitoihin työtehtäviin ja voivat samalla harjoitella työelämän pelisääntöjä ja työyhteisötaitoja turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä.

Gradian rohkea ratkaisu sijoittaa opetusteknologian ja opintohallinnon asiantuntijat Digipalveluiden yhteyteen tarkoittaa luonnollisesti myös henkilöstökustannusten siirtymistä näiltä osin oppilaitoksilta Digipalveluille. Tämä valinta näkyy toivottavasti monella tasolla entistä parempana palveluna oppilaitoksillemme! Muilta osin Digipalveluiden budjetti on pidetty hyvin maltillisena – yhteisestä potista maksetaan käytännössä vain kaikille yhteisten järjestelmien ylläpito- ja rajapintakustannukset sekä kaikille välttämättömät tietoliikenne- ja puhelinkulut. Digitalisaation valjastaminen organisaatiomme hyödyksi vaatii kuitenkin jatkuvasti vähintään pientä kehitystyötä ja uusien rajapintojen rakentamista järjestelmien välille. Ja vaikka emme omia toimintatapojamme jostain syystä kehittäisikään, koulutuksen kansallisten sähköisten palveluiden käyttöönotto vaatii meiltä joka tapauksessa samoja peliliikkeitä.

Kuntaliiton tietotekniikkakartoituksen 2018 mukaan kansallisista muutoksista pelkästään uuden tiedonhallintalain voimaantulo tuo kuntasektorille väistämättä lisää koulutus- ja resurssitarpeita sekä suoria valvonta- ja muutoskustannuksia, tietoturva-auditointikustannuksia sekä kehittämisen konsultointikustannuksia. Ja vastaavia muutoksia on samanaikaisesti meneillään lukuisia: EU:n uusi tietosuoja-asetus, KOSKI-palvelun käyttöönotto, ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteen muutosten ja uusien raportointivaatimusten vaikutukset järjestelmiin, eHOKS-palvelun käyttöönotto tulevan vuoden aikana, ammatillisen koulutuksen vuosityöaikaan siirtyminen 1.8.2019 – ja lukiokoulutuksen vastaavia odotellessa. Digitalisaation kanssa on juostava pysyäkseen edes paikoillaan.

Yhteistyö on avain onneen

Gradian Digipalvelut on olemassa Gradian oppilaitoksia varten. Hoidamme tietotekniikkaan ja -järjestelmiin liittyvät kilpailutukset, sopimusneuvottelut, hankinnat ja muun säädön toimittajien kanssa Gradian kokonaistaloudellinen etu huomioiden. Huolehdimme tietojärjestelmistä ja niiden välisistä rajapinnoista, ylläpidämme tietoliikenneyhteyksiä ja käyttöoikeuksia, perehdymme yhteisessä käytössämme oleviin ohjelmistoihin ja tuemme henkilöstöä niiden käytössä mahdollisuuksien mukaan. Kaikessa tavoitteenamme on tehdä henkilöstömme ja opiskelijoidemme elämästä jatkuvasti hieman helpompaa.

Parhaaseen tulokseen pääsemme kuitenkin vain yhteistyöllä. Kun mikään järjestelmä tai hilavitkutin ei tuo onnea pelkällä olemassaolollaan, hyvällä yhteistyöllä teknisten osaajien ja sisällön asiantuntijoiden kanssa pystymme kokoamaan Gradian tarpeita parhaiten palvelevat palvelut, auttamaan valitsemaan kuhunkin tarpeeseen oikeat työkalut ja myös tukemaan oikealla tavalla niiden hyödyntämisessä.

Jokaisen vastuulle jää vain rohkeasti hyödyntää näitä työvälineitä omassa arjessaan.
Yhdessä meitä ei pysäytä mikään!

Hanna Rajala, digipalvelupäällikkö
Gradian Digipalvelut