Aihearkisto: Koulutus

Suunta selkeämmille vesille

Gradiassa on eletty kaksi kolmesta sopeuttamisohjelman vuodesta. Ei tarvitse kerrata koulutusleikkausten historiaa juurisyyn täsmentämiseksi, mutta viidennes vuositason rahoituksesta menetettiin.

Numeroiden valossa olemme saaneet tilanteen hyvin haltuun. Talous on vuoden 2018 lopussa tasapainossa, velkaa maksetaan pois ja viivan alle jää yli 2 miljoonaa euroa lähes 100 miljoonan euron liikevaihdolla.

Valtionosuuden pienentyessä on päästy hyvin kiinni koulutusmyyntiin, ja kehittämistoiminta on aktiivista. Kaikkiaan ulkoiset myyntituotot olivat lähes 8 miljoonaa euroa ja myös hankesalkku on kasvamassa samoihin mittoihin. Pelkällä valtionosuudella tuottaisimme vain hyvin riisutut koulutuspalvelut.

Ei kuitenkaan suuret tulot vaan pienet menot. Kahden vuoden aikana on vuositason menoja pienennetty melkein 13 miljoonaa euroa. Säästäminen sinänsä ei ole villakoiran ydin vaan miten se on tehty. Vähennykset on haettu varsin tasaisesti monesta korista ja siten minimoitu henkilöstövähennykset.

Keskeiset tunnusluvut antavat myös myönteisiä tuloksia. Opiskelijamäärät ovat ennallaan tai kasvaneet. Kevään yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 15 prosentilla. Sekä ammatilliseen että lukiokoulutukseen on ensisijaisia halukkaita selvästi enemmän kuin aloituspaikkoja. Jatkuvassa haussa saamme 2 000 opiskelijaa vuodessa. Opiskelijatyytyväisyys on hyvän ja kiitettävän rajalla.

Kaikki hyvin?

Urho Kekkonen totesi kylmän sodan vuosina Suomen ulko- ja sisäpolitiikasta, että jos jommankumman on oltava rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka. Tällainen joko-tai-asettelu toimii kuitenkin harvoin jos koskaan.

Koulutuksen järjestämisessä olemme pyrkineet takaamaan opiskelijoiden ja työelämän palvelujen korkean tason. Vaade on ollut – valtakunnallisestikin – vähemmällä enemmän.

Hinta on maksettu ”sisäpolitiikassa”. Käytännössä koko henkilöstö on joutunut ponnistelemaan entistä enemmän (todellisuudessa alati laajenevan) perustehtävän eteen. Hyvä viesti on, että henkilöstömäärä näyttää nyt vakiintuneen.

Henkilöstökyselyn tulos on selvä suhteessa edellisen jakson mittauksiin. Aiemman organisaation mittaushistoriassa saavutimme aivan lopussa (2017) korkeimman arvosanamme 3,92/5. Kevään 2019 mittaus antoi selvästi alhaisemman kokonaistuloksen 3,67.

Keskeisin viesti ei ehkä kuitenkaan ole resurssipula vaan henkilöstöä kuorimittava selkiytymättömyys tilanteessa, jossa lainsääntö, organisaatio, toimintayksiköt, esimiehet ja monet keskeiset prosessit uudistettiin. Aika on kortilla.

Muutos myös jatkuu: ammatillisen koulutuksen vuosityöaika ja lukiolain ja opetussuunnitelman uudistus koskettavat valtaosaa henkilöstössä.

Gradia eli organisaation ja prosessien tarkastelu suhteessa uudistuksiin on epäilemättä ollut vaikuttava muutos. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen on pystyttävä luomaan vakautta ja tukemaan työn tekemisen jouhevoittamista ja tarvittaessa tekemään korjausliikkeitä, että muutos lunastaisi tavoitteensa.

Toivottavasti kevään vaalien jälkeinen hallitusohjelma antaa toisen asteen koulutukselle sekä vakautta että mahdollisuudet laadukkaaseen toimintaan.

Vesa Saarikoski, koulutukseltaan VTT ja toimii kuntayhtymän johtajana Gradiassa

Hankkeet vauhdittavat kehittämistä – aidosti!

Mistä näitä hankkeita oikein tulee? Saadaanko niillä oikeasti tuloksia aikaiseksi?

Viime vuosien koulutusmyllerryksissä on herännyt ihan aiheellinen huoli, millaisin keinoin ja millä rahoituksella pystymme varmistamaan toiminnan kehittämisen ja henkilöstön osaamisen.

Kehittämishankkeet ovat aidosti hyvä väline osaamisen ja toiminnan kehittämisessä. Niiden tavoitteena on varmistaa ja parantaa koulutustoiminnan laatua, ennakoida tulevaa, kehittää lisätulojen mahdollisuuksia, sujuvoittaa toimintaa ja yksinkertaistaa prosesseja – siis helpottaa meidän arkeamme!

Kirjoitukseni alun kysymyksiin on selkeät vastaukset: Gradian hankkeet nousevat todellisista kehittämistarpeista ja niillä saadaan paljon aikaiseksi.

Hanketoiminnassa on järkeä

Hankeideat tulevat Gradian oppilaitoksista, koulutusaloilta, opettajilta ja esimiehiltä. Jokainen gradialainen voi kertoa ideasta intran kautta ja osallistua parin kuukauden välein toteutettaviin ideatyöpajoihin. Kehittämispalveluiden asiantuntijat auttavat ideoiden eteenpäin jalostamisessa ja hankkeistamisessa. Ideat – myös ulkopuolisilta kumppaneilta tulleet yhteistyöpyynnöt – arvioidaan alojen kanssa yhdessä. Näin varmistamme, että olemme mukana vain hankkeissa, jotka ovat strategiamme ja toimintamme sekä maakuntamme Keski-Suomen kannalta merkityksellisiä. Haemme aktiivisesti ulkoista rahoitusta sellaisiin kokonaisuuksiin, joita joudumme joka tapauksessa kehittämään.

Gradian visiona on olla edelläkävijä toisen asteen koulutuksessa. Kärjessä pysyminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä.

Hankkeiden avulla myös ylläpidämme tärkeitä kumppanuuksia ja parannamme henkilöstömme osaamista. Innovatiivisimmat opettajat haluavat kehittää koko yhteisönsä toimintaa! Hankkeet tuovat myös jaksamista, vaihtelua ja työnkiertomahdollisuuksia koko henkilöstölle.

6,5 miljoonan hankesalkku

Vuoden 2018 lopussa Gradian hankesalkun kokonaisarvo oli 6,5 miljoonaa euroa. Vaihtelua on pienistä alle 10 000 euron hankkeista aina lähes miljoonan euron kokoisiin hankkeisiin. Vuoden 2018 aikana käynnissä oli yhteensä 55 ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavaa hanketta, joista suurin osa on pedagogiikan ja opintopolkujen kehittämistä (33 % rahoituksesta).

Muita painopisteitä ovat ohjauksen, osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittäminen (26 %), työelämäyhteistyön ja yrittäjyyden kehittäminen (20 %) sekä kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kehittäminen (17 %). Pieni osa hankkeista kohdentuu lisäksi järjestelmien ja opintohallintohallinnon kehittämiseen (4 % hankerahoituksesta).

Pyrimme yhä suurempiin hankekokonaisuuksiin, jotta emme tuhlaisi arvokasta aikaa hyvin pienten tai lyhyiden hankkeiden hallinnointiin – keskitetään siis työpanos kehittämiseen, ei papereiden pyörittämiseen.

Työtä isolle joukolle gradialaisia

Kukapa meistä ei olisi vaikkapa viimeksi kuluneen vuoden aikana osallistunut johonkin koulutukseen, työpajaan, tapahtumaan tai johonkin muuhun jonkin hankkeen toteuttamaan toimintaan. Hanketyö koskettaa ainakin välillisesti siis meitä kaikkia.

Hankkeilla on myös liikutettu vuoden 2018 aikana noin 450 opiskelijaa ja noin 250 henkilöstön edustajaa maailmalle ja takaisin. Kansainvälisyys on tärkeää.

Tietenkin selkeimmin hanketyö näkyy niiden toimenkuvassa, joille on varattu isompi tai pienempi hankeresurssi osaksi omaa työtä. Hankkeiden kuluista suurin osa (69 %) onkin henkilöstökuluja.

Gradian periaate on, että hankeväki on omaa vakinaista henkilöstöämme, pääsääntöisesti opettajia. Näin varmistetaan kehitettyjen toimintatapojen vakiintuminen pysyväksi käytännöksi. Vuoden 2018 aikana hiukan vajaa 200 gradialaista sai osan tai koko palkan ulkoisesti rahoitetuista hankkeista. Lisäksi omalla rahoituksella toteutetuissa hankkeissa työskenteli useita kymmeniä henkilöitä. Tämä työpanos on korvaamattoman arvokas toimintamme kehittämisessä.

Kehittämistarpeet eivät vähene

Koulutuksen järjestämisen haasteet ja kehittämisen tarpeet eivät vähene vastaisuudessakaan.  Muutamia näkökulmia mainitakseni: uuden lukiolain toimeenpano ja opetussuunnitelmauudistus ovat vasta alussa, ohjaus ja opetus uudistuvat, digitalisaation tahti kiihtyy ja työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ja järjestämmehän ensi vuonna ammattitaidon SM-kilpailun Taitaja 2020:n kaikkine oheisohjelmineenkin.

Siispä satsaamme hankkeisiin jatkossakin, jotta tämä kaikki mahdollistuu. Oman ja työyhteisön toiminnan kehittäminen koskettaa meitä kaikkia. Vastataan kehittämishaasteisiin ja rakennetaan yhdessä entistäkin laadukkaampaa Gradiaa!