Aihearkisto: Koulutus

Tästä pitäisi tehdä blogikirjoitus!

Tiedättekö tunteen, kun eteen tulee juttu, joka kolahtaa. Osuu ja uppoaa. Tällainen oli elokuussa silmiin osunut Anne-Mari Kiviniemen blogiteksti  Tiedottajan lempilauseet VOL 2: Viestintäbingo. Viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä näihin ikisuosikkeihin törmää jatkuvasti, mutta totuus on tarua ihmeellisempää. Ihan teidän muidenkin iloksi haluan jakaa muutaman jutun kirjoituksesta selitysten kera siitä, miten nämä näyttäytyvät meillä Gradiassa. Voitte sitten keksiä itse lisää tai tehdä ihan oman sanabingon.

”Tätä pitää nyt rummuttaa kaikissa kanavissa”

Sähköinen markkinointi ja sosiaalinen media jyräävät markkinoinnissa. Mistä kanavista viesti tavoittaa asiakkaat parhaiten, kun heitä on laidasta laitaan? Youtube, Instagram, Facebook, Twitter, Linkedin, Snapchat vai kenties Pinterest – mikä on tällä hetkellä in tai out? Vaatii aikamoista taituruutta ja asiantuntijuutta pysyä digitaalisten kanavien vauhdissa mukana. Lisäksi pitää pohtia, kenet haluat tavoittaa, mikä on ydinviestisi ja mitä olet tarjoamassa. Ei ole asiakkaita, jos emme osaa myydä ja markkinoida oikein.

”Missä tästä on muka puhuttu?”

Huomasin ihmetteleväni jotain puuttuvaa tietoa muutama päivä sitten. Ja sitten nolona tajusin, että en ollut ehtinyt lukea intran uutisia pitkään aikaan. Meriselitys oli tällä kertaa syyslomasta johtunut kiire. Uuden vuoden lupaus (eikö niitä voi tehdä jo nyt, kun joulutavaratkin ovat tulleet kauppoihin?): käyn intrassa joka työpäivä ja luen muutakin kuin vain päivän ruokalistan.

”Ei me olla budjetoitu viestintään”

Tehdessäni vuosi sitten tämän vuoden budjettia olisin ollut hyvän kristallipallon tarpeessa. Oli tulossa organisaatiouudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, muutokset koulutustarjonnan rakenteessa, uusi nimi ja ilme sekä uudet verkkosivut ja mitä vielä muuta. Minkään oppikirjan mukaanhan kaikkia uudistuksia ei saisi ajoittaa yhteen, joten täytyy vain ihmetellä, mitä kaikkea olemme tänä vuonna saaneet aikaiseksi! Haastekertoimista huolimatta kaikesta on selvitty ja toiminta on normalisoitunut. Tämän vuoden talousarvion tekeminen on muuten tuntunut paljon helpommalta!

”Veljenpoikani osaa tehdä nettisivuja/logon/videon”

Ihan kuin nimi- ja ilmeuudistuksessa ei olisi ollut riittävästi sulateltavaa tälle vuodelle, niin laitettiin tosiaan gradia.fi verkkosivutkin uusiksi. Hyvät yhteistyökumppanit, kuten verkkosivu-uudistuksessa konsultoinut North Patrol, verkkopalvelun toteuttanut Exove ja visuaalisen ilmeen luonut Bond ovat olleet korvaamaton apu omien ammattilaisten lisäksi. Ei näitä juttuja ihan veljenpoikien kanssa olisi saatu aikaiseksi…

”Kohderyhmä? Tämä on tarkoitettu kaikille”

Tämä on niin totta. North Patrol käyttää omassa web-ostajan oppaassaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiaa case-esimerkkinä ja kuvaa meitä osuvasti koulutuksen hypermarketiksi. Meiltä löytyy opiskelijoita vauvasta vaariin. Mieti siinä sitten kohderyhmiä, kun jo kuvapankin kuviakin pitäisi löytyä joka lähtöön ja tarkoitukseen. Onneksi olemme ehtineet tänä vuonna saada aivan mahtavia kuvia meidän opiskelijoista aidoissa tilanteissa, ympäristöissä ja aitoina itsenään.

”Voitko markkinoida tätä tapahtumaa? Se on ylihuomenna”

Sen lisäksi, että huomioit niin digitaalisen kuin printtimarkkinoinnin, on muistettava varmistaa, että itse tapahtuman suhteen on homma hanskassa. Tätä varten olemmekin tehneet oman selviytymispakkauksen tapahtumanjärjestämiseen. Hyvä check-list auttaa, kun pitää muistaa ständin, hashtagien ja somepäivitysten lisäksi kaikki ne muut tapahtumanjärjestäjän työkalupakkiin kuuluvat tavarat. Ihmisiä (ja heidän aikataulujaan!) unohtamatta. Lista on ollut tänä vuonna tarpeen niin rekrymessuilla, SuomiAreenalla, Kalevan kisoissa, Neste Rallissa kuin FinnMETKOssakin. Sitä hiotaan vielä tulevilla Studia-messuilla sekä kuntakierroksella, ja todelliseen tulikasteeseen se joutuu Taitaja2020-kisoissa Jyväskylässä.

”Pitäisi saada roll-up ja esite. Messut on ensi viikolla”

Niin klassista. Mutta tämäpäs ei olekaan meillä mikään vitsi. Parhaimmillaan olemme saaneet roll-upit ja esitteet jopa samana päivänä, kun taitava graafinen suunnittelijamme ja oman painopuolen kaverit pistävät töpinäksi! On ilo saada työskennellä alan ammattilaisten kanssa.

”Meidän perusväri on niin tylsä”

Meidän värikartta on ihan mahtava! Itse olen ehtinyt vaihtaa suosikkiväriäni jo useampaan otteeseen. Onneksi on 13 eri väriä, mistä valita. Tällä hetkellä taidan olla keltaisen värin lumoissa, vielä viime kesän auringonpaistetta muistellen. Mikä sinun suosikkivärisi on? Värikartan nimet ovat minusta ihan paras juttu: karkkipäivä, villi ja vapaa, kesäfiilis, jalat maassa, rehtorin lempivärit (mitähän ne muuten oikeasti mahtavat olla?). Keksi itse lisää!

”Eikun me halutaan oma logo”

Tämä vuosi on eletty uuden ja ihmeellisen Gradia-brändin kanssa. Ei tullut pelkkää logoa, joka aina ensin tulee mieleen, kun pitäisi uusia yritysilme. Perusteellisen pohdinnan ja eri sidosryhmien osallistamisen jälkeen saatiin kasaan täysverinen brändiohjeisto, jonka avulla ilmettä ja uudistettua brändiä luotsataan eteenpäin. Miten voikaan brändi olla tilanteesta riippuen rohkea, värikäs, hillitty, näyttävä, omaleimainen, arvokas, erottuva. Huomaan usein itsekin ihmetteleväni, miten moneen se taipuu. Tuskin maltan odottaa, mitä kaikkea brändistä saadaan ajan kanssa irti. Parasta on, kun olemme päässeet yhdessä opiskelijoiden kanssa sitä luomaan ja tekemään. Hyvänä esimerkkinä tästä on opiskelijatyönä teipatut Gradia-bussit ja -rekat.

Uusi ilme on saanut hyvän vastaanoton eri sidosryhmiltämme ja myös oma henkilökunta käyttää ylpeänä Gradia t-paitaa. ”T-paita-testin” perusteella Gradia-brändi on siis saanut otettu hyvin vastaan. Jokainen ihminen on omanlaisensa ja myös meillä kaikilla gradialaisilla on oma brändimme – Gradia brändi tulee siis muodostumaan sellaiseksi kuin me sen yhdessä teemme. Se on sitä, miten sinä sen näet, sillä mielikuva muodostuu ihmisten mielissä. Haastankin sinut miettimään, mitä Gradia sinulle viestii – mitä sinulle tarkoittaa asiakaslupausemme Astetta enemmän?

Tiesitkö muuten, että sana Gradia viittaa askeliin eteenpäin (lat. gradior) sekä laadun ja kehityksen asteeseen (engl. grade). Nimi viestii oppimisen ja työelämän uudistamisesta sekä toiminnan jatkuvasta kehittämisestä. Aika osuvasti Suomen suurimmalle koulutuksen kuntayhtymälle ja kolmanneksi suurimmalle toisen asteen kouluttajalle.

Ai niin, tässä vielä meidän tiimin lisäykset tiedottajan lempilauseet –listalle:

  • Koska muillakin on, niin me halutaan tehdä tästä banneri nettiin
  • Eihän sen tekemiseen mene kuin 5 minuuttia
  • Laita joku kiva kuva siihen
  • Pistä tästä buusti lehteen
  • Meidän intrasta ei löydy mitään
  • Tähän tarvitaan brändäystä
  • Kyllä te viestinnän ammattilaiset pystytte tämän kirkastamaan

Maria Linnavirta
yhteyspäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Maarit Kylmälahti henkilöstöpäällikkö

Pidetään huolta osaamisestamme – ”Osaaminen on ihmisen parasta muutosturvaa.”

Otsikossani oleva lainaus on STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan asiantuntijapuheenvuorosta Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hr-verkostopäivässä keväällä 2018. Jotenkin oheinen sitaatti juuri kyseiseltä henkilöltä sopii tähän hetkeen, jolloin ay-liike ja maan hallitus ovat eri linjoilla irtisanomissuojaa heikentävästä lainsäädännöstä, toki sen lisäksi, että sitaatti on ajankohtainen ja osuva minulta tilattuun osaamisaiheiseen blogiin.

Omaan osaamiseen investoiminen maksaa itsensä takaisin, tavalla tai toisella. Laaja-alainen osaaminen ja koulutus tuovat turvaa myös opetus- ja ohjaushenkilöstölle muutostilanteissa, joita koulutustoimialalla ja siten myös meillä Gradiassa on viime vuosina ollut poikkeuksellisen paljon. Opettajan työuralle mahtuu tänä päivänä monenlaisia vaiheita, muutoksia ja työtehtäviä, eikä pysyvyys ole enää päivän sana koulutuksen kentällä.

Rekrytointi on yksi tapa uudistaa osaamista tai paikata organisaation osaamisvajetta. Tosin se on ollut hankalampaa kuin ennen erityisesti nyt sopeuttamisohjelman, yt-neuvottelujen ja sen myötä Gradian tiukan rekrytointipolitiikan aikana.

Joskus on hyvä havahduttaa itsensä miettimään sitä, miten hyvin täällä kuitenkin asiat ovat. Taannoin olin osallisena keskustelussa, jossa yhdessä hämmästeltiin Euroopassa vielä jossain päin vallalla olevaa toimintamallia, jossa valtio nimeää keskitetysti opettajat kouluihin eri alueille. Opettajat eivät siis itse hakeudu rekrytoinnin kautta kouluihin eivätkä koulut saa valita itse opettajiaan. Meitä suomalaisia tämä luonnollisesti hämmästyttää – meitä, jotka olemme tottuneet vapaasti itse hakeutumaan opettajiksi sinne missä paikkoja on auki. Onneksi meillä asiat ovat toisin.

Rekrytointiin liittyvät myös opettajien kelpoisuudet, jotka ovat keskusteluttaneet kuluvana vuonna reformilain lähtökohdista. Opettajan työ on vaativaa ja tehtävässä tarvittava osaaminen on erittäin laaja-alaista. Ei siis ole mitenkään liioiteltua, että Suomessa opettajan kelpoisuudetkin on määritelty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Se miten helposti tulkittava tuo asetus siirtymäsäännöksineen on, onkin sitten jo eri asia.

Koulutusorganisaatiossa työskentelee joukko oppimisen ja osaamisen erityisasiantuntijoita. Mahdollisuuksia jatkuvaan kehittämiseen löytyy, myös meillä, kun vain osaa etsiä, antaa ja myös ottaa kehittämiselle aikaa.  Yleisesti tarkastellen korkeakoulututkinto antaa opettajalle peruslähtökohdat ja kelpoisuudet tehtäviin, opettajankoulutus pätevöittää oman alan opettajaksi ja lopulta työ tekijäänsä opettaa. Kehityksessä pysyy mukana työelämäkontakteilla, verkostoitumalla ja täydennyskouluttautumalla. Uteliaisuus uutta kohtaan vie pitkälle. Usein ihan vain asenne ratkaisee. Jokainen on loppupelissä aina itse vastuussa omasta oppimisestaan eikä se tarkoita läheskään aina kouluttautumista, vaan ihan asioista selvää ottamista. Välillä olisikin syytä pysähtyä reflektoimaan omaa osaamistaan ja kehittämisen tarpeita peilaten niitä oman työn muutoksiin. Omaa osaamista ja työtapoja tulisi osata itse rohkeasti kyseenalaistaa, jotta ei jäisi omalle mukavuusalueelle leijailemaan.

Reformin ja Gradian vuoden vaihteen ison organisaatiouudistuksen sekä erilaisten työtehtävämuutosten jälkipuinneissa on luonnollisesti havaittu niin esimiesten kuin myös henkilöstön kohdalla näköalattomuutta, kiinnekohtien puuttumista ja eriasteisia ammatillisia identiteettikriisejä. Monista asioista, kun ei ole vielä käytännön sovellusta tai toimintamalleja, joihin työssään voisi tukeutua. Monelle tuttu ja turvallinen on kadonnut. Osaan uudistuksen alla olleista asioista henkilöstökoulutusta tai ohjeita on vasta tulossa, kun vasta nyt on jotain koulutettavaa ja prosessit ovat alkaneet hahmottua – ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muuttui kuitenkin vasta 1.1.2018. Osa sietää tätä epävarmuutta paremmin kuin toiset.  Tunnistettu kuitenkin on jo, että vanhoilla toimintatavoilla ei monessakaan kohdin voida jatkaa. Enää ei kannata murehtia vanhaa, sillä vain tulevaan voimme vielä vaikuttaa. Muutostilanteissa esimiestenkin voi olla hankala tukea työntekijöitä tai kannustaa osaamisen kehittämiseen, jos ei ole oikein vielä kokonaiskuvaa tai ymmärrystä siitä, mihin ollaan menossa tai miten jatketaan nykyhetkestä tulevaan tai keskustelut ovat kokonaisuudessaan kesken.

Koulutusyhteisössä kaiken keskiössä tulisi kuitenkin olla osaaminen – oma ja työyhteisön kollektiivinen osaaminen sekä luonnollisesti opiskelijan osaaminen – sen monista eri näkökulmista tarkasteltuna.

Käännetään muutokset uuden oppimisen iloksi ja arvostetaan yhdessä osaamista!

Maarit Kylmälahti
henkilöstöpäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia