Kirjoitus on osa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Gradian yhteistä työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Työajasta, sen tauottamisesta ja riittävyydestä kirjoittavat JUKO:n pääluottamusmies Timo Tourunen ja Gradian henkilöstöasiantuntija Janika Luostarinen.
Kiire! Puhelin soi ja pitäisi juosta lounaalle. Joku koputtaa oveen, mutta olisi jo kiire opettamaan. Kuulostaako tutulta? Eikö aika riitä? Jokaisen on aika ajoin hyvä pysähtyä miettimään, mitä tapahtuu, jos en vastaisikaan puhelimeen tai sähköpostiin juuri nyt. Oman työn suunnittelulla voi vähentää kiireen tunnetta. Ota aikaa omille ja yhteisille tehtäville, kokeile tehtävälistoja työn priorisoinnin tukena, ja muista, että työ tehdään työajalla. Muista myös pitää tauko.
Opettajan työ on luonteeltaan asiantuntijatyötä, jota tehdään ihmisten kanssa. Vaihtuvat asiakkaat ja opiskelijaryhmät luovat omat haasteensa ja samalla myös tekevät työstä antoisaa. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa nostettiin erityisesti esiin se, että opettajat ja sote-alan ammattilaiset kokevat usein työn imua. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Vaikka työ on välillä kuormittavaa ja päivät voivat olla pitkiä, opettajan kokemus oman työn merkityksellisyydestä ylittää sen kuormittavuuden. Samanlaista työn imua on tutkimuksen mukaan myös johtajilla, esimiehillä ja asiantuntijoilla.
Ammattilaiselle on kunnia-asia tehdä työnsä hyvin. Työn laatu on aina viime kädessä koulutuksenjärjestäjän vastuulla, ja työ tulee tehdä työnantajan siihen antamin resurssein. Tätä voi olla joskus vaikea hyväksyä, ja henkilöstö kokee riittämättömyyden tunnetta, kun aika ei riitä työn tekemiseen niin hyvin kuin haluaisi. Oman työn tekemiselle tulisi kuitenkin kyetä asettamaan rajoja, ja miettiä itse: Milloin olen tehnyt työni riittävän hyvin? Odotanko itseltäni vai odottaako joku toinen minulta?
Vuosityöajan resursointikysymys näyttäytyy niin henkilöstöpalveluille kuin luottamusmiehille esitetyissä kysymyksissä eri opettajille erilaisena. Kun yksi opettaja kokee, ettei annettu työaika riitä, on toiselle haaste saada työsuunnitelman mukainen työmäärä lukuvuoden aikana tehtyä. Mitä tehdä, jos työaikaresurssi ei riitä? Opettajan tulee tuoda tilanne esimiehensä tietoon mahdollisimman nopeasti, jotta resurssien käyttö ja tuleva työajan tarve voidaan selvittää. Työajanseuranta on opettajan vastuulla, resursointi esimiehen. Suuren työmäärän kanssa painivan tulee samoin keskustella tilanteesta esimiehensä kanssa vaihtoehtojen miettimiseksi. On muistettava, että työ jakaantuu lukuvuoden aikana 40 tai 42 työviikolle, joista osa todennäköisesti vaatii enemmän ja osa vähemmän työtä.
Vuosityöajassa sidotun ja sitomattoman työajan rajan hämärtyminen sekoittaa myös opettajan arjen hallintaa. Työn valuminen vapaa-ajalle on kuormitustekijä, joka jokaisen tulisi tunnistaa omalta osaltaan. Vai onko niin, ettemme kykene tunnistamaan tämäntyyppisiä kuormitustekijöitä työssämme? Olemmeko sokeita omalle työllemme?
Omasta jaksamisesta tulee huolehtia pitämällä taukoja työpäivän aikana ja nauttimalla vapaa-ajasta. Työt tehdään työajalla, ja työaikana tulee tehdä – totta kai – niitä töitä, joita työnantaja antaa tehtäväksi. Tärkeintä on, että työt tehdään ja kirjataan työajaksi todellisen toteutuman mukaisesti. Muista arvostaa sekä omaa että muiden työ- ja vapaa-aikaa.
