Kirjoitus on osa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Gradian yhteistä työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020. Tässä ja tulevissa kirjoituksissa työntekijä ja työnantajan edustaja vaihtavat ajatuksia erilaisista teemoista. Miten ope ja esimies jaksavat, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus -teemasta kirjoittavat koulutuspäällikkö Anne-Mari Landén ja opinto-ohjaaja Sirpa Puikkonen.

Oppilaitoksessa opiskellaan, mutta se on meille monelle myös työpaikka.  Isossa työyhteisössä jo talon sisällä on lukuisia kohtaamisia päivittäin. Meitä on myös erilaisia persoonia, ja meillä on erilaisia työn tekemisen toimintatapoja. Kohtaamisessa on aina mietittävä, kenet kohtaa ja miten.  Jokaisen Wilma-viestin, sähköpostin ja puhelun takana on ihminen.  Aito kohtaaminen on aidosti läsnäoloa ja asioiden eteenpäin viemistä.

Ammatillinen koulutus on ollut pitkään murroksessa; ammatillisen koulutuksen reformi, rahoitusleikkaukset ja muut muutokset ovat tuoneet muutoksia työhön.  Ammatillisten oppilaitosten opot ovat kuormittuneet muun muassa ohjattavien määristä sekä uuden ammatillisen koulutuksen mukanaan tuomista uusista tehtävistä. Näiden asioiden keskellä olisi tärkeää yrittää ylläpitää hyvää yhteishenkeä ja positiivista asennetta sekä luottamuksellista ilmapiiriä.  Hyvinvoiva työyhteisö pystyy vastaamaan ja ratkomaan haasteellisiakin asioita.

Toimiva vuorovaikutus on tärkeää

Sirpa: ”Opon työ ei ns. tekemällä lopu. Opon on siedettävä asioiden keskeneräisyyttä. Sähköpostia ei koskaan saa tyhjäksi. Koskaan ei saa kaikkea valmiiksi. Omassa kalenterissa on yleensä kesäkuussa merkintä: kaikki tekemättä jääneet tehtävät. Opon ammattitaitoa on myös oman työn rajaaminen työnantajan mahdollistamissa rajoissa.”

Anne-Mari: “Esimiehenä näen, kuinka opot tekevät työtään tunnollisesti ja sydämellään. He ovat rautaisia ammattilaisia, omatoimisia, toimintaa kehittäviä ja osallistuvia. Esimiehen kannalta se on palkitsevaa ja ilahduttavaa. Toisaalta aina on huoli jaksamisesta.

Hyvin toimivan työyhteisön merkittävät tekijät ovat vuorovaikutus ja asenteelliset asiat. Yhdessä voimme huolehtia hyvän hengen ja ilmapiirin luomisessa. Jokainen voi valita käyttäytyä ystävällisesti ja arvostavasti.

Lopulta aika pienilläkin teoilla on merkitystä hyvän ilmapiirin luomiseksi, kun esimerkiksi sanot hyvää huomenta, hymyilet tai vaihdat pari sanaa, vaikka olisi jo kiire toisaalle. Itse koen, että opot ovat ottaneet minut vastaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Se on ollut tärkeää vuorovaikutuksen syntymiseen.”

Sirpa: ”Toivon, että esimies Anne-Mari jatkossakin kohtaa opon ihmisenä: kuuntelee, kuulee, mahdollistaa työn rajaamisen ja osaamisen ajan tasalla pitämisen ja oman ammatillisuuden kehittämisen siten, että kaikki meidän opot jaksavat tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Kaikella vuorovaikutuksella ja kohtaamisilla sekä työyhteisössä tekemisellä on tarkoitus viedä opiskelijoiden asiaa eteenpäin. Toivottavasti pystymme luomaan aidosti positiivisen ilmapiirin, joka välittyy myös opiskelijalle.”

Ja lopuksi:

“Positiivinen ilmapiiri välittyy asiakkaalle ja lisää hänen tyytyväisyyttään ja lojaalisuuttaan. Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen ei tule automaattisesti, vaan on tietoinen tahtotila ja valinta.” (Fischer 2014)