Henkilökohtaistaminen tärkeä osa opettajan osaamista

Uudistuvan ammatillisen koulutuksen yksi sisällöllisen kehittämisen tavoitteista on opiskelun henkilökohtaistaminen. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitellaan sitä, että opiskelijoiden opintopoluista tulee joustavia ja yksilöllisiä. Tätä varten koulutuksensa aloittavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Siinä tunnustetaan opiskelijan mahdollinen aiempi osaaminen sekä suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten sitä hankitaan eri oppimisympäristöissä. Myös opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet suunnitellaan osana HOKSia. (L531/2017; A673/2017; HE39/2017.)

Henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisen mahdollisuus on oppimistulosten laadun kehittämisen kannalta tärkeä pyrkimys. Esimerkiksi John Hattie (2009) totesi oppimistuloksiin kohdistuvien tutkimusten meta-analyyseista tekemänsä laajan analyysin perusteella, että kaikkein merkittävin asia hyvien oppimistulosten taustalla on se, että opiskelijoilla on mahdollisuus ilmaista omia odotuksia ja asettaa omia tavoitteita koulutukselleen. Tähän tosin liittyy vielä se, että on olemassa joku – useimmiten opettaja – joka tietää, mitä nuo odotukset ja tavoitteet ovat, ja joka aktiivisesti ohjaa opiskelijaa saavuttamaan ja jopa ylittämään nuo tavoitteet.

Onnistuakseen ja tuottaakseen tulosta henkilökohtaistaminen näyttää siis vaativan kahden edellytyksen täyttymistä. Ensinnäkin opiskelijan ohjaukseen ja henkilökohtaistamisen tukitoimiin on oltava riittävästi taloudellisia edellytyksiä. Henkilökohtaistaminen ja yksilöllistäminen vaativat lähtökohtaisesti enemmän resurssia, kuin “massakoulutus”. Toinen ehdoton edellytys on se, että opettajilla ja muilla henkilökohtaistamisprosessiin osallistuvilla on oltava riittävä ymmärrys henkilökohtaistamisen ideasta ja tavoitteista sekä osaamista oppimisen ohjaamisesta ja ohjaavasta arvioinnista, jotta toiminta ylipäätään voi onnistua.

Henkilökohtaistamiseen liittyy asian idean ymmärtämisen lisäksi ammatillisessa koulutuksessamme muitakin tasoja. Ensinnäkin toimintaa ohjataan erilaisin säädöksin ja ohjeistuksin, jotka henkilökohtaistamisen kanssa toimijoiden on tunnettava. Oppilaitoksissa henkilökohtaistamiseen liittyvä laaja tehtäväkenttä on työnjaollisesti haastava. Henkilökohtaistamiseen liittyvät ohjausvastuut ovat monessa oppilaitoksessa vielä muotoutumisvaiheessa.

Seuraavassa tarkastelemme opettajien henkilökohtaistamiseen liittyvää osaamista ja kokemuksia henkilökohtaistamiseen liittyvästä opettajien täydennyskoulutusohjelmasta, joka toteutettiin syksyllä 2019 Jyväskylässä.

Koulutuksen laajuus oli 5 opintopistettä ja siihen osallistui 11 opettajaa kolmesta ammatillisen koulutuksen organisaatiosta. Koulutus sisälsi lähitapaamisia, verkkotapaamisen ja sekä yksin että vertaisen kanssa tehtäviä oppimistehtäviä. Yhtenä välitehtävänä oli opettajan itsearviointi omista henkilökohtaistamista koskevista taidoista ja osaamisesta. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja tuloksia käsiteltiin anonyymisti. Taustakysymysten lisäksi kysely sisälsi 25 väittämää, joihin vastaaja otti kantaa asteikolla 1-10. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan oman osaamisen tasoa valitsemalla liukukytkimestä kohta, joka parhaiten kuvaa osaamisen tasoa ja/tai toimintaasi esitetyn asian suhteen. Asteikko oli 1 = ei lainkaan/erittäin huonosti, 10 = erittäin hyvin. Väittämät käsittelivät mm. henkilökohtaistamisen lainsäädännön, käytännön toteutuksen, ohjauksen, näyttöjen ja arvioinnin osaamisen arviointia. Kyselyyn vastasivat kaikki koulutukseen osallistuneet henkilöt (n=11).

Itsearviointikyselyn tulosten mukaan opettajat kokevat tuntevansa hyvin henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja erityisesti oman organisaation ohjeistukset henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisesta, oppimispolun ja näyttöjen rakentamisesta sekä erityisesti näiden vaikutuksesta rahoitukseen. Sen sijaan opettajat kokevat tarvitsevansa lisää tietoa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeamisesta sekä osaamisen arvioinnin mukauttamisesta ja opiskeluvalmiuksia tukevista opinnoista. Vastaajat pitivät uutta ammatillista koulutusta ohjaavaa lainsäädäntöä hyvänä.

Kyselyn tulosten perusteella voidaan yleisesti todeta, että opettajien henkilökohtaistamisosaaminen on suhteellisen hyvällä tasolla. Koulutuksessa pidettiin erityisen hyvänä muun muassa vertaisten kanssa keskusteluja ja toimintatapojen jakamista. Koulutus myös edesauttoi kehittämään ja pohtimaan omia ja oman organisaation henkilökohtaistamisen toimintatapoja. Osallistujat kokivat saavansa koulutuksesta apua omaan työskentelyynsä.

Saadun kokemuksen perusteella opettajien henkilökohtaistamista koskeva koulutus tulisi jatkossakin rakentaa siten, että se pääosin perustuu osallistujien kokemusten vaihtamiseen, vertaisten kanssa työskentelyyn. Tämä mahdollistaa jokaisen osallistujan oman osaamisen ja toiminnan lähtökohtien kriittisen tarkastelun, joka puolestaan edistää osallistujien osaamisen kehittämistä henkilökohtaistamisessa.

Lähteet:

A673/2017. Asetus ammatillisesta koulutuksesta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170673

Hattie, J.A.C. 2009. Visible learning. A synthesis of over 800 meta-analyses relating achievement. London: Routledge.

HE39/2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_39+2017.aspx

L531/2017. Laki ammatillisesta koulutuksesta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531

Kirjoittajat:

yliopettaja Harri Keurulainen ja lehtori Piia Kolho, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *