Selvitys Parasta osaamista -verkostohankkeesta

Parasta osaamista -verkostohankkeesta tehty selvitys on nyt julkaistu sekä suomen- että ruotsinkielellä. Selvitys on luettavissa blogissamme löytyen edellä olevien linkkien lisäksi valikoista: Toimintamallit ja materiaalit sekä Bästa kunnande.

Tiivistelmä

Parasta osaamista -verkostohanke oli valtakunnallinen kehittämishanke, jota toteutettiin kolmen vuoden ajan (2017–19).  Hankkeen tavoitteena oli tukea opetus- ja ohjaushenkilöstön työ- ja toimintatapojen uudistumista toimintaympäristön ja lainsäädännön muuttuessa. Hankeverkostoon kuului useita ammatillisia oppilaitoksia ja ammatillisia opettajakorkeakouluja. Koordinoijana toimi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia.

Tämä selvitys käsittelee verkostohankkeen tavoitteiden saavuttamista, hankkeen toimenpiteiden tunnettuutta sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeita. Selvitys tehtiin loka-marraskuussa 2019. Aineistona on ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle tehty verkkokysely (N=750). Selvitys tavoittaa vain pienen osan hankkeen toiminnasta. Raporttia ei tule lukea kokonaisvaltaisena arviointina. 

Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeet koskevat esimerkiksi digi- ja somepedagogiikan hallintaa ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamista. Erilaisten oppimistapojen ja -ympäristöjen hyödyntämiseen sekä reformituntemukseen (lainsäädäntö, rahoitus) liittyvä osaamistarve on myös melko yleistä.

Määrällisen kyselyn perusteella hankkeen vahvin hyöty on kohdistunut koulutusreformin ydinasioihin. HOKS- ja arviointiosaamisen kehittyminen tukee osaamisperusteisuutta ja henkilökohtaistamista. Hankkeen tuki näkyy myös työpaikkojen toiminnan kehittymisen tavoitteissa (työpaikkaohjaajien kouluttaminen, oppilaitos työpaikan tukena). 

Hankearviot ovat myönteisimmät johto- ja päällikköhenkilöstön keskuudessa. Opettajat kokevat hankkeesta saadun tuen hieman heikompana. Opettajien mielipiteissä ja kokemuksissa on kuitenkin runsaasti eroavaisuuksia. Myös koulutuksen järjestäjien välillä on eroja. Hankkeen vaikuttavuuden erot syntyvät toimintaympäristöjen eroista.

Hanketavoitteet ovat toteutuneet materiaalien, koulutusten, yhteisten keskustelujen ja hyvien käytäntöjen kautta. Hanke on toiminut johtamisen tukena ja antanut pysyviä työkaluja arjen tekemiseen.

Erilaiset käytännöt, mallit ja koulutuspohjat on saatu systemaattiseen ja jäsentyneeseen muotoon.  Yhtenäiset materiaalit ja koulutukset toimivat laadunvarmistuksen välineenä. Opetuksen- ja ohjauksen ohjeiden yhdenmukaistaminen ja systematisoiminen tukee uusien säädösten mukaista toimintaa.

Verkostohankkeen tulosten ja tuotosten toivottiin jäävän pysyvään käyttöön. Hyvä pohjamateriaali mahdollistaa myös päivittämisen ja jatkokehittämisen. Kehittämistoiveena on jatkon ja vakiinnuttamisen organisointi, jonka tueksi toivottiin aikaa, tulkkeja ja koordinoivia tulosten kokoajia.

Testatut käytännöt voivat turvata ammatillisen koulutuksen valtakunnallisesti yhdenmukaista laatua. Tämän tueksi tarvitaan levitys- ja välityskäytäntöjä sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.

Jukka Vehviläinen, DiaLoog
Marraskuu 2019

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *