Avainsana-arkisto: työhyvinvoinninlukuvuosi

Hyvinvointikampanjan logo

Merkintöjä työhyvinvoinnista ja itsensä johtamisesta

Gradia-blogin kirjoitus on tällä kertaa hiukan erilainen. Gradia Jämsän rehtori Petteri Järvinen ja terveydenhoitaja Johanna Lahti ovat kirjoittaneet päiväkirjanomaisesti merkintöjä meille kaikille tärkeistä teemoista: työhyvinvoinnista ja itsensä johtamisesta.

Petteri: Heräsin tapaninpäivän jälkeisenä perjantaina työaamuun ja lähdin ajelemaan kohti Gradia Jämsää hymyssä suin. Oli kipakka pakkanen pitkään jatkuneen rapakelin jälkeen. Tänään meille tulee uusi (hieman käytetty) metsäkone. Puoliltapäivin odottelimme lavettirekkaa. Sieltä se jo saapuikin männikön takaa auringossa vilkkuen. Voi meitä, kuinka me pyörimme ja hyörimme, kun kone ajettiin alas lavetilta uuteen korjaamohalliin. Tämän kaltaisia highlighteja tarvitaan työelämässä ja elämässä muutenkin.

Johanna: Uusi lukukausi käynnistyy tänään. Hieman jännittyneinkin mielin lähden ajamaan kohti Gradia Jämsää. Sisälläni on varma tunne, että tästä tulee todella hyvä kevät. Olen tarkoituksella lähtenyt kotoa jo varhain, sillä ajattelin käydä ennen työpäivän alkua Gradian kuntosalilla. Koko liikuntasali on hiljainen ja pimeä. Kuntosalin puolella sama hiljaisuus jatkuu. Radio soi kaverinani ja olen täynnä virtaa, hymyilen itsekseni, voisiko työviikko paremmin alkaa!

Kyky muistaa ja unohtaa

Petteri: Lauantaina 28.12. heräsin koiran ja kissan liikehdintään hyvissä ajoin. Taivaanrannassa heloitti aamurusko. Tuolloin tiesin ne siniset ajatukset, jotka kirjoittaisin tähän blogiin. Nyt en enää niitä kaikkia muista, mutta muistan sen tunteen – olin onnellinen. Onneksi meillä ihmisillä on kyky muistaa ja myös unohtaa. Taipumus painaa unholaan asioita ja tapahtumia, on sekin toisinaan tärkeä ominaisuus.

Johanna: Metsä on aina ollut minulle tärkeä paikka. Siellä rauhoittuu ja saa ajatukset kasaan. Huolet ja murheetkin hälvenevät metsän ääniä kuunnellen, tuoksuja nuuhkien ja luonnon kauneutta ihaillen. Onneksi olen saanut liittää tämän osaksi työtäni, saan jakaa tämän tunteen, kokemuksen ja muistot opiskelijoiden kanssa Terveysmetsä-retkillämme. Tästä kiitos Gradialle ja työnantajalleni Jämsän Terveys Oy:lle!

Kiire on tunne

Petteri: Tämän päivän hektisessä työelämässä tarvitaan kykyä käsitellä asioita analyyttisesti ja objektiivisesti. Valitettavasti kiire tai oikeammin kiireen tuntu, jonka luomme itsellemme ja jonka heijastamme muihin, sotkee ajattelumme. Tulee sanottua ja tehtyä asioita, joita ei muuten sanoisi ja tekisi. Tällä on selvä heijastusvaikutus sekä omaan että yhteisön työhyvinvointiin.

Johanna: Opiskelijoita on useita oven takana. Kaikilla on tärkeää asiaa. Puhelin soi. Wilmassa on useita viestejä, sähköpostissa odotellaan vastauksiani. Pino töitä odottaa myös pöydälläni, mutta ne saavat jäädä odottamaan rauhallisempaa hetkeä. Opiskelijat ja heidän hyvinvointinsa ovat tärkeintä. Heidän vuokseenhan me tätä työtämme teemme. On mahtava tunne huomata, kuinka hienolta tuntuu palata päivä toisensa jälkeen aina uudelleen omaan työhuoneeseen, aloittaa päivä ja kohdata, kuunnella ja olla läsnä.

Avoin mieli

Petteri: Kouluyhteisön kaikki työtehtävät ovat vaativia ja tärkeitä koko prosessin kannalta. Jokaisen meidän työhömme kuuluu enemmän tai vähemmän ihmissuhdetyötä ja sosiaalista stressiä. Olen itse huomannut vuosien saatossa sen, että mitä avoimemmalla mielellä pystyy kohtaamaan toisen ihmisen, sen helpompaa ja hedelmällisempää kanssakäyminen on vaikeissakin tilanteissa.

Johanna: Terveydenhoitaja on tärkeä ihminen jokaisessa koulussa. Olemme osa oppilashuoltoa ja kouluyhteisöä. Annamme itsestämme paljon kohdatessamme toisen ihmisen. Ilojen ja surujen jakaminen, myötäeläminen ja se, että otamme opiskelijan asiat vakavasti, on tärkeää. Persoonalla on suuri merkitys siihen, kokevatko opiskelija ja hänen huoltajansa, opettaja ja muut työyhteisö jäsenet lähestymisen helpoksi.

Kokonaisuus

Petteri: Minusta työhyvinvointia ja hyvinvointia ei voi erottaa. Ne kulkevat käsi kädessä. Minulle työelämän loppuvuosina ohjaaviksi ankkureiksi ovat muotoutuneet elämän eheys, autonomisuus ja avuliaisuus. Olen hakenut vuosia tasapainoa perheen, työn ja harrastusten välillä. Tiimityö ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä vaikutteita työssä, jota kompensoin autonomisuuden kaipuulla vapaa-ajalla. Koulu tarjoaa paljon mahdollisuuksia olla mukana ihmisen kehittymisprosessissa.

Johanna: Perhe on voimavara. Nämä ruuhkavuodet välillä tuntuvat myös raskailta: lasten harrastuksiin kuskaamista on lähes joka ilta. Viikonloput kuluvat jäähallilla tai salibandykentän reunalla. Toki niistä saa myös voimaa, sisältöä arkeen ja valtavasti onnen hetkiä. Välillä mietinkin, mitä sitten kun lapset kasvavat. Mitä teen kaikella vapaa-ajallani? Pitkään meni niin, etten päässyt omien harrastusten pariin. Nyt se on jälleen mahdollista, ja nautin kovasti harrastuksistani. Esimerkiksi liikunta antaa minulle paljon.
Kun työhön on lähtökohtaisesti mukava tulla, aamuisinkin herää tyytyväisenä uuteen päivään. Toivoisin kaikille sen tunteen. Vietän työssä suuren osan päivästä. Joskus kohdalle osuvat raskaatkin päivät ovat kevyempiä, kun elämä on tasapainossa.

Motto:

Petteri: Menneisyyttä emme voi enää muuttaa, mutta paluu tulevaisuuteen on kaikille mahdollinen.

Johanna: Kärsivällisyys on sitä, että se tekee unelmista todellisuutta.

Kirjoitus on osa opettajien ammattijärjestön OAJ:n ja Gradian työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020.

Petteri Järvinen, rehtori, Gradia Jämsä

Johanna Lahti, terveydenhoitaja, Jämsän Terveys Oy, Gradia Jämsä

Hyvinvointikampanjan logo

Ergonomia ja sähköpöydät

Erilaisissa työtehtävissä on omat ergonomiset haasteensa. Perinteisesti ergonomiasta puhuttaessa on mietitty raskaiden taakkojen nostamiseen liittyviä kysymyksiä: Nostetaan käyttäen jalkojen ja pakaran isoja lihaksia, kun taas selkä pidetään vahvana keskiasennossa ja ylävartalon lihakset pitävät taakan otteessa. Itse asiassa kyseinen idea pätee nykyään selän kuntoon ja ergonomiaan yleisesti.

Työtehtävät ovat muuttuneet enemmän istuma-asentoon, ja niin myös ergonomiset haasteet. Istuttaessa pitkään olennaista on pöydän, tuolin, näytön sopiva korkeus. Kenties suurimmat ”jipot” ovat kuitenkin itse istumisasento (selän keskiasento) sekä ylös nousemiset säännöllisin väliajoin. Hyvässä istuma-asennossa ydin on itse asiassa ihan sama kuin taakkojen nostamisessa eli selän keskiasennon hallinta. Selän keskiasento tarkoittaa ryhdikkyyttä eli istutaan niin, että lannerangan luonnollinen notko säilyy – alaselkä ei pyöristy. Hyvä alaselän asento johtaa suoraan siihen, että rintaranka ei myöskään niin helposti pyöristy ja leuka työnny eteen. Huono istuma-asento pitkinä kerta-annoksina aiheuttaa yleisimmin niska- ja selkävaivoja istumatyöläiselle. Asento on helppo korjata ymmärtämällä alaselän asennon merkitys istumisessa ja säätämällä työpisteen toiminta sopivalle korkeudelle. Mikäli core-alueen lihakset eli pakara, vatsa- ja selän lihakset ja lapalihakset ovat hyvässä kunnossa ja niitä harjoitellaan säännöllisesti, ryhdikäs asento on helppo pitää väsymättä. Lihaskuntoharjoittelu lisää lihasten voimaa ja aineenvaihduntaa, jolloin lihakset eivät niin helposti mene hapenpuutteeseen ja kipeydy huonoissakaan asennoissa. Pitkään jatkuvaa istumista tosin ei voi suositella kenellekään.

Ei yhtäjaksoista istumista yli 45 minuuttia

Sähköpöydät on keksitty, koska istua ei kannata yli 45 minuuttia yhtäjaksoisesti. Pöytätason korkeuden muuttaminen on uusin toimistotyöläisten ergonomiaa lisäävä muutos, kun sitä käytetään fiksusti. Sähköpöytien avulla voidaan vähentää istumisaikaa. Toisaalta ei ehkä kannata seistäkään koko päivään vaan kannattaa vaihdella työasentoa ja välillä vaikka vähän taukojumpata. Vaikka toisilla selkä kipeytyy helpommin istumisesta ja toisilla seisomisesta voidaan sanoa, että seisoessa huomaamatta vaihdetaan seisoma-asentoa useammin.

Myös seisomisessa on samankaltaisia ergonomisia asentohaasteita kuin istumisessa. On havaittu, että mikäli core-lihaksia ei ymmärretä aktivoida, kääntyy seistessä lantio usein ns. eteen eli alaselän notko suurenee liiaksi ja polvet menevät lukkoon. Istumisessahan yleisin ongelma oli se, että alaselkä pyöristyy. Notkoselkäinen seisoma-asento ei ole kovin ryhdikäs asento, ja se saattaa aiheuttaa pitkittynyttä venytystä kudoksille ja siten kiputiloja selälle. Toinen yleinen virheellinen seisoma-asento on työntyä liikaa toiselle lonkalle ”lonkkalepoon” ja olla siinä sitten pitkiä aikoja. Tämäkin asento voi pitkään jatkuvana aiheuttaa kudosten venymistä ja kiputiloja. Kannattaakin siirrellä painoa puolelta toiselle, tehdä päkiälle nousuja parantaa siten verenkiertoa. Lisäksi kannattaa lepuuttaa välillä jalkoja istuma-asennolla.

Oma taukoliikunta lisää kehon verenkiertoa ja on hyväksi jokaiseen päivään toimistotyöläiselle. Sen ei tarvitse olla ohjattua, eikä noudattaa jotain kaavaa, vaan olennaisinta on liikkua ja voimistella jotenkin. Mikäli taukoliikunnan aikana saa ajatukset hetkeksi pois työstä, sen parempi hetki se on. Sekä seisomatyöhön että istumatyöhön hyvä lihaskunto ja core-alueen lihasten aktivaatiokyky on siis eduksi. Hyvä kestävyyskunto taas lisää stressinsietoa, ja tehokas kestävyysliikuntaharjoitus pitää aineenvaihduntaa koholla jopa pari vuorokautta liikunnan jälkeen.

Opettaja sähköpöydän käyttäjänä

Schildtin lukion liikunnan ja terveystiedon opettaja ja urheilulukion koordinaattori Tuulevi Piesanen käyttää usein sähköpöytää ja seisoma-asentoa työskennellessään tietokoneella.

”Minulla on itse asiassa aika monta syytä käyttää sähköpöytää. Polveani on leikattu useita kertoja, ja viimeisimmän leikkauksen yhteydessä jalkaani tuli hermovauriota, eikä polvi ole muutenkaan kuntoutunut toivotulla tavalla. Teen nyt osa-aikatyötä, johon kuuluu pääasiassa urheilulukion koordinointiin liittyviä hallinnollisia töitä ja urheilijoiden harjoitteluolosuhteisiin liittyviä organisointitehtäviä. Pitkä istuminen provosoi hermokipuja, ja vaikeuttaa erityisesti istumisen jälkeistä liikkeelle lähtöä, minkä vuoksi en mielelläni istu pitkiä aikoja.

Sähköpöytien avulla voin säätää työpöydän sopivalle korkeudelle seisaallaan työskentelyä varten, ja voin helposti vaihdella istuen ja seisten työskentelyä, mikä sopii minulle parhaiten. Koska en tällä hetkellä opeta liikuntakursseja, on arkeni muuttunut aiempaa passiivisemmaksi, vaikka kuntoutankin jalkaani ahkerasti. Siksi haluan myös työskennellä mieluummin seisten, koska se on istumista aktiivisempaa, asennon vaihtelu on helpompaa, ja seistessä tulee välillä myös taukojumpattua. Olen tyytyväinen opettajien työtilan sähköpöytiin. Silloin kun käytössämme ei ollut vielä sähköpöytiä, jouduin virittelemään tietokoneen roskakorin avulla seisomakorkeudelle. Se ei ollut järin kätevää, eikä korkeus ollut ihan optimaalinen”, Tuulevi Piesanen nauraa.


Kirjoitus on osa opettajien ammattijärjestön OAJ:n ja Gradian työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020.

Katja Saari, kuntovalmentaja, Gradia



Tuulevi Piesanen, opettaja, Schildtin lukio, Gradia