Petteri: Heräsin tapaninpäivän jälkeisenä perjantaina työaamuun ja lähdin ajelemaan kohti Gradia Jämsää hymyssä suin. Oli kipakka pakkanen pitkään jatkuneen rapakelin jälkeen. Tänään meille tulee uusi (hieman käytetty) metsäkone. Puoliltapäivin odottelimme lavettirekkaa. Sieltä se jo saapuikin männikön takaa auringossa vilkkuen. Voi meitä, kuinka me pyörimme ja hyörimme, kun kone ajettiin alas lavetilta uuteen korjaamohalliin. Tämän kaltaisia highlighteja tarvitaan työelämässä ja elämässä muutenkin.
Johanna: Uusi lukukausi käynnistyy tänään. Hieman jännittyneinkin mielin lähden ajamaan kohti Gradia Jämsää. Sisälläni on varma tunne, että tästä tulee todella hyvä kevät. Olen tarkoituksella lähtenyt kotoa jo varhain, sillä ajattelin käydä ennen työpäivän alkua Gradian kuntosalilla. Koko liikuntasali on hiljainen ja pimeä. Kuntosalin puolella sama hiljaisuus jatkuu. Radio soi kaverinani ja olen täynnä virtaa, hymyilen itsekseni, voisiko työviikko paremmin alkaa!
Kyky muistaa ja unohtaa
Petteri: Lauantaina 28.12. heräsin koiran ja kissan liikehdintään hyvissä ajoin. Taivaanrannassa heloitti aamurusko. Tuolloin tiesin ne siniset ajatukset, jotka kirjoittaisin tähän blogiin. Nyt en enää niitä kaikkia muista, mutta muistan sen tunteen – olin onnellinen. Onneksi meillä ihmisillä on kyky muistaa ja myös unohtaa. Taipumus painaa unholaan asioita ja tapahtumia, on sekin toisinaan tärkeä ominaisuus.
Johanna: Metsä on aina ollut minulle tärkeä paikka. Siellä rauhoittuu ja saa ajatukset kasaan. Huolet ja murheetkin hälvenevät metsän ääniä kuunnellen, tuoksuja nuuhkien ja luonnon kauneutta ihaillen. Onneksi olen saanut liittää tämän osaksi työtäni, saan jakaa tämän tunteen, kokemuksen ja muistot opiskelijoiden kanssa Terveysmetsä-retkillämme. Tästä kiitos Gradialle ja työnantajalleni Jämsän Terveys Oy:lle!
Kiire on tunne
Petteri: Tämän päivän hektisessä työelämässä tarvitaan kykyä käsitellä asioita analyyttisesti ja objektiivisesti. Valitettavasti kiire tai oikeammin kiireen tuntu, jonka luomme itsellemme ja jonka heijastamme muihin, sotkee ajattelumme. Tulee sanottua ja tehtyä asioita, joita ei muuten sanoisi ja tekisi. Tällä on selvä heijastusvaikutus sekä omaan että yhteisön työhyvinvointiin.
Johanna: Opiskelijoita on useita oven takana. Kaikilla on tärkeää asiaa. Puhelin soi. Wilmassa on useita viestejä, sähköpostissa odotellaan vastauksiani. Pino töitä odottaa myös pöydälläni, mutta ne saavat jäädä odottamaan rauhallisempaa hetkeä. Opiskelijat ja heidän hyvinvointinsa ovat tärkeintä. Heidän vuokseenhan me tätä työtämme teemme. On mahtava tunne huomata, kuinka hienolta tuntuu palata päivä toisensa jälkeen aina uudelleen omaan työhuoneeseen, aloittaa päivä ja kohdata, kuunnella ja olla läsnä.
Avoin mieli
Petteri: Kouluyhteisön kaikki työtehtävät ovat vaativia ja tärkeitä koko prosessin kannalta. Jokaisen meidän työhömme kuuluu enemmän tai vähemmän ihmissuhdetyötä ja sosiaalista stressiä. Olen itse huomannut vuosien saatossa sen, että mitä avoimemmalla mielellä pystyy kohtaamaan toisen ihmisen, sen helpompaa ja hedelmällisempää kanssakäyminen on vaikeissakin tilanteissa.
Johanna: Terveydenhoitaja on tärkeä ihminen jokaisessa koulussa. Olemme osa oppilashuoltoa ja kouluyhteisöä. Annamme itsestämme paljon kohdatessamme toisen ihmisen. Ilojen ja surujen jakaminen, myötäeläminen ja se, että otamme opiskelijan asiat vakavasti, on tärkeää. Persoonalla on suuri merkitys siihen, kokevatko opiskelija ja hänen huoltajansa, opettaja ja muut työyhteisö jäsenet lähestymisen helpoksi.
Kokonaisuus
Petteri: Minusta työhyvinvointia ja hyvinvointia ei voi erottaa. Ne kulkevat käsi kädessä. Minulle työelämän loppuvuosina ohjaaviksi ankkureiksi ovat muotoutuneet elämän eheys, autonomisuus ja avuliaisuus. Olen hakenut vuosia tasapainoa perheen, työn ja harrastusten välillä. Tiimityö ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä vaikutteita työssä, jota kompensoin autonomisuuden kaipuulla vapaa-ajalla. Koulu tarjoaa paljon mahdollisuuksia olla mukana ihmisen kehittymisprosessissa.
Johanna: Perhe on voimavara. Nämä ruuhkavuodet välillä tuntuvat myös raskailta: lasten harrastuksiin kuskaamista on lähes joka ilta. Viikonloput kuluvat jäähallilla tai salibandykentän reunalla. Toki niistä saa myös voimaa, sisältöä arkeen ja valtavasti onnen hetkiä. Välillä mietinkin, mitä sitten kun lapset kasvavat. Mitä teen kaikella vapaa-ajallani? Pitkään meni niin, etten päässyt omien harrastusten pariin. Nyt se on jälleen mahdollista, ja nautin kovasti harrastuksistani. Esimerkiksi liikunta antaa minulle paljon.
Kun työhön on lähtökohtaisesti mukava tulla, aamuisinkin herää tyytyväisenä uuteen päivään. Toivoisin kaikille sen tunteen. Vietän työssä suuren osan päivästä. Joskus kohdalle osuvat raskaatkin päivät ovat kevyempiä, kun elämä on tasapainossa.
Motto:
Petteri: Menneisyyttä emme voi enää muuttaa, mutta paluu tulevaisuuteen on kaikille mahdollinen.
Johanna: Kärsivällisyys on sitä, että se tekee unelmista todellisuutta.
Kirjoitus on osa opettajien ammattijärjestön OAJ:n ja Gradian työhyvinvointikampanjaa lukuvuonna 2019 – 2020.
Petteri Järvinen, rehtori, Gradia Jämsä
Johanna Lahti, terveydenhoitaja, Jämsän Terveys Oy, Gradia Jämsä