Mikä lukiossa muuttui viisijaksojärjestelmän myötä?

Suunnittelua

Noin vuosi sitten Jyväskylän Lyseon lukion aulatorilla kävi kova kuhina. Rehtori valmistautui esitykseen, ja satoja lukion opiskelijoita pakkautui tiiviisti puoliympyrän muotoon kuulemaan, mitä sanottavaa rehtoreilla olisi suunnitellusta viisijaksojärjestelmästä.

Ennen tätä tilaisuutta kuusijaksojärjestelmän muuttamista viisijaksojärjestelmään oli mietitty  viimeiset neljä vuotta. Muutosta ei kuitenkaan ollut haluttu lähteä tekemään ennen kuin opetussuunnitelman muutos ja lukioiden yhdistymiset sekä muutot uusiin tiloihin olivat tapahtuneet.

Opiskelijoiden tiedotustilaisuutta oli edeltänyt huolellinen suunnittelu. Asiasta oli keskustelu lukiokoulutuksen johtoryhmässä ja mietitty, minkälaisia vaikutuksia muutoksella olisi niin opiskelijoiden kuin opettajienkin päivittäiseen toimintaan. Asiasta keskusteltiin myös ammatillisen koulutuksen kanssa sekä kuultiin opettajia ja opiskelijoita. Viisijaksojärjestelmä oli käytössä valtaosassa Suomen lukioita, ja kommentit niiden koulujen rehtoreilta ja opettajilta, joissa oli vaihdettu viisijaksojärjestelmään, olivat poikkeuksetta viiden jakson puolesta.

Pelkoja

Asia aktivoi opiskelijat ja opettajatkin haastamaan toimenpiteen järkevyyttä.  Kuten aina, muutos pelottaa ja monet opiskelijat miettivät, miten se vaikuttaa heidän opiskeluunsa.

Tämän vuoksi yksittäiset opiskelijat pysäyttivät käytävällä kysyäkseen asiasta sekä jotkut ryhmät pyysivät selvittämään, mitä  muutos tarkoittaisi.  Kirjoitin rehtorina asiasta tiedotteen opiskelijoille ja vanhemmille. Tämä viesti selkeytti ainakin osin tilannetta, mutta vielä haluttiin tietää tarkemmin asioista ja saada oma ääni kuuluviin paremmin päätöksiä tehtäessä. Näin päädyin siihen, että pidämme avoimen tiedotustilaisuuden, johon kaikki ovat tervetulleita.

Harjun aulatorilla pidetty tilaisuus meni kuitenkin rauhallisissa merkeissä. Yhdessä apulaisrehtori Juhani Takkisen kanssa pystyimme ilmeisesti perusteluillamme rauhoittelemaan kuohuvia lukiolaisopiskelijoiden mieliä.

Käytännön muutokset

Muutos tehtiin ja lukuvuosi aloitettiin uusin kuvioin. Mikä sitten muuttui vai muuttuiko mikään?

Tässä vaiheessa vuotta voidaan sanoa, että moni asia muuttui. Kaikki ei kuitenkaan ole ollut aivan kitkatonta ja helppoa.

Opettajien näkökulmasta tuntien sisällöt täytyi mitoittaa uudelleen entisen 90 minuutin sijaan 75 minuutin mittaisiksi. Jakson kesto on yli viikon pidempi kuin ennen ja päättöviikko kaksi päivää pidempi. Koulupäivät ovat olleet tehokkaammin käytössä kello 8 ja 16 välillä, sillä jaksojärjestelmän muutos mahdollisti 8. palkin käyttämisen.

Oppituntien lyheneminen on vaatinut opettajilta uudenlaisen rytmityksen oppisisältöjen läpikäyntiin. Aikaa yhdessä opetustuokiossa on vähemmän, mutta jakso on pidempi ja tuokioita on enemmän, mikä auttaa mm. tutustumaan opiskelijoihin paremmin sekä vähentää jaksojen aloituksien ja lopetuksien määrää.

Yksi keskeinen muutos on se, että viisijaksojärjestelmä helpotti joululoman molemminpuolista aikaa, kun jakso ei vaihtunutkaan joululoman aikana. Nyt lomalla ei ole tarvinnut stressata korjaamattomista kokeista ja töistä eikä miettiä uusien kurssien aloittamista tai edellisten arviointia. Joululomalle voitiin lähteä ilman että opettajat ja opiskelijat olisivat olleet aivan uuvuksissa päättöviikon rasituksista. Tämä on varmasti hyvä asia sekä opettajille että opiskelijoille. Positiivista muutoksessa on ollut myös se, että koulutyö loppuu abeilla viikkoa aikaisemmin ja heille jää enemmän lukulomaa.

Jotain haastavaakin on ollut…

Päivän mitta käytettäessä kahdeksaa palkkia on tuntunut varmaan jossain määrin raskaammalta, sillä hyppytunteja on saattanut tulla enemmän ja päivä saattaa loppua vasta neljältä entisen kolmen sijaan. Tämä muutos tuo entistä enemmän tarvetta rauhallisille työtiloille. Koulupäivän pirstoutumisessa on opiskelijoilla varmaan ollut iso opetteleminen, varsinkin uusilla ensimmäisen vuositason opiskelijoilla, jotka eivät tällaiseen ole perusopetuksessa tottuneet. Kahdeksan palkin käyttö on aiheuttanut jossain määrin ongelmia myös opettajien yhteisten kokoontumisaikojen löytämisessä, kun sitä on ollut vain yhtenä päivänä viikossa. Tämä vaatii arviointia siitä, voitaisiinko Lyseossakin painottua vain seitsemän palkin käyttöön. Tämä muutos vaatii kuitenkin hieman lisää opetustiloja sekä rajaa opiskelijoiden kurssien valintamahdollisuutta.

Ruokailujenkin järjestäminen on vaatinut uudenlaisen rytmityksen. Pienten kokeilujen jälkeen on tässä asiassa löydetty jo varsin toimiva malli.

Muutos oli ennakoidun iso, eivätkä kaikki muutokset ole olleet eduksi. Pienten muutosten ja kokeilujen jälkeen asiat ovat kuitenkin alkaneet sujua ja viisijaksojärjestelmä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Osmo Polas, rehtori, Jyväskylän Lyseon lukio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *