Vanhuspalvelut sote-muutoksessa

Soten tuoma valinnanvapaus luo kilpailutilanteen vanhuspalveluihin. Julkinen ja yksityinen palveluntuottaja tulevat kilpailemaan asiakkaista. Enää ei ole varmaa vanhusten hoitoyksiköissä, että asiakkaita on tulossa ovien ja ikkunoiden täydeltä. Julkisella puolella toimivien pitää tiedostaa että toimintamallien on muututtava tai asiakkaat siirtyvät yksityisille palvelun tuottajille.

Kenenkään ikääntyneen kansalaisen kodin ei pitäisi tulevaisuudessa olla laitos. Laitoshoidolle pitää olla asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvä peruste tai lääketieteellinen. Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti laitoshoito vähenee tai loppuu kokonaan kaikissa kunnissa. Laitoshoidon yksiköitä on muutettu kiivaaseen tahtiin palveluasumisen yksiköiksi, mutta onko toiminnan sisältö muuttunut nimen muutoksen myötä.

Palveluasumisen yksikkö on ikäihmisen koti, missä vietetään elämänkulun viimeiset päivät. Kodissa toimitaan asukkaan ehdoilla, jolloin hänen itsemääräämisoikeutensa korostuu. Toisaalta korostuu myös yhteistyö omaisten kanssa. Tulevassa Sotessa yksiköt tulevat kilpailemaan asiakaspalvelutyöllä sekä kuntoutus- ja viriketoiminnalla, koska ns. perushoivatyö on kaikissa yksiköissä samanlaista. Vanhustyön keskiössä tulee olemaan niin asiakas kuin hänen omaisensa. Myös uudenlaisia yhteistyön muotoja eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa tarvitaan.

Tulevan Sote-esityksen mukaisesti kotiin annettavia palveluita tulee kehittää niin, että kotona asuminen on mahdollista mahdollisimman pitkään. Tässä toimintojen kehittämisen rinnalla kulkee hyvin kiinteästi teknologian sekä uusien toimintamallien luominen. Tähän kehittämistyöhön ja uuden opetteluun tulee julkisella sektorilla olla rohkeutta satsata henkilöstöresursseja, jotta oman toiminnan kilpailukyky varmistetaan. Monen pienen kunnan henkilöstöresurssit eivät riitä pysymään mukana kaikessa kehittämistyön seuraamisessa, koska perusarkityö vie suuren osan työajasta. Keski-Suomen maakunnan kuntien tulee yhdistää voimia ja jakaa kokemuksia teknologian hyödyntämisestä.

Julkisen palveluntuottajan yksiköissä on totuttu tiukkoihin vaitiolovelvollisuus ja salassapito-ohjeisiin ja toimintaa ei ole juuri markkinoitu ulkopuolisille. Soten myötä tulevassa kilpailutilanteessa julkisen palveluntuottajan yksiköidenkin pitää yksityisten palvelutuottajien tavoin suuntautua ulospäin. Julkisen puolen palvelukotitoiminta pitää tehdä näkyväksi, että ikääntyneet asiakkaat voivat oikeasti valita, mihin hakeutuvat hoitoon. Julkisen puolen yksiköiden toimintaa onkin alettu tehdä näkyväksi sosiaalisessa mediassa. Monien kuntien vanhuspalveluilla onkin jo Facebook sivut. Eri yksiköiden vetovoimaisuuden ratkaisee lopulta ammattimaisuus, maine, luotettavuus, asenteet ja käyttäytyminen.

Kirjoittajat SOTE-JET opiskelijat:
Anna-Liisa Heiskala, Terhi Kallio, Annikki Korhonen ja Päivi Paavilainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *