Innokkaasti edelläkävijänä – julkaisun verkkomateriaali ja flippauspilotti

Parasta osaamista –verkostohankkeen yhtenä tehtävänä on ollut kartoittaa ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeita sekä edistää niitä. Muuttuneessa ympäristössä opetus- ja ohjaushenkilöstön on muodostettava uusi käsitys omasta ammatillisesta identiteetistä. Innokkaasti edelläkävijänä –artikkelikirjaan on koottu vastauksia esimerkiksi kysymykseen: Millaista on uudistuva opettajuus ja osaamisperusteinen ammatillinen koulutus tutkimusten valossa? Kirjan artikkelit jäsentävät uudistuvaa identiteettiä ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaustyössä. 

Innokkaasti edelläkävijänä – julkaisusta on laadittu verkkomateriaalia, jonka avulla voi syventyä artikkelien sisältöön uudella tavalla. Artikkelien kirjoittajat esittelevät aiheitaan lyhyillä videopuheenvuoroilla tai podcastissa. Tämän aineiston löydät: https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/toimintamallit-ja-materiaalit/3281-2/ 

Käänteinen oppiminen – flipped learning 
 

Käänteinen oppiminen voidaan nähdä muutosteoriana, jonka avulla tuetaan opettajaa tekemään opetusteknisiä muutoksia. Käänteinen oppiminen ei ole opetusmenetelmä, vaan tavoitteena on saavuttaa muutoksia, jotka käytännön tasolla antavat tilaa opettajan ammatilliselle kasvulle ja kannustavat opettajaa uuteen tapaan ajatella oppimisesta ja sen mahdollisuuksista. Käänteisessä oppimisessa on kyse oppijakeskeisestä oppimiskulttuurista, jossa oppimista tarkastellaan yksittäisen oppijan edellytysten kannalta, ei samana kaikille. Käänteisessä oppimisessa ei ole kyse itseopiskelusta vaan itseohjautuvuuteen kasvattamisesta. 

(Lähde: http://www.flippedlearning.fi/p/kaanteinen-oppiminen_12.html=) 

Luotsiopettajat pilotoivat Salpauksessa  

Koulutuskeskus Salpauksessa kokeiltiin käänteistä oppimista opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen muotona. Pilotoinnilla oli kaksi tavoitetta: opetus- ja ohjaushenkilöstön perehtyminen artikkelijulkaisun sisältöalueisiin sekä tarjota heille mahdollisuus tutustua käänteiseen oppimiseen oman oppimiskokemuksensa avulla.  

Yhdeksän luotsiopettajaa kuunteli ensin itsenäisesti omassa aikataulussaan Ritva Ylitervon ja Annu Niskasen keskustelun opettajien osallisuudesta, ja luki heidän artikkelinsa Opetus- ja ohjaushenkilöstön osallisuus ammatillisen koulutuksen muutoksessa. Lopulta kokoonnuttiin yhdessä keskustelemaan sisällöstä ja ilmiöstä aineistossa olevien kysymysten pohjalta.  

Pilotissa testaajia pyydettiin tarkastelemaan menetelmää seuraavista näkökulmista: käyttäjien tarpeiden huomiointi, sisällöt ja menetelmät sekä materiaalit. Salpauksen pilotoijien mielestä käänteinen oppiminen sopii hyvin henkilöstön osaamisen varmistamisen keinoksi, mutta ennen materiaaliin perehtymistä on oltava selvillä tavoite: mitä haluamme oppia tämän menetelmän avulla yksilönä ja työyhteisönä? 

Jotta mahdollistetaan sujuva oppimisprosessi, on kokonaisuus aikataulutettava henkilöstölle selvästi. Sisältö pitää löytyä vaivattomasti sähköpostiin tulleesta linkistä, ja osallistujia on lisäksi mielellään muistutettava asiasta muutamaan kertaan. Arki on kiireistä, ja oman osaamisen kehittäminen jää helposti opetus- ja ohjaustyön alle. Siksi myös yhteinen orientoituminen oli tarpeen: artikkelin kirjoittajien keskustelu katsottiin vielä uudestaan yhdessä.    

Osallistujat kokivat, että yhteisessä keskustelussa jokainen sai onnistumisen kokemuksia sekä kuulluksi tulemisen tunteen.  He totesivat myös, että oli hyvä laittaa henkilöstö itse pohtimaan asioita ja etsimään vastauksia sen sijaan, että annettuna annettaisiin nopeita ratkaisuja. Pilotoijat korostivat myös, että käänteisen oppimisen menetelmässä kaikki vaiheet ovat tärkeitä.   

Sivuston aineiston koettiin olevan luotettavaa ja ajantasaista. Asiantuntijoiden laatimien videoiden ja podcastien lisäksi apukysymykset koettiin keskustelua jäsentävinä elementteinä tärkeiksi. Pilotoijat kiinnittivät huomiota siihen, että aineisto on monipuolista (video, kuva, powerpoint, artikkeli, kysymykset ja lisäkysymykset). Monipuolinen kokonaisuus vahvistaa oppimista, ja tekee hyvän muistijäljen. 

Pilotoijat miettivät käänteisen oppimisen hyödyntämistä myös omassa opetus- ja ohjaustyössään. Menetelmää kannattaa kokeilla, vaikka toki on mietittävä, millä tavalla ja minkälaisella sisällöllä se parhaiten edistää erilaisten yksilöiden ja ryhmien oppimista. 

Yhteenvetona voimme todeta, että Salpauksen pedagogisen toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittäjät innostuivat käänteisestä oppimisesta menetelmänä. Menetelmän hyödyntäminen erilaisissa tilanteissa osana henkilöstön osaamisen varmistamisen kokonaisuutta vaatii sisällön ja käytännön toteutuksen huolellisen valmistelun. Osaamisen varmistamisen lähtökohta on se, miten saamme opetus- ja ohjaustyön arjen sujumaan paremmin. Käänteinen oppiminen on yksi keino viedä muutosta eteenpäin yhdessä.   

Lähteitä ja lisälukemista 

Raudasoja A., Norontaus A., Tapani A., Ylitervo R. (Eds.)., (2018). Innokkaasti edelläkävijänä! : kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. , Hämeen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-951-784-807-7 

Toivola, M., Peura, P. & Humaloja, M. (2017). Flipped learning in Finland. Helsinki: Edita Publishing Oy. http://www.flippedlearning.fi/p/kaanteinen-oppiminen_12.html

#salpaus #Hamk

Sannakaisa Raatikainen Koulutuskeskus Salpaus

Soili Rinne HAMK Ammatillinen opettajankoulutus

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *