MAUNU: Oman paikkansa täyttäminen – asiakaslähtöisyyttä opiskelijoille

Reformin ammatilliseen koulutukseen tuomia muutoksia perustellaan paljolti asiakaslähtöisyydellä. Herää kysymys, mitä se tarkoittaa. Yritysmaailmassa tehdään erilaisia tarvekartoituksia ja asiakassegmentointia, joissa käytetään usein korkeatasoisia tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Itselleni on kuitenkin jäänyt epäselväksi, kenen ja millaiset tarpeet ovat ammatillisen koulutuksen reformin taustalla. Epäselvää on myös, kuka näitä tarpeita on selvittänyt ja millä menetelmillä.

Ammatillisen koulutuksen asiakkaiksi voidaan laskea opiskelijat, työelämä ja laajemmin suomalainen yhteiskunta. Tämä seuraa ammatillisen koulutuksen lain 2 §:stä, jossa koulutuksen hyödynsaajiksi määritellään muun muassa Suomen väestö, opiskelevat yksilöt, työ- ja elinkeinoelämä sekä yhteiskunta. Mikään näistä ei ole yksi ja yhdenmukainen joukko, johon reformin muutokset vaikuttaisivat samalla tavalla. Siksi on välttämätöntä ymmärtää tarkemmin, mitä eri asiakasryhmät haluavat ja tarvitsevat, jotta reformin muutoksilla voidaan hyödyttää kaikkia ja kaikenlaisia asiakkaita.

Omassa tutkimuksessani olen kysynyt opiskelijoilta, millaisena he näkevät oman tulevaisuutensa 1, 5 ja 10 vuoden päästä, jos kaikki menee hyvin. Haastattelin kaikkiaan 52 opiskelijaa eri puolilla Suomea ja eri aloilta. Noin kaksi kolmesta oli alaikäisiä, suoraan peruskoulusta tulleita ja noin kolmannes aikuisia opiskelijoita, joilla oli takanaan muitakin opintoja ja työkokemusta. Asetelma antaa tietoa siitä, mitä opiskelijat elämältään ylipäänsä haluavat. Vaikka en kysynyt suoraan, mitä he haluavat ammatilliselta koulutukselta, opiskelijat kertoivat samalla myös koulutuksen merkityksestä omalle tulevaisuudelleen. Siksi tutkimus toimii hyvänä opiskelija-asiakkaiden tarvekartoituksena: se kertoo, mitä opiskelijat odottavat ja toivovat ammatilliselta koulutukselta oman elämänsä perspektiivissä.

Vastaukset kertovat, että opiskelijat haluavat löytää ja täyttää oman paikkansa maailmassa, opiskella ja valmistua, mennä töihin ja perustaa perheen. Monet näkevät myös jatko-opinnot tai alanvaihdon tulevaisuutensa osana. Opiskelijoille ammatillisten opintojen yksiselitteinen tarkoitus on antaa tähän valmiudet ja välineet. Tässä ei ilmene oleellisia eroja asuinalueen, alan tai edes opiskelijoiden iän suhteen. Yleisimmät vastaukset voidaan tiivistää alla olevaan taulukkoon:

Tulevaisuus 1 v Mainintoja Tulevaisuus 5 v Mainintoja Tulevaisuus 10 v Mainintoja
Opiskelu jatkuu ja sujuu hyvin 30 Töissä omalla tai millä tahansa alalla 28 Oma perhe 24
Töissä 14 Jatko-opinnoissa tai valmistunut niistä 22 Oma asunto, talo, koti 11
Valmistunut 5 Oma asunto, talo, koti 13 Töissä uudella alalla tai erikoistuneena 10
Ihmissuhteet kunnossa 5 Oma yritys 5 Oma yritys 8
Armeijassa tai armeija käyty 5 Lapsia 8
Valmistunut 5 Opiskelee uutta alaa tai jatko-opinnoissa 7
Töissä omalla alalla 7
Talous kunnossa, hyväpalkkainen työ 5

Taulukko: Ammattiin opiskelevien tulevaisuudentoiveet

Erilaisten tulevaisuuskuvien kirjo kasvaa, kun opiskelijat pohtivat tulevaisuuttaan pidemmälle, mutta perusasiat pysyvät samoina. Opiskelijoiden tyypillisimmin toivoma elämänkulku tiivistyy eri aikavälien yleisimpiin toiveisiin: opinnot sujuvat, päästään töihin ja perustetaan perhe. Tämä on opiskelija-asiakkaiden tärkein toive, ja tätä asiakaslähtöisen koulutuksen pitää tukea. Tässä yhdistyvät myös ammatillisen koulutuksen lakisääteiset tehtävät: työelämävalmiudet, ammatillinen kasvu ja sen edellytykset sekä ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen.

Itse lisäisin listaan sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot kahdestakin syystä. Ensiksikin toimivat ihmissuhteet kuuluvat opiskelijoiden keskeisiin toiveisiin. Toiseksi nopeasti muuttuvaan työelämään ja yhteiskuntaan kiinnittyminen vaatii nyky-yhteiskunnassa varsin paljon sosiaalisia valmiuksia. Jos ei saa suutaan auki uudella työpaikalla eikä pysty ottamaan vastaan palautetta, toiveet täysivaltaisen paikan lunastamisesta eivät toteudu. Sosiaaliset taidot ovat keskeisiä oppimisen ja kasvamisen edellytyksiä, ja siksi koulutuksen tulee kehittää myös niitä eikä olettaa, että opiskelijoilla olisi ne jotenkin itsestään.

Mielenkiintoista on myös se, mitä opiskelijat eivät tuo esiin. Vastauksista puuttuu kokonaan se, mitä nimitetään yksilöllisyyden tai henkilökohtaisuuden tavoitteluksi ja mitä hyväosaiset, keski-ikäiset aikuiset usein luulevat nuorten tarpeeksi. Ensimmäistäkään mainintaa sisäisen itsen vaalimisesta, elämysten etsimisestä, maailmanmatkailusta tai tähtiin kohoamisesta esimerkiksi Idols-voiton myötä ei aineistossa ole.

Tämä asettaa uuteen valoon reformiin vahvasti liitetyn henkilökohtaistamisen. Jos se tarkoittaa sitä, että osaamista voidaan aiempaa joustavammin rekisteröidä ja muuttaa osaksi tutkintoa, se on perusteltua. Mutta jos reformissa oletetaan, että opiskelijat haluaisivat oppia ja kasvaa ammattiinsa surffailemalla itsenäisesti mahdollisuuksien ja valintojen avaralla merellä, ollaan hakoteillä. Opiskelija-asiakkaat haluavat ja tarvitsevat ensi sijassa valmiuksia kiinnittyä omalle paikalleen yhdessä toisten kanssa. Jos reformi ei turvaa tätä ensisijaisena pyrkimyksenään, sitä ei pidä perustella ainakaan asiakaslähtöisyydellä.

 

Antti Maunu (tutkijatohtori, Turun yliopisto) tekee etnografista tutkimusta ammatillisen koulutuksen arjesta ja sen toimivuudesta. Blogisarjassa hän kertoo tutkimuksensa tuloksia ja niiden antia ammatillisen koulutuksen kehittämiselle.

You may also like...

2 Responses

  1. Sanna Ryökkynen says:

    Kiitos Antti mielenkiintoisesta ja tarpeellisesta kirjoituksesta! Merkityksellistä ei ole löytää vastausta pelkästään kysymykseen, kuka minä olen tässä maailmassa, vaan myös siihen, että miten minä olen tässä maailmassa. Tämän vastauksen hahmotteluun tarvitsemme toinen toisiamme.

  1. 3.4.2019

    […] Toinen työelämän kehystys liittyy opiskelijoiden kasvuun ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen – työelämä nähdään opiskelijoiden tulevaisuutena. Kun opiskelijoiden elämä etenee, he itsestään selvästi menevät työelämään. Osaltaan tämä liittyy ajatukseen työelämän autenttisuudesta. Kun työelämä ja siihen osallistuminen koetaan ”siksi oikeaksi” elämäksi, se ilmenee luontevasti myös opiskelijoiden normaalitilana aikuisuudessa. Asiassa on myös moraalisia puolia, joita aiemmassa tutkimuksessa on kuvattu työntekijäkansalaisuuden käsitteellä. Työntekijäkansalaisuus viittaa oikeuksiin, joiden ajatellaan kuuluvan palkkatyöhön ja veronmaksuun osallistuville kansalaisille. Samalla työntekijäkansalaisuus viittaa riippumattomuuteen yhteiskunnan palvelu- ja tukijärjestelmistä, itsellisyyden ja omillaan pärjäämisen ihanteeseen. Oman tutkimukseni valossa työntekijäkansalaisuuden ihanteet ovat vahvoja ammatillisen koulutuksen kentällä – myös ammattiopiskelijoiden itsensä keskuudessa. […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *