Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2013

Videoeditointi (iMovie)

Suurten vetten takana videomuotoiset CVt ovat viime vuosina yleistyneet. IT english tunnilla testasimme videon käyttöä iMovies -appsin avulla. Oppilaiden tehtävänä oli tehdä itsestään videoesittely englanniksi teemalla ”Asiakaspalvelu- ja Tieto- ja viestintätekniikan taitoni”. Oppilaille oli aikaa varattu 3 h ja videointi toteutettiin iMovie appsin avulla parityönä. Tulokset esiteltiin lopuksi AirPlayn avulla hyödyntäen AppleTVtä.

Kommentit:

– tekniikka (AirPlay, AppleTV) toimi moitteetta. Ainoaksi ongelmaksi muodostui äänentaso eli luokkamme kaipaisi lisää volyymia eli kaiuttimia.

– oppilaiden esitykset olivat hyvin eritasoisia

Muistiinpanot (Notability)

IT english tunnilla testasimme kolmannen vuoden Datanomi opiskelijoiden kanssa iPadia muistiinpanojen teossa Notability- appsilla. Tehtävänä oli referoida käyttöjärjestelmistä kertovia lyhyitä artikkeleita. Tunti toteutettiin siten että kukin oppilas tutustui yhteen artikkeliin ja kirjoitti siitä muistiinpanot Notability -appsilla. Tämän jälkeen muistiinpanoja hyväksikäyttäen oppilas kertoi englanniksi oman artikkelinsa perusidean toisille opiskelijoille. Toisella viikolla testasimme vielä samaa sovellusta siten, että muistiinpanot kirjoiteltiin julkaisujärjestelmistä kertovista videoista.

Ipadien mukana toimitettu kynä ei suurta ihastusta herättänyt – se on selvästi suunniteltu ’painamiseen’ ei kirjoittamiseen.

Kommentit:

– yhä useammalla Sammossa opiskelunsa aloittavalla nuorella on hankaluuksia muistiinpanojen kirjoittamisen. Tarjoaisivatko tabletit siihen apukeinon?

– monilla liiketalouden oppitunneilla haetaan tietoa eri tietolähteistä: mobiililuokan avulla oppitunti pystytään toteuttamaan muussa kuin ATK -luokassa ja opiskelijat pystyvät laatimaan muistiinpanot tai esityksen (Keynote)

Tabletin työvälineohjelmat (Numbers)

Työvälineohjelmien tunneilla (2. vuoden Datanomit ja Taloushallinnonmerkonomit) kokeilimme Numbers ja Keynote -appsin käyttöä. Kummatkin ryhmät taitavat Microsoftin Excelin ja PowerPointin käytön hyvin.

Harjoitustehtävä laadimme peruslaskutoimituksia sisältävän laskelman, jossa käyttäjät joutuivat syöttämään myös luvut itse. Numbersin käyttöliittymä toki poikkeaa perinteisestä Windwos maailmasta mutta pienen kokeilun jälkeen oppilaat keksivät kuinka kaavat laaditaan ja taulukko muotoillaan. Exceliin verrattuna tiedon syöttö on toki hitaampaa mutta muuten oppilaille ei ongelmia ilmennyt. Kaikki saivat tehtävään sille varatussa ajassa 1 h tehtyä. Oppilaat kokivat tehtävän mukavana vaihteluna.

Keynoten avulla oppilaat laativat pikaisen esityksen kolleegastaan, jossa hyödynnettiin sekä liikkuvaa että still kuvaa. Esitykset katsottiin hyödyntäen AirPlayta ja AppleTVtä. Ongelmia ei ilmennyt.

Kommentit:

– Numbers -sovellus sopii taulukkolaskentaa hyvin tunteville opiskelijoille pienenä kertausharjoituksena. Tehtävään kannattaa liittää jatkossa grafiikan muodostaminen, joka on hyvin näppärästi toteutettu Numbersissa.

– iPadin sovellukset eivät suoraan tallenna tiedostoa mihinkään vaan se löytyy ainoastaan avaamalla kyseisen sovelluksen. Työn voi tallettaa pilvipalveluun (DropBox, SkyDrive, Google Drive) tai lähettää itselleen sähköpostilla (toiminto ei toiminut verkossamme) . Testasin pilvipalveluun tallentamisen oppitunnin jälkeen ja havaitsin että Numbers apps tukee suoraan  Microsoftin ja Googlen pilvipalveluita sekä DropBoxia. Sampo on ottanut tänä vuonna käyttöön Microsoftin SkyDriven, jonka merkitys oppilas käytössä jatkossa kasvaa.

– Keynotea voisi näppärästi hyödyntää vaikkapa Datanomien aloituspäivässä, jossa oppilaat jaettaisiin pienryhmiin, jossa kukin ryhmä esittelisi itsensä

 

Kuulumisia Sammosta

Saimme 2 mobiililuokkaa (Lebat) asennettua joulukuun pariksi viimeiseksi kouluviikoksi. Laitteet (tabletit, Airport ja AppleTV) konfiguroitiin siten iPadit kirjautuvat automaattisesti Airportin muodostamaan lähiverkkoon, josta on yhteys koulun verkkoon ja sitä kautta Internetiin. Tableteissa käytetään yhtä ja samaa Apple-IDtä, jolle on ostettu joukko appseja.

Testasimme luomamme ’ekosysteemin’ toimintaa Merkonomi ja Datanomikoulutuksessa. Laitteet toimivat opetustilanteessa lähes moitteetta. Jotkin iPadit hukkasivat asetuksensa (alkunäyttö) mutta ainoa opetukseen vaikuttava ongelma tuli eteen siinä ettemme pystyneet asentamaan Googlen sähköpostitiliä koska Soneran tarjoama Internet -yhteys ei mahdollista palvelun asentamista koulun verkossa. Testasimme laitetta kotioloissa jossa asennus toimi normaalisti. Sähköposti tarjoaisi oppilaille pilvipalveluiden ohella mahdollisuuden lähettää harjoitustehtävä (esimerkiksi Numbers, Keynote) omaan sähköpostiinsa.

Lisäksi asensimme yhteen luokkaan AppleTV ja testasimme AirPlayn toimivuutta. Lukuunottamatta  puutteellista äänen toistoa (kaiuttimet puuttuvat) iPadit saivat yhteyden. Lisäksi AirDrive avulla iPadit pystyivät kopioimaan tietoa laitteesta toiselle.

Kaiken kaikkiaan tekniikka on valmis ja mobiililuokat lähtevät kiertoon ympäri Sammon eri toimipisteitä heti tammikuun alussa. Tarkoituksena on että yksi mobiililuokka on saman osaston käytössä noin 3-4 viikkoa, jonka aikana opettajat ja opiskelijat tutustuvat luokan käyttömahdollisuuksiin opetustilanteissa.

Syksyn videosatoa

Päätin testailla oppilaiden kanssa Facebookin ja blogien lisäksi videointia. Osallistuin viime keväänä Ope.fi 2-tason koulutukseen, jossa yhtenä oppimistehtävänä oli videon tuottaminen. Olin siis jonkin verran kärryillä videon tuottamisen vaiheista, joten ihan tyhjän päältä en matkaan singahtanut. Toisaalta nythän tarjoutui mahdollisuus oppia oppilaiden kanssa lisää.

Pohdin syksyn alkumetreillä sitä, mitä kannattaisi videoida, koska hankkeen puitteissa oli mahdollisuus saada koekäyttöön kolme Ipadia. Päätin nostaa videoinnin avulla, joitain olennaisia oppisisältöjä esiin. Ykkösvuoden syksyn oppisisällöistä valitsin mittojen ottamisen ja näytön dokumentointi.

Teimme kokeilut 2-3 hengen ryhmissä. Aluksi valokuvasimme mittojen oton ja näytön eri vaiheet, ja sen jälkeen koostimme still-kuvista kokonaisuuden. Jokaisessa ryhmässä oli ainakin yksi, joka oli käyttänyt Ipadia aiemmin. Pienen esittelyn jälkeen oppilaat työstivät kokonaisuudet melko itsenäisesti. Apua kaivattiin lähinnä tekstin tai äänen lisäämiseksi videoon.

Lopuksi videot katseltiin yhdessä läpi, ja samalla pohdittiin sitä, mikä videossa onnistui hyvin, ja missä olisi vielä kehittämisen varaa. Etenkin mittojen oton videointi oli erityisen onnistunut oppimistehtävä, koska mittausvirheet näkyivät selvästi videoilta. Näytön vaiheiden videointi oli myös kohtuullisen toimiva kokeilu, mutta edelliseen verrattuna melko erilainen, sillä siinä korostui valmistusprosessi. Näyttönä valmistettiin turvaliivejä.

Phototastic-2013-12-02-14-33-42

Näiden muutamien kokeilujen jälkeen uskon, että videointi syventää oppimista, koska käsiteltävät asiat jäsennetään ja kootaan loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Lisäksi olennaiset oppisisällöt tulee kerrattua useamman kerran. Onnistumisen kannalta ilmeistä onkin se, että poimii oppimista tukevat, olennaiset oppisisällöt. Tuskinpa ihan kaikkea tarvitsee videoida.

Kunhan saan oppilaiden suostumuksen, niin linkitän tänne jokin kokeiluista.

Sirpa Vauhkala

Survey Gizmo

Törmäsin viime viikolla sähköiseen kyselyyn, joka oli tehty netistä löytyvällä Survey Gizmo -sovelluksella (www.surveygizmo.com). Googlasin sovelluksen ja se löytyikin helposti. Sovelluksesta on olemassa ilmainen versio, jonka käyttöä varten pitää luoda käyttäjätunnus ja salasana. Sovellus on englanninkielinen, mutta varsin helposti ymmärrettävä.

Jo ilmaisversiossa on mielestäni hyvin monipuolisia ominaisuuksia: Kyselypohjan teeman voi valita yli 40 vaihtoehdosta, jotka sisältävät myös iPad- ja Android-”ystävälliset” vaihtoehdot. Kysymystyyppejä on useita: kyselyyn voi laatia radionappula-, monivalinta-, pudotusvalikko-, liukusäädin-, lyhytvastaus- tai avoimia kysymyksiä. Monivalinta- ja pudotusvalikkokysymyksiin voi käyttää ohjelmassa olevia valmiita (englanninkielisiä) luetteloita tai voi laatia omat luettelot. Liukusäätimeen voi asettaa itse sopivan asteikon sekä alku- ja loppupisteiden arvot. Osan kysymyksistä voi merkitä pakollisiksi, jolloin valmiiseen lomakkeeseen tulee punainen tähti. Esikatselussa voi tarkistaa  kyselylomakkeen ulkonäön, myös sen, miltä kysely näyttäisi tabletin tai älypuhelimen näytöllä. Lomakkeen teemaa ja kysymyksiä pääsee muokkaamaan helposti. Kysymyksiä on myös valmiissa kirjastoissa, esim. kurssiarviointiin sopivia kysymyksiä, mutta ne ovat tietenkin englanniksi (vaikka ei se tietenkään estä käyttämästä niitä). Valmiin kyselyn voi myös tuoda Wordistä.

Sovellus antaa valmiille kyselylle linkin, jonka voi jakaa sähköpostilla tai muulla haluamallaan tavalla. Kyselyyn ei voi asettaa päivämääriä, jolloin se on vastattavissa, se voi olla vain auki tai suljettu. Sovellukseen pitää siis muistaa kirjautua uudelleen sulkemaan kysely.

Survey Gizmosta saa tietenkin myös raportteja kyselyn tuloksista. Tulokset voi viedä .csv-tiedostona Exceliin tai ne saa .pdf-versiona (ks. kuvat).

SurveyGizmo2SurveyGizmo1

Olen joskus tehnyt Wilmaan pieniä kyselyitä opiskelijoille, mutta Survey Gizmo -kyselyn voi osoittaa muillekin kuin opiskelijoille, esim. työpaikkaohjaajille, muille työelämän kontakteille ja yhteistyökumppaneille tai sillä voi pyytää palautetta ”kaupallisista” kursseista. Opiskelijoilta voi kurssipalautteen lisäksi kerätä myös etukäteistietoa kurssisuunnittelun tueksi tai testata opiskelijoiden tietoja tai asenteita nimellä (pakollinen kysymys, johon pitää vastata oma nimi) tai nimettömänä. Vastauksista saa raportin myös vastaajittain eriteltynä eli Survey Gizmo -lomaketta voisi käyttää myös vaikka sähköisenä kokeena.

Virtuaaliopetuksen päivien päivittelyä

Tunnelma reissusta jäi hieman valjuksi, vaikka seura oli mitä mainiointa. Suurimpana syynä lienee se, että en osannut soveltaa uusia asioita suoraan vaatetusalan opetukseen. Päivien painotus oli ehkä enemmän yleissivistävien kuin ammattiaineiden opetuksessa.

Useimmissa luennoissa sivuttiin Avoimet oppiympäristöt teemaa. Tällä saralla kuumia termejä tuntuivat olevan MOOC ja cMOOC. Viimeisen vuosikymmenen aikana vaatetusalan oppimateriaali on uudistunut melkoisesti. Tarjolla on kirjallisuutta, jota voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen. Lisäksi opettajat tuottavat omaa materiaaliaan, joka helposti hautautuu omiin kansioihin ja mappeihin. Materiaalia on siis paljon, mutta olisi toivottavaa, että se olisi avoimemmin tarjolla myös verkossa. Uudet vinkit, näkemykset ja ajatukset ovat suotavia, sillä oma opetus jumittuu liian usein samoille, vanhoille uomilleen. Vaatetusalan avoimen oppimateriaali tuottaminen ja kokoaminen sellaiseen palveluun, josta se olisi kaikkien käytettävissä, olisi upeaa. Mistä löytyisi siis joukko tekijöitä, jota lähtisivät suuntamaan sujuvasti uuteen suuntaan?

Toinen teema, jonka valitsin tietoisesti olivat pelit ja virtuaalimaailmat, joista kumpaankaan en ole aiemmin juurikaan syventynyt. Tosin roolihahmoja olen luonut muutamiin digipalveluihin. Mitä virtuaalimaailma voisi tarkoittaa vaatetuksen näkökulmasta? Muutaman asiaa avaavan esityksen jälkeen nousivat esiin ainakin asiakaspalvelu, NY-yrittäjyys, pukeutumistyylien ja -historian hahmottaminen sekä somistusten ja esillepanojen suunnittelu. Vastaavasti peleissä voisi opetella toimimaan niin vaara- kuin asiakaspalvelutilanteissa. Myös jotkin roolipelit voisivat toimia vaatetusalan oppimateriaalina. Mistä näitä virtuaalimaailmoja ja pelejä sitten löytyisi? Siinä sitten taitaa olla seuraava visainen kysymys. Loppujen lopuksi taisi käydä niin, että kysymyksiä tuli enemmän kuin vastauksia.

Mukava oli olla matkalla, jutustella hankeporukan kanssa, testailla tabletteja ja ilmaisappseja. Yllättävän hyvin yhteydet toimivat myös junassa. Tabletti tippui junan lattialle, mutta ei särkynyt. Sekin on testattu. Lujaa tekoa tuntuu Acer olevan. Tein töitä tulomatkan tukka putkella, ja hyvä niin. Tabletin käyttöön tuli varmuutta ja löytyi pari uutta jippoa kuvan käsittelyyn, joista vinkkaan sitten myöhemmin.

Sirpa Vauhkala

Virtuaalipäivät

Innostava ilmapiiri.
Hankkeita, esimerkkejä ja mahdollisuuksia on pilvin pimein.
Oma pää kannattaa pitää valoisana ja seurata toistaiseksi omaa pilvejään. Eli mobiililaitteiden ja työssöoppimisen ohjaamisen liiton edistämistä. Uutta ja sinistä voi sitten lisätä vähitellen. Ideoita syntyi. Miten esimerkiksi historian ja säädösten kurssin saisi nousemaan pilviin. Sillä yhä avoimempiin oppimisympäristöihin ollaan maailmalla menossa. Kuten tiedottamisen suhteenkin. Pilviin parvissa; työyhteisö, opiskelijat, vanhemmat.
Unohtamatta, että ykkösenä on pedagogiikka.

Ootsä mun kaveri: Facebookin käyttö ohjausvälineenä

Ootsä mun kaveri? Leikitsä mun kaa?

Pienenä näitä kysymyksiä oli jatkuvasti ja oli tarkkaa mitä niihin vastasi. Toisen mieltä kun ei saanut pahoittaa, mutta aina ei tehnyt mieli leikkiä kaikkien kanssa. Tämä sama asia kohtaa nuoria ja aikuisia myös nykypäivänä Facebookin vuoksi. Ketä hyväksymme kaveriksi? Miten rajaamme kaverit? Olenko kaikkien kaveri? Poistanko kavereita ”salaa”? Ryhmittelenkö jonkun superkaveriksi ja jonkun ”ei -kaveriksi”, jolle en näytä lainkaan päivityksiäni? Vaikeaa, eikö totta. Entä sitten, kun kyseessä on opettaja ja pitäisi olla oppilaiden kaveri? Jos haluaa käyttää Facebookkia ohjausvälineenä, koska siellä ne kaikki oppilaat kuitenkin ovat ja viestit menevät sitä kautta hyvin perille. Mutta, harva opettaja haluaa oppilaiden näkevän sitä oikeaa omaa arkiminää. Siitä juhlaminästä puhumattakaan.

Pennasen Heinin kanssa olemme nyt jonkin verran käyttäneet Facebookkia ohjausvälineenä. Koska emme halunneet oppilaita ”oikeiksi” kavereiksi, ja oppilaatkan eivät oikeasti halua meitäkään kavereiksi, muodostimme opettamillemme luokille omat ryhmät luokkatunnuksen mukaan. Esim. LIAM12R. Tänne kutsuimme opiskelijat lähettämällä heille ryhmän linkin tai kutsut sähköpostitse. Hyvin oppilaat sinne sitten liittyivät, kun joku ensin aloitti ”lumivyöryn”. Osa heistä tosin ei vieläkään ole matkassa mukana, mutta kyseessä on noin yksi kahdestakymmenestä

Mitä sinne sitten kirjoitetaan? Yleensä olemme laittaneet vähän samoja asioita kuin wilmaan: tiedotuksia seuraavien tuntien annista, poikkeustapauksia, toiminta-ohjeita. Heini on paljon laittanut myös työssäoppimiseen liittyviä lomakkeita. Ainakin minä hämmästyin alussa, kun oppilaat alkoivat kirjoittaa myös henkilökohtaisempia asioita seinälle. Hyvä niin, sillä siitä se yhteisöllisyys ja ryhmähenkikin kasvavat. Paljon oppilaat myös kyselevät pulmatilanteissa meiltä asioita facebookin kautta: Mitä teen, jos… Mitä sinne blogiin piti laittaa… Milloin on tunnit jne. Tarkoituksemme kyllä näin toteutuu: Facebook on meille lähinnä ohjaus- ja ohjeistusväline – vapaamuotoisempi sellainen. Tärkeät ja virallisemmat asiat tiedotamme Wilman kautta ja tehtävät pääsääntöisesti löytyvät Optimasta. Alussa tämä oli hankalaa oppilaille hahmottaa, missä mitäkin on, mutta nyt asia jo sujuu.

 

image

Tässä kuva Facebook -ryhmästämme. Tänään oppilas kyseli Priimuksessa olleen touhupäivän ja Tapalounaan jälkeen, että voisinko laittaa kuvia ryhmäämme. He haluaisivaat niitä omaan blogiinsa.

 

 

Kyselin noin viikko sitten oppilailta ”paperiversiona”, mitä mieltä ovat tällä hetkellä R -luokan toiminnasta. Kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä, joitain pieniä parannuksia olisi. Samassa lomakkeessa kysyin myös, mitä mieltä ovat Facebook -ryhmästämme ja miten ja millä siellä käyvät. Hajonta oli suurta. Mitään luokitusta eri merkkisistä puhelimista en saanut, muuta monet käyttävät puhelinta Facebookissa käymiseen. Osa käytti sujuvasti rinnalla ”perinteistä” tietokonetta, mutta myös tabletit olivat käytössä. Ajattelin jollain tunnilla kysellä tarkemmin, mitä tabletteja he käyttävät. Epäilen kyllä, että suurimmalla osallla on käytössä iPad. Kaikki eivät ryhmässä päivittäin vierailleet, mutta moni vastasi että ”usein”. Facebook tuntui olemaan myös tykätty tiedotuskanava sen epävirallisuuden vuoksi ja ”koska käyn siellä kuitenkin”. Oikealla raiteella siis ollaan.

 

 

 

Virtuaaliopetuksen päiven antia 2-3.12.2013

 

Kävimme Valtakunnallisilla Virtuaaliopetuksen päivillä katsastamassa tarjonnan. Paljoa ei uutta asiaa tullut, mutta vanhan vahvistusta sitäkin enemmän. Tärkeintä taisi kuitenkin olla se asioista puhuminen ja suunnitteleminen. Hankkeen kannalta tämä oli hyvä reissu, sillä kerrankin tuntui olevan aikaa puhua…

 

Osallistuimme eri seminaareihin molempina päivinä. Tästä piti tehdä yhteispostaus kaikkien siellä olleiden kesken, mutta emmepä olleetkaan samassa junassa matkalla takaisin ja Windows -tablettikin heitti koko ajan pois netistä. Tämä on nyt sitten vain Heini & Henniksen näkökulmasta. Lisätkää muut vaikka kommentti -kenttään mielipiteenne, jos ette postausta jaksa kirjoittaa. Olisi kiva kuulla muidenkin mietteitä!

 

Heini kävi katselemassa sosiaalisen median käytöstä ja kuuntelemassa Sairasen Jarkon esitystä sosiaalisen median ja flipped classroomin hyödyntämisestä opetuksesta. Käsitys vahvistui siitä, että oikeilla jäljillä ollaan omissa touhuissamme. Pintakillan ihmisiä tuli taas tavattua ja tällä kertaa sovimme yhteisestä AC-palaverista liittyen heidän toimintatapoihinsa, josko sieltä saisi lisäneuvoja oman projektin eteenpäin viemiseen

 

 Hennis innoistui jälleen pelillisyydestä oppimisessa. Aikomukseksi tuli keväällä testata ainakin Visuaalisen myyntityön ja tuote-esittelyn kurssin puitteissa Second Lifea että pelin luomisohjelma Scratchia. Ja tietysti oman ajan puitteissa testailla näitä vähän muutoinkin. Uusi hanke-aihiokin lähti Sirpan kanssa itämään aivoissa. Tämä oli se suurin asia, joka jäi Henniksen taskuun muhimaan.

 

Huomasimme, että oma mallimme toimii ja saimme vahvistusta siihen, että olemme oikealla polulla ja tekemämme kokeilut ovat toimineet muuallakin. Kehittämistä meillä kuitenkin vielä on – lähinnä haluaisimme saada itsellemme paremman ”rungon” seuraavan vuoden opiskelijoita varten. Hyviä keskusteluja sekä oman mallimme että yleisten asioiden puitteissa kävimme monien eri tahojen kanssa.

 

Samalla kokeilin Windows -tabletin toimivuutta, kun sen vidoin olin käsiini saanut. Jostain syystä netin kanssa on vielä paljon ongelmia, mutta kuvata tällä ainakin pystyy:

 

WIN_20131202_135413