Mobiilit ohjaajat -hankkeen tulosten esittelyä toiminnallisessa työpajassa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaarissa:
Mobiilit ohjaajat -hankkeen tulosten esittelyä toiminnallisessa työpajassa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaarissa:
Kevät on jo pitkällä ja kokeilut ovat edenneet seuraavaan vaiheeseen. Lyseon lukion oppilaiden kanssa toteutettava puvustusprojekti sai päivän valon ennen talvilomaa. Näytelmän pääteemana on nuorten syrjäytyminen, jota käsitellään hieman poikkeavasti nuoren parin häissä. Syrjäytymisen syihin siirrytään takaumina näytelmän edetessä.
Puvustusryhmässä on Lyseon lukion, Jyväskylän ammattiopiston ja Huoneteatterin väkeä. Puvustuksen ideointia seuraavat myös maskeeraajat ja kampaajat. Aiempina vuosina viestintä on tapahtunut kännyn ja sähköpostien välityksellä, joka on ollut melko työlästä kaikille osapuolille. Viestejä tulee paljon ja niitä on hankala hallita. Osa viesteistä voi jäädä avaamatta ja viestintä ontuu. Loppuvaiheessa tulee aina tulipalokiire.
Suljettu facebook-ryhmä on ollut oiva apulainen tässäkin tapauksessa. Ryhmän kautta sovimme mittojen otto- ja sovitusaikoja, julkaisemme idealuonnokset, kommentoimme muiden luonnoksia ja viestittelemme myös muista käytännön asioista. Asiat säilyvät samalla alustalla, ja niihin on helppo palata myös myöhemmin.
Esimerkiksi seuraavaa rooliasun malli esiteltiin ryhmässä, ja vastauksia tuli melko rivakasti. Turha odotteluaikaa ei siis juuri tullut, joten valmistus pääsi hyväksynnän jälkeen vauhtiin. Mikäs sen motivoivampaa niin oppilaaan kuin ohjaajankin kannalta. Roolipukujen valmistus etenee vauhdikkaasti, koska palautetta tulee lähes reaaliajassa.
Oppilaat ovat lähes koko ajan langoilla, joten viestittely ei jää pelkästään kouluaikaan. Huomaan myös itse lipeäväni tsekkamaan puvustusryhmän kuulumisia vapaa-aikana. Tosin tämä ei tunnu työltä, vaan on upea seurata oppilaiden intoa, ja viestittelyn sujuvuutta. Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän pikku apulaiseen.
Sirpa Vauhkala
Opettajan kokemuksia iPad- ja Windows 8 -tableteista opetuskäytössä: miten toimivat laitteina, mitä sovelluksia (appseja) niihin voi löytää ja miten ne palvelevat opetuskäyttöä. Tutustu tästä.
Tässä Jyväskylän ammattiopiston Kauppa ja palvelut -yksikön opettajien väliraportti työssäoppimispainotteisen luokan kehittämiseksi mobiilein ohjauksen menetelmin.
Raportissa myös osio, jossa opettajat ovat arvioineet WIndows 8 -tabletin käyttöä opetuksessa ja ohjauksessa.
Ootsä mun kaveri? Leikitsä mun kaa?
Pienenä näitä kysymyksiä oli jatkuvasti ja oli tarkkaa mitä niihin vastasi. Toisen mieltä kun ei saanut pahoittaa, mutta aina ei tehnyt mieli leikkiä kaikkien kanssa. Tämä sama asia kohtaa nuoria ja aikuisia myös nykypäivänä Facebookin vuoksi. Ketä hyväksymme kaveriksi? Miten rajaamme kaverit? Olenko kaikkien kaveri? Poistanko kavereita ”salaa”? Ryhmittelenkö jonkun superkaveriksi ja jonkun ”ei -kaveriksi”, jolle en näytä lainkaan päivityksiäni? Vaikeaa, eikö totta. Entä sitten, kun kyseessä on opettaja ja pitäisi olla oppilaiden kaveri? Jos haluaa käyttää Facebookkia ohjausvälineenä, koska siellä ne kaikki oppilaat kuitenkin ovat ja viestit menevät sitä kautta hyvin perille. Mutta, harva opettaja haluaa oppilaiden näkevän sitä oikeaa omaa arkiminää. Siitä juhlaminästä puhumattakaan.
Pennasen Heinin kanssa olemme nyt jonkin verran käyttäneet Facebookkia ohjausvälineenä. Koska emme halunneet oppilaita ”oikeiksi” kavereiksi, ja oppilaatkan eivät oikeasti halua meitäkään kavereiksi, muodostimme opettamillemme luokille omat ryhmät luokkatunnuksen mukaan. Esim. LIAM12R. Tänne kutsuimme opiskelijat lähettämällä heille ryhmän linkin tai kutsut sähköpostitse. Hyvin oppilaat sinne sitten liittyivät, kun joku ensin aloitti ”lumivyöryn”. Osa heistä tosin ei vieläkään ole matkassa mukana, mutta kyseessä on noin yksi kahdestakymmenestä
Mitä sinne sitten kirjoitetaan? Yleensä olemme laittaneet vähän samoja asioita kuin wilmaan: tiedotuksia seuraavien tuntien annista, poikkeustapauksia, toiminta-ohjeita. Heini on paljon laittanut myös työssäoppimiseen liittyviä lomakkeita. Ainakin minä hämmästyin alussa, kun oppilaat alkoivat kirjoittaa myös henkilökohtaisempia asioita seinälle. Hyvä niin, sillä siitä se yhteisöllisyys ja ryhmähenkikin kasvavat. Paljon oppilaat myös kyselevät pulmatilanteissa meiltä asioita facebookin kautta: Mitä teen, jos… Mitä sinne blogiin piti laittaa… Milloin on tunnit jne. Tarkoituksemme kyllä näin toteutuu: Facebook on meille lähinnä ohjaus- ja ohjeistusväline – vapaamuotoisempi sellainen. Tärkeät ja virallisemmat asiat tiedotamme Wilman kautta ja tehtävät pääsääntöisesti löytyvät Optimasta. Alussa tämä oli hankalaa oppilaille hahmottaa, missä mitäkin on, mutta nyt asia jo sujuu.
Tässä kuva Facebook -ryhmästämme. Tänään oppilas kyseli Priimuksessa olleen touhupäivän ja Tapalounaan jälkeen, että voisinko laittaa kuvia ryhmäämme. He haluaisivaat niitä omaan blogiinsa.
Kyselin noin viikko sitten oppilailta ”paperiversiona”, mitä mieltä ovat tällä hetkellä R -luokan toiminnasta. Kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä, joitain pieniä parannuksia olisi. Samassa lomakkeessa kysyin myös, mitä mieltä ovat Facebook -ryhmästämme ja miten ja millä siellä käyvät. Hajonta oli suurta. Mitään luokitusta eri merkkisistä puhelimista en saanut, muuta monet käyttävät puhelinta Facebookissa käymiseen. Osa käytti sujuvasti rinnalla ”perinteistä” tietokonetta, mutta myös tabletit olivat käytössä. Ajattelin jollain tunnilla kysellä tarkemmin, mitä tabletteja he käyttävät. Epäilen kyllä, että suurimmalla osallla on käytössä iPad. Kaikki eivät ryhmässä päivittäin vierailleet, mutta moni vastasi että ”usein”. Facebook tuntui olemaan myös tykätty tiedotuskanava sen epävirallisuuden vuoksi ja ”koska käyn siellä kuitenkin”. Oikealla raiteella siis ollaan.
Oppilaani lähtivät työssäoppimisjaksolle (TOP) marraskuun alkupuolella ja palaavat viikon kuluttua takaisin areenalle. TOP-jakso kestää neljä viikkoa ja painottuu asiakaspalveluun. Oppilaat ovat siis pääasiallisesti vaatetusalan liikkeissä, myymälöissä, pukuvuokraamoissa tai tarvikemyymälöissä.
Yhtenä TOP-jakson itsenäisenä oppimistehtävänä on päiväkirjan kirjoittaminen. Kyseinen tehtävä on kirjattu niin opetussuunnitelmaan kuin koulutussopimuksiin. Kuten aiempinakin vuosina kirjoitamme päiväkirjaa Facebookin suljettuun ryhmään. Teen joka viikon alussa kysymyksen, johon on tarkoitus vastata viikon kuluessa.
Kysymyksiä on ollut melko helppo tehdä, koska muotoilen ne suoraan OPS:n sisällöistä, joita tässä tapauksessa ovat asiakaspalvelu, yrityksen tuotteisiin ja tuotteiden hinnoitteluun sekä työyhteisön pelisääntöihin tutustuminen. Jokaisella TOP-jakson viikolla on siis oma teemansa.
Oppilaat näkevät toistensa vastaukset. Muiden vastaukset tukevat niiden oppilaiden kirjoittamista, joille se on aluksi vaikeaa. Myös kysymykset on ollut helpompi ymmärtää, kun näkee muiden vastauksia. Vastausten perusteella oman työssäoppimisjakson sisältöä voi verrata siihen, mitä muut tekevät omissa TOP-paikoissaan.
Osa oppilaista kysyy ryhmässä myös muita, käytännön TOP-jaksoon tai opiskeluun liittyviä asioita, jolloin kaikki pääsevät näkemään kysymykset ja vastaukset. Ryhmä toimii siten myös hyvänä informointivälineenä. Olen myös välittänyt ryhmän kautta muista olennaisia asioita.
Facebook on ollut oivallinen alusta ja oppilailta on tullut pääsääntöisesti hyvää palautetta. Ohjaavana opettajana olen kokenut mielenkiintoisena sen, että pääsen seuraamaan oppilaiden TOP-jaksoa reaaliajassa, ja voin puuttua asioihin aikaisessa vaiheessa, jos sellaiseen ilmenee tarvetta.
Facebookin käytön ainoana ongelmana on ollut se, että kaikki oppilaat eivät välttämättä halua liittyä siihen. Olen käyttänyt rinnakkaisina alustoina Optimaa tai Wilmaa, mutta niissä aktiivisuus ja yhteisöllisyys ovat olleet selvästi heikompia kuin Facebookissa.
Sirpa Vauhkala
Kokeilun aihe: Facebookin käyttö työssäoppimisen ohjauksessa sekä TOP-päiväkirjana.
Toteutin kokeilun kolmannen vuoden sähköasentaja opiskelijoille. Tarjosin mahdollisuutta osalle ryhmästä (11/24), joista kokeiluun lähti mukaan 4 opiskelijaa.
Suurin syy poisjääntiin oli se, että opiskelijoilla ei ollut Facebook tiliä, eivätkä he halunneet sitä perustaa kokeilua varten. Yllätyin kuinka vähän opiskelijoista oli liittynyt Facebookiin ja kuinka moni olisi halunnut käyttää Facebookia, vaikka vaan, opiskeluja varten.
Muodostin Facebookiin suljetun ryhmän, jossa tapahtui sekä ohjaus että päiväkirjan pito. Ryhmään mukaan lähteneet kokivat tämän tavan toimia nykyaikaiseksi, ja ihmettelivätkin, että miksi emme ole käyttäneet aikaisemmin Facebookia opiskelussa.
Ohjauksellinen toiminta oli pääsosin erilaisten kyselyjen tuottaminen Facebookin kysely-työkalulla. Vastaukset tulivat opiskelijoilta nopeasti.
TOP-päiväkirjaa pidettiin aluksi melko laiskasti (pääosin ei ollenkaan), johtuen pitkälti siitä, että en ollut antanut ehken järkevää ohjeistusta kuinka päiväkirjaa voisi pitää. Opiskelijat kokivat, että tekstin kirjoittamiseen perustava päiväkirjan pito ei ole mukavaa lukea, eikä sitä ole mukava tehdä. Oppilaat tekivät itseohjautuvasti jakson lopuksi koonteja työssäoppimisjaksosta. Koonneissa oli kuvia tekemistään sähköasennuksista sekä kerrontaa mitä työt sisälsivät jne. Koonnit olivat erittäin loistavia oivalluksia, kuinka mobiililaitteita voidaan käyttää opiskelun tukena mm. raporttien tuottamisessa (reflektiot).
Yhteenveto kokeilusta:
Lyhyen kokeilun perusteella voisi todeta, että Facebook voisi olla yksi hyvä tapa aktivoida opiskelijoita TOP-jaksoilla sekä hyvä tapa tehostaa TOP-jaksojen seurantaa ja ohjausta. Facebookin lisäksi vastaavan tyyppisiä yhteydenpito sovelluksia on markkinoilla useita. Ryhmältä saadun palautteen pohjalta oppilaat olivat itse pitäneet, isommassa ryhmässä, yhteyttä toisiinsa, niin sanoin kuin kuvinkin, WhatsApp-sovelluksella. Näyttäisi siltä, että opiskelijat liittyvät herkemmin WhatsApp-tyyppisiin ryhmiin kuin Facebook-ryhmiin. On nähtävissä myös sellainen seikka, että opiskelijat haluavat kuulua ja näkyä omissa ryhmissään myös TOP-jaksoilla, jolloin muutoin eivät näe luokkakavereitaan.
Koekeilun perusteella ongelmaksi saattaa muodostua se, että kaikki opiskelijat eivät liitty esim. Facebookiin, jolloin ryhmänohjaamien saattaa muodostua haastavammaksi, kun joutuu käytämään useita eri viestintäkanavia. Näkisin, että opettajien kannattaa satsata siihen, että saa opiskelijat liittymään siihen ohjaussovellukseen, joka on valittu ko. jaksolle.
Omat kokemukset Facebookin käytöstä TOP-ohjauksessa ovat rohkaisevia. Mukaan lähteneiden opiskelijoiden positiivinen suhtautuminen SoMe:n käyttöön opiskelussa kannustaa kokeilemaan muitakin SoMe työkaluja, kuten blogit jne.
Pääsemme nyt testaamaan myös, miten Windows 8 -tabletit toimivat mobiileissa ohjaustilanteissa. Laitteet ovat kuntayhtymän tämän hetken strategian mukaisia sopimuslaitteita, joten niiden tutkiminen opetus- ja ohjauskäytössä on paikallaan. Opettajat saavat kukin Windows 8 -tabletin 3G-yhteydellä ja lähdemme hahmottamaan erilaisia työpaikoilla tapahtuvia ohjaustilanteita.
Samalla etsimme sovelluksia/appseja, jotka voisivat toimia opetuksen ja opiskelun tukena. iPadeista meillä on jo hyvää kokemusta Pulpetista tabletille -hankkeen myötä, jossa niitä kokeiltiin ammatillisessa opetuksessa. Etsimme Win 8 -tableteista samantyyppisiä appseja ja sovelluksia, joilla voidaan tukea oppijan tiedon prosessointia ja syväoppimista innostavilla ja motivoivilla tavoilla (esim. videotyökalu iMovie, miellekarttaohjelma Popplet, sarjakuvatyökalu Strip Design, sadutus ja roolinottosovellus Story wheels, roolinottosovellus Puppet pals, lisätyn todellisuuden sovellus Aurasma. ”Kaikki appsit” eivät siis kiinnosta lainkaan, vaan laatu korvaa määrän. Hyviä ja ison opetusalan joukon testaamia iPad-sovelluksia on jo pitkä lista olemassa (Top Apps iBook iPadeille), sitä peilaamme nyt Windows 8 -tableteista löytyviin sovelluksiin.
Eli, Win 8 -tableteillemme asennetaan tietohallintomme toimesta Live essentials-paketti, joka sisältää mm. Movie Maker=Elokuvatyökalun työpöytäsovelluksena. Mm. tätä vertaamme iMovieen. Modernit appsit asennamme itse Kaupasta ja eilen haarukoimme sieltä opettajien kanssa aika randomilla mm. seuraavat ensikokeiluun:
Ja koska realistinen tulevaisuuskuva on, että tulevaisuuden oppilaitoksissa työskennellään kaikenlaisilla laitteilla, pyrimme tarkastelemaan asioita mahdollisimman laiteriippumattomasti. Mobiiliohjauksen testaukseen kuuluvat tärkeinä vällineinä ne oppilaitoksen perustyövälineet, joita opettaja ja opiskelijat käyttävät arjessa. Työpaikkaohjaustilanteissa meillä opettajat käyttävät mm. opintotietojärjestelmä Wilmaa, palautejärjestelmä Inkaa, oppilaat käyttävät blogeja lisääntyvästi oppimispäiväkirjoina ja portfolioina.
Lisäksi käytössä ovat etäohjauksen välineet Skype, Adobe Connect ja Facebook. Nämä toimivat selaimella käytettynä ja aika lailla hyvin mobiililaitteen merkistä riippumatta (toki laitteen ruudun koko tuo nyansseja käyttöön). Näiden sujuvaa käyttöä ohjaustilanteissa hahmotamme kokeiluissa.
Torstai –aamulla 19.9.2013 pidimme toisen etäluennon klo 8.15 alkaen. Connect pro –yhteydessä oli kuusi reipasta tyttöä. Loput kuuntelevat Optimasta löytyvän videotallenteen päivän aikana itsenäisesti. Tällä kertaa äänessä oli Heini ja aiheena Yhteiskuntavastuu. Päivän jaksotimme niin, että Heini piti Yhteiskuntavastuusta luennon, esitteli kurssin tehtävät sekä seuraavan TOP –tehtävän. Päivän tehtävät ja siihen liittyvä materiaali löytyy Optimasta. Tuttuun tapaan laitoimme seuraavan viikon TOP –tehtävän blogiimme.
Saman päivän aikana oli tarkoitus olla myös toisen kerran yhteydessä oppilaisiin. Vähän puolen päivän jälkeen minun (Henniksen) oli tarkoitus tarkistaa ja esitellä edellisen viikon tehtäviä sekä avustaa päivän tehtävien teossa. Seuraavalla viikolla käydään tänä päivänä annetut tehtävät kasvokkain tunneilla läpi.
Aamulla homma sujui jo paremmin. Heinin oli paljon mukavampi pitää etäluentoa, koska tällä kertaa saimme jo oppilaiden ääniäkin kuulumaan. Kahdella oli omat kuulokkeet. Seuraavalla kerralla yritämme saada oppilaille lainattua koulusta kuulokkeita, niin saadaan ”oikea” etäluento käyntiin. Muutamalla oppilaalla olisi ollut kamerakin käytössä, mutta juuri heränneinä eivät halunneet kuvaansa julkisuuteen. Harjoitus tekee mestarin, ajattelimme.
Loppuhuipentumasta ja mestaruudesta tulikin sitten loppufloppi ja masennus. Kone ei meinannut käynnistyä ja kun sain (Hennis) vihdoin connect pron auki niin eipä se sitten toiminutkaan. Statuksella Host kyllä olin, mutta siihen ei tuntunut olevan oikeuksia. Sain eTutor –Jussin apuun ja loppujen lopuksi työskentelin sitten hänen tunnuksillaan. Onneksi meillä on Facebook –ryhmä, niin pääsin oman puhelimeni kautta laittamaan oppilaille reaaliaikaista tietoa siitä, mitä tapahtuu. Ja onneksi oppilaat tajusivat kurkata sieltä. Kävi sitten illansuussa ilmi, että minulta oli jostain syystä poistettu tuo Host –status, vaikka se näkyikin. Lisäpettymyksen toi se, ettei palautettuja töitä ollut kuin yksi, osaa en saanut auki ja niin edelleen. Että silleen. Pelillisyys -uutuutemme sentään pystyin esittelemään pienen kikkailun avulla. Täytyy nähdä tämä vain niin, että täytyy repiä jostain aika aina tarkistaa kaikki aina kunnolla vaikka kuinka olisi kiire. Ja koittaa, jos pelillisyydellä saa motivaatiota nostettua.