Mobiilit ohjaajat -hankkeen tulosten esittelyä toiminnallisessa työpajassa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaarissa:
Mobiilit ohjaajat -hankkeen tulosten esittelyä toiminnallisessa työpajassa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaarissa:
TOP -merkonomiluokkamme kirjoittavat blogia työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä, koulun projekteistaan sekä oppimisestaan yleensä. Toimeksiantoihin meillä on Pennasen Heinin kanssa yhteinen ohjausblogi https://blogit.gradia.fi/topmerkonomi tai https://blogit.gradia.fi/visu, johon laitamme aina joitain kommenttejamme projekteista ja kaikki toppitehtävät.
Lähdin käymään yrityksiä läpi Koulutussopimuksientekokierrokselle. Ajattelin kokeilla itselleni jotain uutta ja samalla helpottaa työpaikkaohjaajien asioiden hahmottamista. Tärkeää kun tällaisessa tilanteessa on että ohjaajat tietävät, mitä oppilaat tekevät, miksi he niin tekevät ja mikä on lopputulos. Koulutussopimuksiin lisäsin tekstin, jota Heini oli jo alkuun työstänyt. Siinä kerrotaan lyhyesti oppimisblogeistamme, siitä että asiat on käyty läpi sekä mm. valokuvaamiseen liittyvät luvat. Kävin tekstin työpaikoilla läpi, keskustelimme asioista ja lisäksi näytin tai yritin näyttää ohjaajille ohjausblogiamme.
Osa blogimme, oppilaiden töiden sekä tehtävien esittelyistä sujui muitta mutkitta: ohjaajat olivat kiinnostuneita, keksivät heti yritykseen sopivia asioita ja nettikin toimi. Joukossa oli myös muutama ohjaaja, jotka silminnähden vierastivat blogi -ajattelua vaikka eivät mitään sanoneet.
Ongelmana oli myös tekniikka: nettiyhteys välillä toimi vähän aikaa ja joissain tapauksissa ei lainkaan. Tähän olen nyt jo tämän Windows -tabletin kanssa tottunut. Ihmettelen kyllä suuresti, että jos SIM -kortti on lykätty sisälle, niin mielestäni sen pitäisi toimia moitteettomasti. Itselläni ei omassa iPädissäni ole korttia, mutta työkavereillani sellaisen omaavissa iPädeissä on aina matkoilla yms. netti toiminut moitteettomasti. Keksin kuitenkin tähän ratkaisun. Otin esille oman iPhoneni ja kävimme siitä blogin läpi. Vikana ei siis ollut se, että olimme esim. vanhassa paksuseinäisessä, kylmähuoneesta tehdyssä toimistossa, koska muuten puhelimenkin yhteys ei olisi toiminut. Vai olenko nyt niin tekniikan ihmelapsi, että en vain ymmärrä missä vika? Lieneekö sitten palveluntarjoajan linjoissa eikä ihan vain omissa piuhoissani?
Kokemukset olivat hyviä kuitenkin yleisestä näkökulmasta. Visuaalisena ihmisenä haluan aina nähdä asiat kuvina tms. ja mielestäni tämä auttoi ohjaajia hahmottamaan, mistä on kyse. Haemme näin myös läpinäkyvyyttä opetukseen ja mielestäni tälläkin tavalla sitä tulee. Palaute oli mielestäni hyvä. Jään odottamaan ja toivomaan, että ohjaajat käyvät ainakin oman oppilaansa blogia katsomassa. Ja jos vaikka meille tulisi uusia ideoita siitä, mistä kannattaisi teettää syventäviä tehtäviä. Hankaluus tässä on kyllä se, että kaikissa työpaikoissa ei ole nettiä tai sitä ei ehditä käyttää. Jää siis osittain ohjaajien oman innostuksen piikkiin kurkkia, mitä oppilaan oppimisblogissa tapahtuu.
Tässä Jyväskylän ammattiopiston Kauppa ja palvelut -yksikön opettajien väliraportti työssäoppimispainotteisen luokan kehittämiseksi mobiilein ohjauksen menetelmin.
Raportissa myös osio, jossa opettajat ovat arvioineet WIndows 8 -tabletin käyttöä opetuksessa ja ohjauksessa.
Ootsä mun kaveri? Leikitsä mun kaa?
Pienenä näitä kysymyksiä oli jatkuvasti ja oli tarkkaa mitä niihin vastasi. Toisen mieltä kun ei saanut pahoittaa, mutta aina ei tehnyt mieli leikkiä kaikkien kanssa. Tämä sama asia kohtaa nuoria ja aikuisia myös nykypäivänä Facebookin vuoksi. Ketä hyväksymme kaveriksi? Miten rajaamme kaverit? Olenko kaikkien kaveri? Poistanko kavereita ”salaa”? Ryhmittelenkö jonkun superkaveriksi ja jonkun ”ei -kaveriksi”, jolle en näytä lainkaan päivityksiäni? Vaikeaa, eikö totta. Entä sitten, kun kyseessä on opettaja ja pitäisi olla oppilaiden kaveri? Jos haluaa käyttää Facebookkia ohjausvälineenä, koska siellä ne kaikki oppilaat kuitenkin ovat ja viestit menevät sitä kautta hyvin perille. Mutta, harva opettaja haluaa oppilaiden näkevän sitä oikeaa omaa arkiminää. Siitä juhlaminästä puhumattakaan.
Pennasen Heinin kanssa olemme nyt jonkin verran käyttäneet Facebookkia ohjausvälineenä. Koska emme halunneet oppilaita ”oikeiksi” kavereiksi, ja oppilaatkan eivät oikeasti halua meitäkään kavereiksi, muodostimme opettamillemme luokille omat ryhmät luokkatunnuksen mukaan. Esim. LIAM12R. Tänne kutsuimme opiskelijat lähettämällä heille ryhmän linkin tai kutsut sähköpostitse. Hyvin oppilaat sinne sitten liittyivät, kun joku ensin aloitti ”lumivyöryn”. Osa heistä tosin ei vieläkään ole matkassa mukana, mutta kyseessä on noin yksi kahdestakymmenestä
Mitä sinne sitten kirjoitetaan? Yleensä olemme laittaneet vähän samoja asioita kuin wilmaan: tiedotuksia seuraavien tuntien annista, poikkeustapauksia, toiminta-ohjeita. Heini on paljon laittanut myös työssäoppimiseen liittyviä lomakkeita. Ainakin minä hämmästyin alussa, kun oppilaat alkoivat kirjoittaa myös henkilökohtaisempia asioita seinälle. Hyvä niin, sillä siitä se yhteisöllisyys ja ryhmähenkikin kasvavat. Paljon oppilaat myös kyselevät pulmatilanteissa meiltä asioita facebookin kautta: Mitä teen, jos… Mitä sinne blogiin piti laittaa… Milloin on tunnit jne. Tarkoituksemme kyllä näin toteutuu: Facebook on meille lähinnä ohjaus- ja ohjeistusväline – vapaamuotoisempi sellainen. Tärkeät ja virallisemmat asiat tiedotamme Wilman kautta ja tehtävät pääsääntöisesti löytyvät Optimasta. Alussa tämä oli hankalaa oppilaille hahmottaa, missä mitäkin on, mutta nyt asia jo sujuu.
Tässä kuva Facebook -ryhmästämme. Tänään oppilas kyseli Priimuksessa olleen touhupäivän ja Tapalounaan jälkeen, että voisinko laittaa kuvia ryhmäämme. He haluaisivaat niitä omaan blogiinsa.
Kyselin noin viikko sitten oppilailta ”paperiversiona”, mitä mieltä ovat tällä hetkellä R -luokan toiminnasta. Kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä, joitain pieniä parannuksia olisi. Samassa lomakkeessa kysyin myös, mitä mieltä ovat Facebook -ryhmästämme ja miten ja millä siellä käyvät. Hajonta oli suurta. Mitään luokitusta eri merkkisistä puhelimista en saanut, muuta monet käyttävät puhelinta Facebookissa käymiseen. Osa käytti sujuvasti rinnalla ”perinteistä” tietokonetta, mutta myös tabletit olivat käytössä. Ajattelin jollain tunnilla kysellä tarkemmin, mitä tabletteja he käyttävät. Epäilen kyllä, että suurimmalla osallla on käytössä iPad. Kaikki eivät ryhmässä päivittäin vierailleet, mutta moni vastasi että ”usein”. Facebook tuntui olemaan myös tykätty tiedotuskanava sen epävirallisuuden vuoksi ja ”koska käyn siellä kuitenkin”. Oikealla raiteella siis ollaan.
Kävimme Valtakunnallisilla Virtuaaliopetuksen päivillä katsastamassa tarjonnan. Paljoa ei uutta asiaa tullut, mutta vanhan vahvistusta sitäkin enemmän. Tärkeintä taisi kuitenkin olla se asioista puhuminen ja suunnitteleminen. Hankkeen kannalta tämä oli hyvä reissu, sillä kerrankin tuntui olevan aikaa puhua…
Osallistuimme eri seminaareihin molempina päivinä. Tästä piti tehdä yhteispostaus kaikkien siellä olleiden kesken, mutta emmepä olleetkaan samassa junassa matkalla takaisin ja Windows -tablettikin heitti koko ajan pois netistä. Tämä on nyt sitten vain Heini & Henniksen näkökulmasta. Lisätkää muut vaikka kommentti -kenttään mielipiteenne, jos ette postausta jaksa kirjoittaa. Olisi kiva kuulla muidenkin mietteitä!
Heini kävi katselemassa sosiaalisen median käytöstä ja kuuntelemassa Sairasen Jarkon esitystä sosiaalisen median ja flipped classroomin hyödyntämisestä opetuksesta. Käsitys vahvistui siitä, että oikeilla jäljillä ollaan omissa touhuissamme. Pintakillan ihmisiä tuli taas tavattua ja tällä kertaa sovimme yhteisestä AC-palaverista liittyen heidän toimintatapoihinsa, josko sieltä saisi lisäneuvoja oman projektin eteenpäin viemiseen
Hennis innoistui jälleen pelillisyydestä oppimisessa. Aikomukseksi tuli keväällä testata ainakin Visuaalisen myyntityön ja tuote-esittelyn kurssin puitteissa Second Lifea että pelin luomisohjelma Scratchia. Ja tietysti oman ajan puitteissa testailla näitä vähän muutoinkin. Uusi hanke-aihiokin lähti Sirpan kanssa itämään aivoissa. Tämä oli se suurin asia, joka jäi Henniksen taskuun muhimaan.
Huomasimme, että oma mallimme toimii ja saimme vahvistusta siihen, että olemme oikealla polulla ja tekemämme kokeilut ovat toimineet muuallakin. Kehittämistä meillä kuitenkin vielä on – lähinnä haluaisimme saada itsellemme paremman ”rungon” seuraavan vuoden opiskelijoita varten. Hyviä keskusteluja sekä oman mallimme että yleisten asioiden puitteissa kävimme monien eri tahojen kanssa.
Samalla kokeilin Windows -tabletin toimivuutta, kun sen vidoin olin käsiini saanut. Jostain syystä netin kanssa on vielä paljon ongelmia, mutta kuvata tällä ainakin pystyy:
Adope Connect Pro -etäohjauksessa yrityksessä
Minulla on opiskelijoita työssäoppimassa kahdella luokalla ympäri Keski-Suomen ja ajan käyttöä järkevöittääkseni testasin tänään etäarviointia Adope Connetpro ohjelman avulla tablettien välityksellä. Olen käynyt harjoittelun alussa opiskelijan työpaikalla ja olemme käyneet tällöin läpi ja kirjanneet ylös opiskelijan tavoitteet ja tehtävät. Olen ollut myös tässä välillä yhteydessä ohjaajaan ja varmistellut tavoitteiden täyttymistä. Etäyhteydellä hoidettiin siis viimeinen arviointi keskustelu.
Lainasin opiskelijalleni koulun tabletin ja katsoimme, kuinka opiskelija voisi jakaa verkkoyhteyden omalta kännykältään tabletille, sillä työpaikalla ei ollut langatontaverkkoa eikä koulun tabletissa ollut sim-korttia. Työpaikan suojaukset estivät kokoushuoneen linkin jakamisen sähköpostin välityksellä, joten tämän vuoksi päädyimme mobiililaiteratkaisuun.
Haasteita
Pieniä haasteita tabletlaitteen käyttöön tässä tilanteessa aiheutti äänen kiertäminen. Minun monologini ajaksi pyysin opiskelijaa mykistämään heidän mikrofoninsa, jolloin äänen kiertäminen poistui. Muulloin tämä aiheutti minulle pientä ”epämukavuutta”, sillä kuulin omat kysymykseni kahteen kertaan. Opiskelijan ja ohjaajan puhuessa pystyin seuraamaan heidän arviointikeskusteluaan oikein hyvin.
AC ohjelman käyttö tabletilla onnistuu yksin loistavasti, sillä tablet laitteeseen liitettävät kuulokkeet estävät äänen kiertämisen. Itse olen käyttänyt AC-ohjelmaa lukuisat kerrat verkkokouksiin täysin moitteettomasti.
Kokemukset
Työpaikka ohjaaja piti kokemusta ihan positiivisena ja mainitsi tämän olevan tulevaisuutta. Haasteena pohdimme yhteyden pelaamista ja sitä, ettei koululla ole tarjota laitetta, jossa verkkoyhteys olisi valmiina. Myöskään yrityksen omat tietokoneet ja laitekanta ei tue etäyhteyksien käyttöä eli heillä ei ole langatonta verkkoa, eikä tarvittavia mikrofooneja tai kuulokkeita.
Itse koin, että kokeilusta oli minulle hyötyä nimen omaan oman työajan järkevässä käytössä, sillä nyt en istunut autossa 2x 45min tavoittaakseni yhden opiskelijan, vaan pystyin käymään keskustelun ja siirtymään sen jälkeen suoraan seuraavaan tehtävään. Tulevaisuudessa, jos koneisiin sisäänrakennetut mikrofoonit yleistyvät, niin tästäkin menetelmästä tulee yksinkertaisempi käyttää. Itse aion jatkaa kokeiluja aina, kun se on järkevää ja siihen tarjoutuu mahdollisuus.
Torstai –aamulla 19.9.2013 pidimme toisen etäluennon klo 8.15 alkaen. Connect pro –yhteydessä oli kuusi reipasta tyttöä. Loput kuuntelevat Optimasta löytyvän videotallenteen päivän aikana itsenäisesti. Tällä kertaa äänessä oli Heini ja aiheena Yhteiskuntavastuu. Päivän jaksotimme niin, että Heini piti Yhteiskuntavastuusta luennon, esitteli kurssin tehtävät sekä seuraavan TOP –tehtävän. Päivän tehtävät ja siihen liittyvä materiaali löytyy Optimasta. Tuttuun tapaan laitoimme seuraavan viikon TOP –tehtävän blogiimme.
Saman päivän aikana oli tarkoitus olla myös toisen kerran yhteydessä oppilaisiin. Vähän puolen päivän jälkeen minun (Henniksen) oli tarkoitus tarkistaa ja esitellä edellisen viikon tehtäviä sekä avustaa päivän tehtävien teossa. Seuraavalla viikolla käydään tänä päivänä annetut tehtävät kasvokkain tunneilla läpi.
Aamulla homma sujui jo paremmin. Heinin oli paljon mukavampi pitää etäluentoa, koska tällä kertaa saimme jo oppilaiden ääniäkin kuulumaan. Kahdella oli omat kuulokkeet. Seuraavalla kerralla yritämme saada oppilaille lainattua koulusta kuulokkeita, niin saadaan ”oikea” etäluento käyntiin. Muutamalla oppilaalla olisi ollut kamerakin käytössä, mutta juuri heränneinä eivät halunneet kuvaansa julkisuuteen. Harjoitus tekee mestarin, ajattelimme.
Loppuhuipentumasta ja mestaruudesta tulikin sitten loppufloppi ja masennus. Kone ei meinannut käynnistyä ja kun sain (Hennis) vihdoin connect pron auki niin eipä se sitten toiminutkaan. Statuksella Host kyllä olin, mutta siihen ei tuntunut olevan oikeuksia. Sain eTutor –Jussin apuun ja loppujen lopuksi työskentelin sitten hänen tunnuksillaan. Onneksi meillä on Facebook –ryhmä, niin pääsin oman puhelimeni kautta laittamaan oppilaille reaaliaikaista tietoa siitä, mitä tapahtuu. Ja onneksi oppilaat tajusivat kurkata sieltä. Kävi sitten illansuussa ilmi, että minulta oli jostain syystä poistettu tuo Host –status, vaikka se näkyikin. Lisäpettymyksen toi se, ettei palautettuja töitä ollut kuin yksi, osaa en saanut auki ja niin edelleen. Että silleen. Pelillisyys -uutuutemme sentään pystyin esittelemään pienen kikkailun avulla. Täytyy nähdä tämä vain niin, että täytyy repiä jostain aika aina tarkistaa kaikki aina kunnolla vaikka kuinka olisi kiire. Ja koittaa, jos pelillisyydellä saa motivaatiota nostettua.
”Kiltakoulut ovat saapuneet kaupunkiin…”.
Olemme tässä viimeisen vuoden aikana tutustuneet monellakin eri kokoonpanolla ja eri tilaisuuksissa kiltakoulujen toimintaan. Nyt oli vuorossa kiltakoulujen toiminnallinen loppuseminaari.
Olemme havainneet useaan otteeseen, että kiltakoulujen oppimis- ja ohjausmenetelmät ovat oppimista edistäviä ja kannustavia. Toimivia ”paloja” poimimalla mekin saisimme Jyväskylään uusia keinoja/tapoja/mahdollisuuksia jne. uudenlaisen oppimisen ja ohjaamisen ja sitä kautta osaamisen kasvuun.
Tässä muistio päivän tapahtumista:
Toiminnallisessa osuudessa tutustuimme eri kiltojen toimintaan.
Matkailukilta
Matkailukiltalaiset kertoivat omasta opiskelustaan ja oppimisesta:
Opiskelijat toimivat tiimissä/ryhmissä joissa on muutamia opiskelijoita niin nuoriso- kuin aikuispuolella.
Opiskelijat tekevät projekteja eri aiheista. Projektit dokumentoidaan videoina, blogeina jne. joita sitten arvioidaan vertaisarviointia opiskelijoiden ja opettajien toimesta.
Projektityöt toteutetaan osin työelämään, jolloin SoMe taidot siirtyvät oppilaitoksista työpaikoille!
Seuraavassa otteita matkailukillan tuotannosta Pudasjärven reissulta: (tähän tulee video kunhan saan sen julkaistavaan muotoon)
Puualan kiltakoulu
Puualan kiltakoulusta kertoili OSAOn edustaja.
Kiltakoulujen yksi tyypillinen tavoite on tehdä oppineen mahdollisimman työelämälähtöiseksi. Asikastyöt ovat siten merkittävässä osasassa oppimista, varsinkin puualalla, jossa puutuotteiden valmistaminen pelkkinä työsali ”harjoitteita” ei ole mielekästä.
Pintakilta
Asentajakilta
Asentajakillassa hyödynnetään mobiililaitteita (ipad) mm. opetusvideoiden tuottamiseen, blogien tekoon, QR-koodien lukuun (tehtävän annot).
Kokeilivat aikaisemmin norm. videokuvausta kameralla, mutta luopuivat siitä koska eteentuli yhteensopivuus ongelmia. Päätyivät käyttämään Applen laitteita, koska Apple-laitteiston ja sovelluksien avulla videoiden yms. tuottaminen ja julkaisu oli niin paljon helpompaa.
Mobiililaitteiden käyttö
Kuten ylläolevista pienistä otteista huomaatte, niin kiltakoulut haastavat oppilaat ja opettajat käyttämään mobiililaitteita ja -sovelluksia. On huomattavaa, että mobiilisuutta tärkeämpi pointti on saada opiskelijat motivoitumaan opiskelusta, ja sitä kautta oppimaan uusia asioita, ja näin kartuttamaan osaamista.
Tämän blogauksen tuotokset ovat ensikertalaisen tekemiä, mutta jotenkin tässäkin onnistuin. Blogauksessa käytin ensimmäistä kertaa iPad tarjoamia appseja.
Vuoden kilta!
Kiitoksia järjestäjille, kiitoksia matkaseuralle!
Tsemppiä kaikille tulevaisuuden kehittelijöille ja osaajille!
No niin. Nyt on sitten videot tehty. Kiirusta piti niiden teon kanssa, varsinkin kun oli ongelmia screen-o-maticin kanssa. Kotona en sitä koulun läppärillä pystynyt tekemään, kun ei en päässyt asentamaan Javaa ja koulullakin tehokas palomuuri meinasi estää koko homman. YouTubeenkaan en jostain syystä pystynyt / osannut videdoita ladata, joten ne ovat nyt ihan ”perusvideoita” Optimassa. Lähes viime tippaan meni, kun ei vuorokaudessa ole tarpeeksi tunteja, mutta tulipa tehtyä! Nyt on hyvä mieli!
Sinänsä tuo Screen-o-matic on helppo käyttää. Huomasin, että aina ei tarvitse aloittaa edes alusta, kun pysyy joustavasti äänittämään päälle oikean kohdan löydettyään. Tosin siinäkin meni hetki, ennen kuin hokaisin kumpaa nappia painaa… Ehkä pientä blondiutta oli siis ilmassa. Kätevää, kun pystyi nauhoittamaan ääntä aiemmin tekemänsä power pointin päälle. Testasin myös tehtävän esittelyä, eli tein myös ohjevideon seuraavaan tehtävään. Tehtävän anto on aika monimutkainen, joten ajattelin tuon videon helpottavan sekä tehtävän ymmärtämistä että materiaalin löytämistä/käyttämistä. Katsotaan miten käy tänään oppilaiden päästyä tätä testaamaan.
Aiemmin keväällä käytin Explain Everythingiä iPadilla videon tekemiseen. Jos vertaa Screen-o-Maticia ja Explain Everythingiä niin molemmissa on omat hyvät puolensa mutta myös haasteita. Explain Everytingissä piti jokainen kuva hakea erikseen padin kameran rullasta. Eli tekemistäni power pointeista piti ensi työstää kuva ja sitten siihen teksti ja sen jälkeen vielä ”videoida”. Tuossa oli siis oma työnsä ja näpräämisensä. Tosin ehkä en ihan osaanut tehdä tuota parhaimmalla tavalla. Youtubeen video latautui kyllä helposti, eikä mielestäni tuossa muutoinkaan ollut ongelmia vaan oli kiva sitä tehdä. Screen-o-Maticilla tehdessäni eilen itse työskentely ei ollut vastaavaa näpräämistä vaan sujuvaa ja joustavaa kun hommaan pääsi kiinni. Ainoat ongelmat olivat juuri tuo YouTubeen lähettäminen (ei ladannut jotain lisäosaa minulle) sekä alkuun pääseminen palomuurien tms. vuoksi. Aikaa kului molemmissa paljon. Eilen meni valmiiden power pointtien nauhoituksessa kolmisen tuntia (tosin oli alussa haasteita), enkä kyllä ole niihin vieläkään täysin tyytyväinen. Olisi ehkä kannattanut lukea vielä muutaman kerran asiat läpi ja kirjoittaa enemmän muistiinpanoja siitä mitä sanoo. Ope ei ole ihan vielä oppinut siis kaikkea… Nyt videot kuulostavat varmaankin kyllä siltä, miten tunneilla puhun, mutta ei niitä ”esityksiin” kehdanne käyttää. Tosin tunneilla en ehkä noin paljoa jännitä… 🙂
Joka tapauksessa, suosittelen molempien käyttöä ja testaamista! Varmaankin on käyttäjästä kiinni kumman käyttö sujuu sutjakkaammin. Itse taidan käyttää molempia aina tilanteesta riippuen.
Viime torstain tapaamiskerralla kävimme luokan kanssa läpi miten yhteiskunta tulee muuttumaan vuosikymmenten saatossa, miten se on muuttunut, miten näitä ennustetaan (futurologia ja eri instituuttien tutkimuset) ja miten yritykset näihin voisivat valmistautua. Pohdimme myös luokan omia ajatuksia tulevaisuuden maailmasta eri tavoin työstäen. Teimme iPädeillä nopean mind mapin Popplettia käyttäen siitä, millainen olisi eri ryhmien tulevaisuuskäsitys. Tämän pohjalta jokainen ryhmä työstää omalla tavalla esityksen seuraavalla kerralla. Suurin osa tulee tekemään iPädillä iMovien trailerin ja osa halusi tehdä perinteisen powerpointin.
Koska etenemistahti tulee varmasti olemaan eri ryhmillä eri jo iPädin käyttökokemuksesta johtuen, ajattelin kokeilla jälleen käänteistä luokkahuonetta. Keväällä tuota testasimme mallinuken pukemiseen liittyen. Tällä kertaa haastan itseni ja käytän explain everythingin sijaan Screen-o-matic:ia, johon ei tarvitse ipädiä välttämättä. Tarkoitus siis on, että saatuaan videonsa tai power pointtinsa valmiiksi, ryhmät kuuntelevat etukäteen tekemäni luennot yritysten sijaintiin liittyen. Sen jälkeen he pohtivat jonkun ryhmäläisen yrityksen sijoittumista esim. ostovoiman siirtymisen, liikenteen yms. pohjalta työstäen tästä esityksen.