Aihearkisto: Yleinen

Etutorin kokemuksia kiltailusta

Yleinen

Kiltamalli on koulutuskeskus Tavastiassa kehitetty pedagoginen toimintatapa, jota on kehitetty Kiltakoulut -hankkeessa. Toimintamallissa painotetaan yhteistoiminnallista oppimista ja vertaisoppimista. Kiltatoiminnan pääperiaatteita ovat, että käytössä on avoin oppimisympäristö ja, että jokainen opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa. Oppimista tuetaan vertaisoppimisella ja tutoroinnilla sekä panostamalla ryhmän työilmapiiriin. Työvälineinä käytetään mobiililaitteita ja sosiaalisen median välineitä kuten Wikiä, blogeja, Facebookia ja WhatsAppia. Vastaavaa mallia on kehitetty myös Salon seudun ammattiopistossa Keikkailu-nimellä. Keikkailussa painottuvat edellisten lisäksi yritteliäisyys ja projektimainen työskentelytapa.

Kiltakoulutus käynnistyi Jyväskylän ammattiopistossa syksyllä 2014. Hius-, kauneus- ja vaatetusalan etutorin näkökulmasta kiltamaisten toimintatapojen käyttöönotto on ollut vilkasta kaikilla aloilla. Vaatetusalan kiltamallissa on painottunut uusiin toimitiloihin siirtyminen, ja mallin suunnittelu samoihin tiloihin siirtyvien, muiden toimijoiden kanssa. Kauneusalan alkuvaiheissa ovat painottuneet blogityöskentely ja videoiden tuottaminen. Vauhdikkaimmin kiltamalli on käynnistynyt hiusalalla, joka on liittynyt Kiltakouluihin mukaan, ja heille on suunniteltu alaa kuvaava logo.

Yhteisenä nimittäjänä em. aloille on ollut oppilaitoksen ylläpitämän, WordPress-pohjan luominen ja käyttöönotto kevään ja syksyn 2014 aikana. Julkaisualustat ovat alakohtaisia ja avoimia. Kaikilla kyseisen alan opettajilla on käyttö- ja muokkaamisoikeudet blogeihin. Blogit löytyvät seuraavien linkkien takaa:

WordPress-alustan perustoiminnot tulivat tutuiksi melko nopeasti. Haastavinta suunnitteluvaiheessa oli valikkorakenteen muokkaaminen niin, että se palvelisi opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehtoina oli joko opetussuunnitelman rakenteen mukainen, tai sitten vuosittain ja jaksoittain etenevä jäsennys. Päädyimme jälkimmäiseen, koska mielestämme se tuki paremmin tietojen löydettävyyttä.

Sivuja ja jaksoja linkittäessäni havaitsin, että valikkorakennetta olisi mahdollista keventää. Tällöin yksi alavalikkorivistö jäisi pois, mikä tukee paremmin aineiston luettavuutta etenkin silloin, kun sitä selaillaan mobiililaitteella. WordPress-pohjien rakennetta ja sisältöä kehitetään kuluvan lukukauden aikana vastaamaan paremmin opiskelijoiden, mutta myös opiskelijoiden tarpeita.

Hius-, kauneus- ja vaatetusaloilla blogipohjan perusrakenne on sama, mutta niiden sisällössä painottuu alakohtaiset erot. Yhdistäviä sisältöjä ovat mm. alakohtaiseen opiskeluun, yrittäjyyteen, Taitaja-toimintaan, hankintapaikkoihin ja työssäoppimiseen liittyvä aineisto. Seuraava vaihe on atto-aineiden integrointi sujuvaksi osaksi blogityöskentelyä.

Alkuvaiheessa myös Petäjäveden toimipisteen, tekstiili- ja vaatetusalan artesaani koulutus oli tuottamassa sisältöä Vaatetin-blogiin, mutta suunnitelmat muuttuivat matkan varrella.  Artesaani-koulutukselle päätettiin luoda oma WordPress-alusta, koska alusta palvelisi paremmin kokonaisuudessaan koko artesaani-koulutusta ja heidän opetussuunnitelmansa sisältöjä.

Syksyllä 2014 lähes kaikki, muoti- ja kauneusalojen ryhmät päättivät kirjoittaa blogimuotoista oppimispäiväkirjaa. Useimmat opiskelijat ovat luoneet pohjansa Bloggeriin tai Weeblyyn. Blogityöskentelyn tavoitteena on tarjota avoin ja oppimispäiväkirjamainen työskentelytapa, johon kuvataan omaa oppimista kuvin, tekstein ja videoin. Blogien visuaalisessa ulkoasussa painottuu opiskelijan persoonallisuus ja ammattiala.

Sisällön tuottamisessa on alakohtaisia eroja ja painotuksia, mutta päivitysten lähtökohtina voidaan pitää lyhyitä tiedonhakutehtäviä ja tuotteen valmistusprosessin kuvaamista. Aineistoa tuotetaan koko opintojen ajalta. Muutama jatkava ryhmä on rajannut blogityöskentelyn tietyn projektin tai opinnäytteen koostamiseen.

Myös videoiden tuottaminen on lisääntynyt syksyn kuluessa selvästi. Videointikohteina ovat olleet eri työvaiheet, -tavat ja -välineet. Aineistoa on koostettu Ipadeilla ja oppilaiden omilla mobiililaitteilla kuten älypuhelimilla. Ohjelmistoista suositumpia ovat olleet Imovie ja Movie Maker, joilla kuvat ja videonpätkät on koottu toimiksi esityksiksi. Valmiit videot on varastoitu joko Moniviestimeen tai YouTubeen tai omiin salaisiin arkistoihin.

Muista some-välineistä suosituimpia ovat olleet Facebook ja WhatsApp. Facebookia on käytetty luokkakohtaisen informointiin, työssäoppimisen ohjaamiseen ja oppimateriaalin jakamiseen. WhatsAppia on hyödynnetty informointi- ja asiakastyöskentelyvälineellä. Eri välineet tarjoavat hieman erilaisia toimintamahdollisuuksia. Olennaista toimivan ja käyttötarkoitukseen soveltuvan välineen valinnassa on myös ryhmän mielipide ja näkökannat. Jokainen opettaja on ottanut käyttöön ne sosiaalisen median välineet, jotka tuntuvat tukevat parhaiten omaa pedagogista toimintamalliaan.

Yhteistyö on sujunut melko mutkattomasti ja uusia ideoita on syntynyt vauhdilla. Uusien toimintatapojen omaksuminen on vaatinut opettajilta epämukavuusalueella toimimista ja uskallusta hypätä uutteen ja hallitsemattomaan, paikoitellen myös siirtymistä oppijan rooliin. Ongelmia ja päänvaivaa ovat tuottaneet lähinnä langattoman verkon verkkainen toiminta ja yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Etutorin näkökulmasta alkusyksyyn on sisältynyt paljon positiivista puhinaa ja pohdintaa. Syksy on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta melkoisen kiireinen.

Sirpa Vauhkala

Videointikokemuksia

Ope ja oppilaat materiaalin tuottajina, Vaatetus, Videot opetuksessa, Win 8 tabletti, Yleinen

Alkuvaiheessa omat videointikokeiluni ja -kokemukseni olivat melko minimaalliset, joten päätin lähteä liikkeelle tutkailemalla ryhmäni vuosisuunnitelmaa. Halusin nostaa esille sellaisia, olennaisia oppisisältöjä, jotka ovat merkityksellisiä vaatteen valmistuksen onnistumisen kannalta.

Testikäytössä olivat Windows-tabletti ja kolme Ipadia. Windows-tabletin testaaminen jäi henkilökohtaiselle tasolle, koska vempele oli uusi eikä yhdellä Windows-tabletilla vielä kovin pitkälle pötkitä, sillä ryhmässä oli lähes 20 opiskelijaa. Ongelmana oli myös se, että tablettiin kirjautuminen edellytti henkilökohtaisia tunnuksia, mikä vaikutti etenkin siihen, että kirjautumiseen kului melkoisesti aikaa. Etsin sopivia ilmaisappseja kuvien käsittelyyn ja videoiden muokkaamiseen. Kuvien käsittelyssä näppäriä olivat Phototastic, KVADphoto+ ja Adobe Photoshop Express sekä Retro Photo Camera, Vintage Photo Camera ja Sketch Photo. Movie Maker osoittautui melko nopeasti parhaaksi ja monipuolisimmaksi köyhän miehen videoidenkäsittelyvaihtoehdoksi.

Suunnittelun lähtökohdaksi valitsin vuosisuunnitelman ja opintojen jaksotuksen. Vaatetusalan opinnot painottuvat tuotteiden valmistukseen, joten valmistusprosessin hallinta on yksi opintojemme ydin. Toinen merkityksellinen seikka on mittojen oton onnistuminen, sillä vaatteen valmistus perustuu useimmiten asiakkaan mittoihin. Kolmanneksi opintoihin olennaisesti sisältyväksi osioksi nousi näytön dokumentointi.

Opiskelijoiden kanssa työskentelyyn valitsin Ipadit, koska niitä oli useampi kappale tarjolla opiskelijoiden testattavaksi. Jaoin opiskelijat 3-4 hengen ryhmiin ja valitsin aiheiksi mittojen ottamisen ja näytön dokumentoinnin. Joka ryhmässä oli vähintään yksi opiskelija, joka oli aiemmin käyttänyt Ipadia. Käsikirjoituksena toimi moniste, johon oli koottu eri mitat ja mittojenottojärjestys. Opiskelijat valitsivat kuvauspaikat ja kuvakulmat sekä sen, miten tarkkaan he dokumentoivat mittojen oton eri vaiheet. Näytön vaiheiden videointi oli myös kohtuullisen toimiva videointi kokeilu. Näyttönä valmistettiin turvaliivejä. Mittojen ottoon verrattuna näytön dokumentoinnissa korostui tuotteiden valmistusprosessi.

Mittojen oton dokumentointia:

Videoiden koostaminen perustui still-kuviin. Pienen esittelyn jälkeen oppilaat työstivät kokonaisuudet melko itsenäisesti. Apua kaivattiin lähinnä tekstin tai äänen lisäämiseksi videoon. Osa videoista vietiin YouTubeen ja myöhemmin myös Moniviestimeen, jonka Jyväskylän ammattiopisto otti käyttöön keväällä 2014. Lopuksi videot katseltiin yhdessä läpi, ja samalla pohdittiin sitä, mikä videossa onnistui hyvin, ja missä olisi vielä kehittämisen varaa. Etenkin mittojen oton videointi oli erityisen onnistunut oppimistehtävä, koska mittausvirheet näkyivät selvästi videoilta.

Kokeilujen aikana huomattiin, että valokuvat ja videopätkät kannattaa tuottaa samalla välineellä, jolloin vältytään tiedonsiirto-ongelmilta. Välillä tiedostoja kierrätettiin läppärin kautta, koska muutoin ne eivät siirtyneet mutkattomasti laitteesta toiseen. Tämä vei jonkin verran aikaa, mutta en kokenut sitä kovinkaan työlääksi toimintatavaksi. 3-4 opiskelijan ryhmäkoko oli sopiva. Videoiden editointi ja äänitys sujuivat aluksi ryhmätyönä, mutta jotkin opiskelijat turhautuvat siihen, ettei heillä ollut muuta tehtävää kuin editoinnin seuraaminen. On myös tarkoituksenmukaista, että kaikki opettelevat editoimaan ja koostamaan videon sekä viemään sen alustalle kuten YouTubeen tai Moniviestimeen.

Ompelun perusosaamisen näytön dokumentointia:

Etutorina olen päässyt opastamaan hius- ja kauneusalan opettajia Ipadien käytössä ja videoiden toteuttamisessa. Käsikirjoitus on tuotettu usein alusta alkaen, mutta lähtökohtana on ollut myös jokin valmis opetusmoniste tai oppikirja, jonka tietosisältö on muokattu videointiin soveltuvaksi. Seuraavassa listassa esimerkkejä videointiaiheista:

  • tuotteen valmistusprosessi
  • yksityiskohdan valmistus
  • yksittäiset, keskeiset oppisisällöt
  • tietosisältöjen kertaus
  • koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
  • näytön dokumentointi
  • kauneus- ja hiusalojen palvelut
  • koe
  • virheiden upottaminen videoon
  • alakohtainen oppimateriaalin tuottaminen

Näiden kokeilujen jälkeen uskon, että videointi syventää oppimista, koska käsiteltävät asiat jäsennetään ja kootaan loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Tällöin opiskelijat kertaavat oppisisällöt useaan otteeseen. Oppimisen tukemisen kannalta on olennaista, että opettaja poimii videoihin olennaiset oppisisällöt ja määrittää reunaehdot videoinnille. Tuskinpa ihan kaikkea tarvitsee videoida.

Videointiin liittyvät haasteet ovat liittyneet pääasiallisesti tekniikan toimivuuteen ja saatavuuteen sekä henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin. Haasteita ovat tuottaneet:

  • langattoman verkon hitaus
  • Ipadien määrä ja lainattavuus
  • Ipadien apps-valikoima
  • videoiden säilytys ja siirrettävyys
  • opettajien ennakkoluulot ja asenteet

Langaton verkko on toiminut paikoitellen melko hitaasti, joten  esimerkiksi videoiden siirtäminen on ollut vaivalloista. Verkkoa kuormittaa se, että videoita siirretään lähes samaan aikaan.  Tilanne on ratkaistu usein niin, että tiedostojen siirtämiseen on käytetty läppäriä tai kiinteää työasemaa. Alkuvaiheessa tiedostot siirrettiin YouTubeen, mutta nykyisin alustana käytettään yhä useammin Moniviestintä.

Ipadit ovat useimpien ryhmien käytettävissä, joten joku toinen ryhmä voi poistaa niistä appseja. Appsien saatavuus on hyvä tarkistaa etukäteen jokaisesta laitteesta.  Suurimpana videointiin liittyvänä haasteena pidän kuitenkin opettajien asennetta ja tekniikan pelkoa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vie oman aikansa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kaikkiin teknisiin ongelmiin ei aina löydy ratkaisua edes etutorin tai muiden tekniikka paremmin hallitsevien taustatoimijoiden takataskusta.

Sirpa Vauhkala

Mobiilia ohjausta ammatillisella

Blogi oppimispäiväkirjana, Blogi portfoliona, Etäohjauksen menetelmät, Facebook-ohjaus, Kauppa ja palvelut, Käänteinen luokkahuone -ajattelu, Ope ja oppilaat materiaalin tuottajina, PLE - henkilökohtainen oppimisympäristö, Ryhmäblogi ohjauksessa, Sosiaali- ja terveysala, Sähkö, Tietoliikenne, Vaatetus, Videot opetuksessa, Väliraportit, Yleinen,

Mobiilit ohjaajat -hankkeen tulosten esittelyä toiminnallisessa työpajassa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaarissa:

Terveysliikunnan ohjaustuokioita iPadeillä

Yleinen

Tiivistelmä:

2.vuoden lähihoitajaopiskelijat tekivät 2 opiskelijan ryhmissä terveysliikunnan erilaisia ohjaustuokioita iPadeillä käyttämällä heidän itsensä ottamia kuvia sekä niistä tehtyjä videoita. IPadeillä tuotettiin tuolijumppaa, keppijumppaa sekä venyttelyohjeita.

Toteutuksen kuvaus:

2.vuoden 12 lähihoitajaopiskelijaa tekivät 2 opiskelijan ryhmissä terveysliikunnan kurssiin liittyviä erilaisia ohjaustuokioita. Nämä ohjaustuokiot pitivät sisällään tulijumppaliikkeitä, keppijumppaliikkeitä sekä venyttelyliikkeitä. Jokainen ryhmä valitsi itse mistä aiheesta toteuttaa ohjaustuokion. Opiskelijat suunnittelivat itse harjoitusliikkeet. Toteutuksen alkuun jokainen ryhmä teki valitsemastaan aiheesta lyhyen teoriaosuuden. Tämän jälkeen ryhmä suunnitteli harjoitteluliikkeet. Liikkeitä oli 5- 10 eri liikettä. Teoriaosuuden opiskelijat tekivät KeyNote diojen avulla. Harjoitusliikkeistä opiskelijat tekivät ensin kuvat. Kuviin äänitettiin selostus liikkeestä ja kuvat tehtiin videoksi iMovien avulla. Toinen opiskelija esiintyi äänenä ja toinen opiskelija oli kuvissa mallina. Valmis video jaettiin Dropboxin kautta.

IPadien käytössä opiskelijat saivat tarvittaessa ohjausta datanomiopiskelijalta. Aikaa tähän iPad työskentelyyn käytettiin 8 tuntia, osa opiskelijoista teki työnsä nopeammin, jolloin he toimivat tarvittaessa apuna muille. Työskentelyä tehtiin 3 päivän aikana.

IPadeilla saatiin paremmat palautteet ohjauksista. Opiskelijat joutuivat miettimään miten liike kannattaa näyttää sekä selostaa muille. Lisäksi tuli huomioida alkuasennot sekä loppuasento, myös se miten liike tulee tehdä oikeaoppisesti.

Se, mitä tämän tyyppinen opetusmenetelmä vaatii opettajalta, on uskallusta ja rohkeutta ottaa uusia haasteita vastaan. Lisäksi tämä iPad työskentely antoi opiskelijoille uusia oppimiskokemuksia sekä elämyksiä. Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta, vaikka osa opiskelijoista aluksi epäröi omia taitojaan ja aristeli esiintyä joko äänellä tai mallina. Tämä iPadeilla työskentely opetti myös tiimityöskentelyä. Oli mukava huomata, kuinka opiskelijat auttoivat toinen toisiaan pulmatilanteissa.

Kati Minkkinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, Saimaan ammattiopisto Sampo

 

 

Taitaja killpailuihin valmistautuminen iPadia hyödyntäen

Yleinen

Leipuri-kondiittori opiskelija Emeliina Papinniemi, toisen vuosikurssin opiskelija valmistautui Lahdessa Taitaja 2014 finaaliin iPadia hyödyntäen. Opiskelija dokumentoi harjoituskerroilla tekemänsä tuotteet, joita arvioitiin yhdessä myöhemmin lehtori Markku Vengasahon kanssa. Lisäksi valmennustiimiin kuului alan yrittäjä Eija Kuningas, Kuningas Kakut. Kommunikointi valmennustiimissä oli todella myönteinen kokemus iPadin avulla. Jokaisella ryhmän jäsenellä oli iPadi käytössä.

  • Positiivisia kokemuksia iPadin käytöstä mm.
    helpottaa harjoituskertojen dokumentointia
  •  motivoi opiskelijaa tekemään kuvallista portfoliota, koska se on niin helppoa
    helppo tapa ottaa kuvia ja lähettää niitä edelleen sähköpostiin, auttaa opiskelijan ohjaamisessa. Opettajan ja muiden valmennustiiminjäsenten ei tarvitse välttämättä olla läsnä, kun opiskelija kysyy neuvoa ongelmatilanteissa. Hän lähettää kuvan sähköpostiin, tiimin jäsenet kommentoivat sähköpostilla tai puhelimella.
  •  helppo tapa kommunikoida valmennustiimin kesken, aktivoi selvästi tiedonkulkua
  •  vaivaton työsali työskentelyssä, soveltuu hyvin opetuskäyttöön työsaliin
  • opiskelija voi tarkistaa tietoja internetin välityksellä helposti IPadin avulla kuvan laatu riittävä, tuotekuvausta varten portfolioon
  • opiskelija saa koottua itselleen kuva-arkiston tekemistään töistä ja voi hyödyntää tätä työhakutilanteissa

Voin suositella opettajana ja kilpailutoiminnan ohjaajana opettajille ja opiskelijoille iPadia. Aiemmin opiskelijat ovat ottaneet kuvia kameralla tai puhelimellaan.

Kameran kuvan laatu on huomattavasti parempi ja suosittelen kameran käyttöä tarkemmissa konditoriatuotekuvauksissa. Puhelimien kännykkäkamerakuvat ovat laadultaan kohtuullisen hyviä, mutta niiden lähettäminen ja tarkasteleminen pieneltä näyttöruudulta on vaikeaa. Kännyköiden käyttö on huomattavasti riskialttiimpi työsalityöskentelyssä ja lisäksi yleisesti puhelimien käyttö ei ole sallittu työsalitunneilla.

Suosittelen iPadia opetuskäyttöön, se nostaa laatua!

Markku Vengasaho
lehtori, kondiittorilajin lajipäällikkö

Näyttösuunnitelman tekeminen iPadillä

Yleinen

Kategoria: Ohjauskokemus

Tiivistelmä: HoRaCa-alan ensimmäisen vuoden opiskelijat laativat 3 opiskelijan ryhmissä kahvilapalvelujen opintokokonaisuuden näyttösuunnitelman iPadillä käyttäen itseottamiaan kuvia ja videoita kerronnassaan. IPadillä tehty näyttösuunnitelma korvasi perinteisen tekstinä kirjoitetun yksilötyönä tehdyn näyttösuunnitelman.

Toteutuksen kuvaus:
Hotelli-, ravintola- ja cateringalan 1. vuoden opiskelijoista 17 opiskelijan ryhmä teki iPad-laitteilla kahvilapalvelujen näyttösuunnitelma käyttäen ilmaisussa kuvia, videoita ja tekstidioja sekä tarinankerrontaa. Näyttösuunnitelmien tekeminen toteutettiin kolmen opiskelijan ryhmätöinä.

IPadillä toteutetulla näyttösuunnitelmalla tavoiteltiin opetussuunnitelman tavoitteiden parempaa tuntemusta opiskelijoille, tiimityöskentelytaitojen kehittymistä omassa yhtä aikaa näyttöä antavassa ryhmässä sekä vaihtoehtoista tapaa kertoa opintokokonaisuuden prosessin hallintaa perinteisen kirjallisen tekstin sijaan.

Opiskelijat purkivat opetussuunnitelmasta kahvilapalvelujen  kuvauksen kahvilan työtehtäviksi. Sen jälkeen he sijoittivat työtehtävät kahvilan päivän prosessiin. Opettajan ohjauksella päivä jaettiin kolmeen osaan: aamulla tehtävät työt, päivällä kahvilan ollessa auki tehtävät työt ja lopputyöt kahvilan sulkeutuessa. Opiskelijat jäsentelivät kahvilan työtehtäviä ensin paperille ja myöhemmin iPadille Poppletin avulla. Osa opiskelijoista teki Poppletin prosessikuvauksen tai käsitekartan lisäksi Keynotilla dioja, joissa he kertoivat teksimuodossa asioista prosessikuvausta tai käsitekarttaa tarkemmin. Sämpylöiden täyttämisestä opiskelijat kuvasivat yhden videon ja kuvasarjan kaikkien yhteiskäyttöön. Kuva ja video jaettiin Dropboxin kautta. Lisäksi opiskelijat kuvasivat harkintansa mukaan omalle ryhmälleen kuva ja videomateriaalia. Tuotetun materiaalin opiskelijat järjestivät tarinaksi iMovien avulla. Lopuksi valmiiseen tarinaan äänitettiin kertojan ääni ja taustamusiikkeja.

Ipadien käytössä opiskelijat saivat ohjausta datanomiopiskelijoilta kaikissa tekemisenvaiheissa. Aikaa iPad-työskentelyyn meni noin 10 tuntia, joka käytettiin kolmen päivän aikana. Tuon 10 tuntia sisältää tehtyjen tuotosten katsomisen ja vertaisarvioinnin sekä palauteen kirjoittamisen tällä tavoin toteutetusta näyttösuunnitelmasta.

IPadin ottamien työvälineeksi opetukseen vaatii opettajalta halua oppia käyttämään nykytekniikkaan, avointa mieltä nähdäkseen sen mahdollisuudet sekä rohkeutta oppia opiskelijoilta. Ipadin käyttäminen opettamisessa antaa mahdollisuuksia, mutta ne saa käyttöönsä vain opettelemalla pois perinteisestä opettamisesta.

Haasteellista oli alussa ohjeistaa opiskelijoita siten, että he tietävät mitä heiltä odotetaan, mutta kuitenkin antamalla tilaa heille toteuttaa itseään. Toteutustapa näyttösuunnitelmaan oli uusi ja minusta tuntui, että ensin annoin liian tarkkaa ohjeistusta. Toisaalta homman liikkeelle saamiseksi opiskelijat tarvitsivat alussa selkeän ohjeistuksen kunnes omat näkemykset alkoivat kypsyä. Ehkä seuraavassa näyttösuunnitelmassa opiskelijat pystyvät toiminaan itsenäisemmin. Myös opiskeluvuodet ja kasvaminen auttavat tässä asiassa. Parasta oli huomata esitysten valmistuessa miten kaikki palaset loksahtivat kohdalleen ja töistä pystyi näkemään sisäistetyn kokonaisuuden.

Aloittelevalle kollegalle yksi lause: Aseta päämäärä, kokeile eri keinoja ja opi opiskelijoilta.

Sanna Kettunen, lehtori hotelli-, ravintola- ja cateringala, Saimaan ammattiopisto Sampo

Sähköpuolen ajatuksia

Sähkö, Yleinen

Kokemuksia.:

3. luokka

Tabletteihin tutustuminen tapahtui selvittämällä jonkin appletin toiminta ja tekemällä siitä lyht esittely. Tablettien käyttö alkoi vilkkaasti ja pyrittiin selvittämään mitä kiinnostavaa ohjelmatarjontaa on käytettävissä. Kunkin opiskelijan täytyi valita yksi appletti jonka toiminasta tekee esittelyn käyttäen tabletin ohjelmia. Alku innostuksen jälkeen tabletin käytöstä löytyi paljon huomautettavaa. Tallentaminen oli hankalaa, käyttöjärjestemä oli outo ja suljettu. Tablettiin olisi haluttu ladata itse ohjelmia ja käyttää niitä. Ablettien esittelyt olivat lähes yksinomaan tekstiä yhdellä sivulla ja muutama kuva.

Seuraavana tehtävänä oli kahden hengen ryhmissä tehdä videota, kuvia ja tekstiä apuna käyttäen selostus ADSL-modemin asennuksesta. Aikaa oli käytettävissä n. 4h. Ryhmät tekivät pääsääntöisesti poverpoint tyyppisen selostuksen. Vain yksi ryhmä aloitti selostuksen tekemällä jonkinmoisen käsikirjoituksen. Käsikirjoituksen tekemisestä oli ollut puhetta edellisellä oppitunnilla. Vain käsikirjoituksen tehnyt ryhmä sai aikaan selostuksen jonka mukaan modemin asennuksen voisi suorittaa jopa maalikko. Selostuksessa käytettiin hyväksi kuvia ja videoa.  Selostukset tuli tallentaa serverillä olevaan kansioon. Osa opiskelijoista ei saanut ttallennusta suoritettua. Kommenttina harjoituksesta oli että tabletin käyttö on hankalaa ja omenalla varustettu tabletti on liian suljettu ja vaikeakäyttöinen.

2. luokka

Kokeilin ADSL- modemin selostuksen tekemistä myös toisella luokalla olevien kanssa. Opiskelijoiden suhtautuminen tablettien käyttöön oli heti alussa positiivisempi. Innostus tutkia ja selvittää applettien ominaisuuksia oli suurempi. Jonkinlaisen käsikirjoituksen /  suunnitelman teki melkein puolet ryhmästä. Selostusten siirto määriteltyyn kansioon tuotti vaikeuksia vaikka tavallisen tietokoneen käyttö oli opiskelijoille tuttu. Selostuksessa useampi ryhmä päätyi käyttämään videoa kuvien lisäksi.

Oppilaiden kommentteja IPADISTA
+ Kivan näköinen
– Kallis
+ Median katseluun sopiva
– Ei sovi suoraa Windows laitteiden kanssa

+ Helppokäyttöinen
–  Ei käytännöllinen ( ei työkalu)

+  Paljon sovelluksia
– Vaikeasti käytettävä käyttöjärjestelmä

+ Matkakäyttöön
– Kalliit sovellukset

Olavi Vaarala

Mobiilit ohjauskokeilut Jämsän ammattiopistossa

Yleinen

MOI

Listaan tähän tämän lukuvuoden aikana tehtyjä kokeilujani eri kurssien ja oppilaiden kanssa:

1. AO-blogi ympäristöviestinnän kurssilla

  • Ympäristönhoitajat pitivät kurssipäiväkirjaa omassa blogissa 10 ov:n opintokokonaisuuden aikana
  • Laadittiin videokameroilla videoita, joita editoitiin elokuvatyökalulla ja liitettiin blogin oppimispäiväkirjaan
  • Oppilaat innostuivat uudesta tavasta oppia

2. Facebook

  • Eräopaskurssilaisten tiedotus on hoidettu suljetun Facebook-ryhmän välityksellä
  • Toiminut erinomaisesti

3. Oma blogini

  • https://blogit.gradia.fi/tiimimestari
  • auttanut reflektoimaan omaa oppimistani ja jakamaan tietoa yhteistyökumppaneille eri hankkeissa
  • ohjannut opiskelijoiden blogeja, omilla ylläpitotunnuksillani
  • blogipäivityksiä tehty kannnettavalla, Ipadilla, tabletilla ja älykännykällä
  • opetus- ja ohjausvideoiden tuotanto GoPro-kameralla sekä screencast – o -maticilla

4. Moniviestin

  • testasin moniviestimen käyttöä
  • hyvä

5. OneDriven käyttö tiedostojen jakamisessa

  • Olen ottanut OneDriven projektimaisen opetuksen tueksi
  • Dokumenttien jakaminen ja projektihallinta

6. Yammer

  • koekäytössä syksyllä – ei vakiintunut käyttööni

7. Optima

  • vieriohjannut ja toiminut optimatukena henkilökunnalle ja opiskelijoille
  • koosteobjekti, hyvä
  • pedagogiikkaa ja työtilojen ulkoasua kehitettävä

8. AdobeConnectPro

  • työssäoppimisen ohjaus ja arviointikeskustelut
  • hyvä kokemus ja palaute

Lisää mobiilista toiminnastani löytyy omasta blogistani

https://blogit.gradia.fi/tiimimestari

 

Tabletti työvälineenä toppikäynnillä

Blogi oppimispäiväkirjana, Kauppa ja palvelut, Ope ja oppilaat materiaalin tuottajina, Ryhmäblogi ohjauksessa, Win 8 tabletti, Yleinen

TOP -merkonomiluokkamme kirjoittavat blogia työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä, koulun projekteistaan sekä oppimisestaan yleensä. Toimeksiantoihin meillä on Pennasen Heinin kanssa yhteinen ohjausblogi https://blogit.gradia.fi/topmerkonomi tai https://blogit.gradia.fi/visu, johon laitamme aina joitain kommenttejamme projekteista ja kaikki toppitehtävät.

Lähdin käymään yrityksiä läpi Koulutussopimuksientekokierrokselle. Ajattelin kokeilla itselleni jotain uutta ja samalla helpottaa työpaikkaohjaajien asioiden hahmottamista. Tärkeää kun tällaisessa tilanteessa on että ohjaajat tietävät, mitä oppilaat tekevät, miksi he niin tekevät ja mikä on lopputulos. Koulutussopimuksiin lisäsin tekstin, jota Heini oli jo alkuun työstänyt. Siinä kerrotaan lyhyesti oppimisblogeistamme, siitä että asiat on käyty läpi sekä mm. valokuvaamiseen liittyvät luvat. Kävin tekstin työpaikoilla läpi, keskustelimme asioista ja lisäksi näytin tai yritin näyttää ohjaajille ohjausblogiamme.

Osa blogimme, oppilaiden töiden sekä tehtävien esittelyistä sujui muitta mutkitta: ohjaajat olivat kiinnostuneita, keksivät heti yritykseen sopivia asioita ja nettikin toimi. Joukossa oli myös muutama ohjaaja, jotka silminnähden vierastivat blogi -ajattelua vaikka eivät mitään sanoneet.

Ongelmana oli myös tekniikka: nettiyhteys välillä toimi vähän aikaa ja joissain tapauksissa ei lainkaan. Tähän olen nyt jo tämän Windows -tabletin kanssa tottunut. Ihmettelen kyllä suuresti, että jos SIM -kortti on lykätty sisälle, niin mielestäni sen pitäisi toimia moitteettomasti. Itselläni ei omassa iPädissäni ole korttia, mutta työkavereillani sellaisen omaavissa iPädeissä on aina matkoilla yms. netti toiminut moitteettomasti. Keksin kuitenkin tähän ratkaisun. Otin esille oman iPhoneni ja kävimme siitä blogin läpi. Vikana ei siis ollut se, että olimme esim. vanhassa paksuseinäisessä, kylmähuoneesta tehdyssä toimistossa, koska muuten puhelimenkin yhteys ei olisi toiminut. Vai olenko nyt niin tekniikan ihmelapsi, että en vain ymmärrä missä vika? Lieneekö sitten palveluntarjoajan linjoissa eikä ihan vain omissa piuhoissani?

Kokemukset olivat hyviä kuitenkin yleisestä näkökulmasta. Visuaalisena ihmisenä haluan aina nähdä asiat kuvina tms. ja mielestäni tämä auttoi ohjaajia hahmottamaan, mistä on kyse. Haemme näin myös läpinäkyvyyttä opetukseen ja mielestäni tälläkin tavalla sitä tulee. Palaute oli mielestäni hyvä. Jään odottamaan ja toivomaan, että ohjaajat käyvät ainakin oman oppilaansa blogia katsomassa. Ja jos vaikka meille tulisi uusia ideoita siitä, mistä kannattaisi teettää syventäviä tehtäviä. Hankaluus tässä on kyllä se, että kaikissa työpaikoissa ei ole nettiä tai sitä ei ehditä käyttää. Jää siis osittain ohjaajien oman innostuksen piikkiin kurkkia, mitä oppilaan oppimisblogissa tapahtuu.