Avainsana-arkisto: työssäoppiminen

Tabletti työvälineenä toppikäynnillä

TOP -merkonomiluokkamme kirjoittavat blogia työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä, koulun projekteistaan sekä oppimisestaan yleensä. Toimeksiantoihin meillä on Pennasen Heinin kanssa yhteinen ohjausblogi https://blogit.gradia.fi/topmerkonomi tai https://blogit.gradia.fi/visu, johon laitamme aina joitain kommenttejamme projekteista ja kaikki toppitehtävät.

Lähdin käymään yrityksiä läpi Koulutussopimuksientekokierrokselle. Ajattelin kokeilla itselleni jotain uutta ja samalla helpottaa työpaikkaohjaajien asioiden hahmottamista. Tärkeää kun tällaisessa tilanteessa on että ohjaajat tietävät, mitä oppilaat tekevät, miksi he niin tekevät ja mikä on lopputulos. Koulutussopimuksiin lisäsin tekstin, jota Heini oli jo alkuun työstänyt. Siinä kerrotaan lyhyesti oppimisblogeistamme, siitä että asiat on käyty läpi sekä mm. valokuvaamiseen liittyvät luvat. Kävin tekstin työpaikoilla läpi, keskustelimme asioista ja lisäksi näytin tai yritin näyttää ohjaajille ohjausblogiamme.

Osa blogimme, oppilaiden töiden sekä tehtävien esittelyistä sujui muitta mutkitta: ohjaajat olivat kiinnostuneita, keksivät heti yritykseen sopivia asioita ja nettikin toimi. Joukossa oli myös muutama ohjaaja, jotka silminnähden vierastivat blogi -ajattelua vaikka eivät mitään sanoneet.

Ongelmana oli myös tekniikka: nettiyhteys välillä toimi vähän aikaa ja joissain tapauksissa ei lainkaan. Tähän olen nyt jo tämän Windows -tabletin kanssa tottunut. Ihmettelen kyllä suuresti, että jos SIM -kortti on lykätty sisälle, niin mielestäni sen pitäisi toimia moitteettomasti. Itselläni ei omassa iPädissäni ole korttia, mutta työkavereillani sellaisen omaavissa iPädeissä on aina matkoilla yms. netti toiminut moitteettomasti. Keksin kuitenkin tähän ratkaisun. Otin esille oman iPhoneni ja kävimme siitä blogin läpi. Vikana ei siis ollut se, että olimme esim. vanhassa paksuseinäisessä, kylmähuoneesta tehdyssä toimistossa, koska muuten puhelimenkin yhteys ei olisi toiminut. Vai olenko nyt niin tekniikan ihmelapsi, että en vain ymmärrä missä vika? Lieneekö sitten palveluntarjoajan linjoissa eikä ihan vain omissa piuhoissani?

Kokemukset olivat hyviä kuitenkin yleisestä näkökulmasta. Visuaalisena ihmisenä haluan aina nähdä asiat kuvina tms. ja mielestäni tämä auttoi ohjaajia hahmottamaan, mistä on kyse. Haemme näin myös läpinäkyvyyttä opetukseen ja mielestäni tälläkin tavalla sitä tulee. Palaute oli mielestäni hyvä. Jään odottamaan ja toivomaan, että ohjaajat käyvät ainakin oman oppilaansa blogia katsomassa. Ja jos vaikka meille tulisi uusia ideoita siitä, mistä kannattaisi teettää syventäviä tehtäviä. Hankaluus tässä on kyllä se, että kaikissa työpaikoissa ei ole nettiä tai sitä ei ehditä käyttää. Jää siis osittain ohjaajien oman innostuksen piikkiin kurkkia, mitä oppilaan oppimisblogissa tapahtuu.

 

 

 

Facebookin suljettu ryhmä TOP-päiväkirjana

Oppilaani lähtivät työssäoppimisjaksolle (TOP) marraskuun alkupuolella ja palaavat viikon kuluttua takaisin areenalle. TOP-jakso kestää neljä viikkoa ja painottuu asiakaspalveluun. Oppilaat ovat siis pääasiallisesti vaatetusalan liikkeissä, myymälöissä, pukuvuokraamoissa tai tarvikemyymälöissä.

Yhtenä TOP-jakson itsenäisenä oppimistehtävänä on päiväkirjan kirjoittaminen. Kyseinen tehtävä on kirjattu niin opetussuunnitelmaan kuin koulutussopimuksiin. Kuten aiempinakin vuosina kirjoitamme päiväkirjaa Facebookin suljettuun ryhmään. Teen joka viikon alussa kysymyksen, johon on tarkoitus vastata viikon kuluessa.

Kysymyksiä on ollut melko helppo tehdä, koska muotoilen ne suoraan OPS:n sisällöistä, joita tässä tapauksessa ovat asiakaspalvelu, yrityksen tuotteisiin ja tuotteiden hinnoitteluun sekä työyhteisön pelisääntöihin tutustuminen. Jokaisella TOP-jakson viikolla on siis oma teemansa.

Oppilaat näkevät toistensa vastaukset. Muiden vastaukset tukevat niiden oppilaiden kirjoittamista, joille se on aluksi vaikeaa. Myös kysymykset on ollut helpompi ymmärtää, kun näkee muiden vastauksia. Vastausten perusteella oman työssäoppimisjakson sisältöä voi verrata siihen, mitä muut tekevät omissa TOP-paikoissaan.

Osa oppilaista kysyy ryhmässä myös muita, käytännön TOP-jaksoon tai opiskeluun liittyviä asioita, jolloin kaikki pääsevät näkemään kysymykset ja vastaukset. Ryhmä toimii siten myös hyvänä informointivälineenä. Olen myös välittänyt ryhmän kautta muista olennaisia asioita.

Facebook on ollut oivallinen alusta ja oppilailta on tullut pääsääntöisesti hyvää palautetta. Ohjaavana opettajana olen kokenut mielenkiintoisena sen, että pääsen seuraamaan oppilaiden TOP-jaksoa reaaliajassa, ja voin puuttua asioihin aikaisessa vaiheessa, jos sellaiseen ilmenee tarvetta.

Facebookin käytön ainoana ongelmana on ollut se, että kaikki oppilaat eivät välttämättä halua liittyä siihen. Olen käyttänyt rinnakkaisina alustoina Optimaa tai Wilmaa, mutta niissä aktiivisuus ja yhteisöllisyys ovat olleet selvästi heikompia kuin Facebookissa.

Sirpa Vauhkala