Sosiaalinen hyvinvointi

Sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehditaan tukemalla sosiaalisia valmiuksia, edistämällä ryhmäytymistä, estämällä kiusaamista ja kannustamalla osallisuuteen ja yhteisvastuuseen. lukiolaisen profiili

  • ryhmäytyminen
  • tutortoiminta
  • suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä (Opiskelijahyvinvointisuunnitelman liitteenä)
  • ennakointi: nivelvaiheen tiedonsiirto aiemmasta oppilaitoksesta
  • ryhmänohjaajan opiskelijantuntemus: haastattelut ja oman ryhmän opetus
  • ryhmänohjauksen kehittäminen
  • tiimiopetus
  • yhteiset kahvitilaisuudet
  • opiskelijakunnan toiminta
  • hyvinvointiviikko, vanhojen tanssit ja muut tapahtumat

RYHMÄNOHJAUS, KIUSAAMINEN, TUTORTOIMINTA, LIIKUNTATUTORTOIMINTA JA RYHMÄYTYMINEN

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää pyritään ehkäisemään ennakolta hyvinvointia lisäämällä. Hyvinvoinnin lisääminen tapahtuu avoimen oppimisilmapiirin, laadukkaan opetuksen, viihtyisien oppimisympäristöjen, opiskelijoiden osallisuuden ja valinnaisuuden avulla.

Opintojen alkuvaiheessa ryhmäytymisellä on suuri merkitys. Ryhmään kuuluminen on nuorelle tärkeää ja turvallisessa ryhmässä oppiminen sujuu. Ryhmäytymisen apuna käytetään mahdollisesti nivelvaiheessa eli aiemmasta oppilaitoksesta saatuja tietoja. Ryhmien luomisessa voidaan huomioida mahdollinen aikaisempi kiusaaminen ja sen jatkumisen ehkäiseminen. Ohjausryhmän tulisi olla asenteeltaan ja ilmapiiriltään positiivinen ja jokaisen tulisi kokea itsensä tärkeäksi ryhmän jäsenenä.

Linkkejä ryhmäyttämiseen:

Ensimmäisenä koulupäivänä ryhmäyttämiseen tulisi käyttää mahdollisimman paljon aikaa. Ryhmänohjaajan tukena ja apuna tässä toimivat tutor-opiskelijat, joita lukiokoulutuksessa on yleensä noin 3-4 hlö/ryhmä. Tutorit ovat vertaisohjaajia ja -tukihenkilöitä, jotka pyrkivät toiminnallaan edistämään ryhmäytymistä ja auttamaan lukiotaipaleensa alussa olevia tutustumaan toisiinsa ja löytämään paikkansa uudessa yhteisössä. Tutorit valitaan 2.vuositason opiskelijoista ja heidät koulutetaan edellisenä keväänä tehtäviinsä. Myös se, kenen opettajan ja ryhmän kanssa he tulevat toimimaan sovitaan keväällä yhteisissä tapaamisissa. Syksyn ensimmäisen päivän ohjelmaa suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden, tulevien ryhmänohjaajien sekä opinto-ohjaajien kanssa ja näin ryhmänohjaaja sekä tutorit voivat sopia itselleen sopivat tavat toimia aloittelevien opiskelijoiden tukemiseksi. Opettajan ei kuitenkaan tule ulkoistaa ryhmäyttämistä tutoreille, vaan hänen tulee osallistua siihen myös itse.

Tutoreiden koulutuksessa keväällä tulisi painottaa, että erityisesti yksinäisiin opiskelijoihin tulee kiinnittää huomiota. Tutortoiminnan kehittämisen yksi näkökulma voisi jatkossa olla esimerkiksi lautapelivälituntien järjestämistä tai muuta yksinäisyyden vähentämiseksi aktiivisesti suunnattua toimintaa.

Liikuntatutortoiminnalla on yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus. Erilaiset liikuntaan ja yhdessä tekemiseen keskittyvät toiminnot mahdollistavat sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymisen. Linkki: Liikuntatutortoiminta

Koulussa toimii myös digitutoreita, jotka auttavat tietoteknisten ongelmien kanssa. Kansainvälisyystutorit

Ryhmäyttäminen on jatkuvaa toimintaa ja sen tulisi olla kiinteä osa opetusta. Ryhmäytyminen leimataan usein leikiksi ja lauluksi, mutta sen merkitys ryhmän toiminnan, oppimisen ja turvalliseksi kokemisen kannalta on merkittävä. Ryhmäyttämistä tulee tehdä aina, kun ryhmään tulee tai siitä poistuu henkilö. Jokaisen uuden jakson ja kurssin alussa ryhmäytymiseen tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Lukion alkaessa opiskelijoiden kanssa käydään läpi järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt tukevat hyvinvointia asettamalla rajoja ja vastuuta. Saman keskustelun yhteydessä tulisi  käydä läpi myös kiusaamiseen ja sen käsittelyyn liittyvä suunnitelma, jotta opiskelijat ymmärtäisivät, että opiskelijalla on oikeus saada apua tullessaan kiusatuksi, häirityksi tai kohdatessaan väkivaltaa.

Linkki: Opiskeluhuoltosuunnitelma

Ryhmänohjaajan rooli opintojen alkuvaiheessa voi olla ryhmän toiminnan kannalta merkittävä. Lukujärjestysteknisin keinoin pyritään takaamaan, että ryhmänohjaaja opettaisi omaa valvontaluokkaansa mahdollisimman paljon heti syksyn alusta  ja ryhmä pysyisi ainakin syyslukukauden alun mahdollisimman kiinteänä. Tämän on todettu lisäävän opiskelijoiden viihtyvyyttä uudessa elämäntilanteessa.

Ryhmänohjaajan kanssa käydyt haastattelut antavat mahdollisuuden kertoa ryhmässä tapahtuvista asioista, joita ryhmänohjaajan voi muutoin olla vaikea havaita. Ryhmänohjaajan haastattelun lisäksi ryhmien ilmapiiriä ja tilannetta seurataan mm. kyselyjen avulla.

Ryhmänohjaaja vastaa ohjausryhmänsä viikoittaisista ryhmänohjaustuokioista. Ryhmänohjauksen kehittämishanke pyrkii kehittämään tätä noin 15 minuuttista tuokiota enemmän pelkästä tiedonvälitystapahtumasta toiminnalliseen ja vuorovaikutteisempaan suuntaan.

TIIMIOPETUS

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen Lyseon lukiossa syksyllä 2016 lukionsa aloittava lyseolainen voi valita polun, jossa lukio suoritetaan suurelta osin tiimissä opiskellen. Tiimiopetus on lisännyt opiskelijoiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Tuttujen opiskelijoiden kanssa saavutettava turvallinen ryhmähenki lisää merkittävästi opiskelijoiden hyvinvointia. Aiempien tiimikurssien palaute nimenomaan viihtyvyyden kannalta on ollut merkittävää ja sen vaikutuksista on voitu raportoida jopa opiskelijaterveydenhuollossa.

Tiimikursseista on edetty kohti tiimipolkua, jossa opiskelija suorittaa useita kursseja tiimeissä työskennellen. Ottaessaan vastaan opiskelupaikan opiskelija ilmoittaa kiinnostuksensa opiskella tiimipolulla. Kiinnostuneista valitaan n. 30 opiskelija ryhmä. Opintopolun keskeisinä ajatuksina ovat oppiaineiden integraatio, opettajien ja opiskelijoiden tiimityöskentely, uudenlaisten arviointitapojen toteuttaminen ja pedagogisen teknologian laajamittainen käyttö. Tiimiopiskelussa korostuvat vuorovaikutus, tutkiva asenne ja oman vastuun kantaminen.

Tiimipolulla osa lukiokursseista yhdistetään 2 – 4 kurssin ilmiöpohjaisiksi paketeiksi. Opiskelijat työskentelevät pysyvissä 4 – 5 hengen tiimeissä harjoitellen tiimityötä, ja heidän on mahdollista suorittaa iso osa opinnoistaan linjan kautta.

Soveltavissa opinnoissa opiskelijoilla on valittavana erilaisia projekteja ja tiimit voivat myös kehittää aivan oman projektinsa omien mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti.

Opintojen alusta alkaen opiskelijat valmistautuvat tiimiopiskelun huipentumaan: ulkomailla toteutettavaan työelämälähtöiseen projektiin, jonka ajankohtana on lukion kolmannen lukuvuoden alku. Esimerkkinä tiimipolun ensimmäisen vuoden kurssit:

  • 1. jakso: Häikkä (HI1, ÄI1)
  • 2. jakso: Psäikkä (PSY1, ÄI2, ÄI7)
  • 3. jakso: Yksittäisiä kursseja
  • 4. jakso: Yksittäisiä kursseja
  • 5. jakso: Muikku (ÄI3, KU2, MU1)
  • 6. jakso: Kultsi (HI4, ÄI5, ENA3, KU4)

Linkki: TeamEd-tiimipolku

YHTEISET KAHVIT

Lukiokoulutuksen opiskeljoiden ja henkilökunnan yhteisiä kahvitilaisuuksia järjestetään kerran kuukaudessa. Paikalla on psykologi, kuraattoori sekä oppilaitospappi. Tarkoituksena on lisätä epävirallisia kohtaamisia, joissa henkilökunta ja opiskelijat kohtaavat luontevalla tavalla toisiaan arjessa. Kahvitilaisuuden ajankohta on perjantaisin ruokailun yhteydessä klo 12.00-12.30.

OPISKELIJAKUNNAN JA SEN HALLITUKSEN TOIMINTA

Opiskelijakuntatoiminta on yksi keskeinen lasten ja nuorten osallistumista sekä vaikuttamista edistävä lakiin perustuva toimintamuoto. Lukiolaki (27§, 31 §) velvoittaa oppilaskuntatoiminnan pakolliseksi osaksi lukiokoulutusta.

Koulun opiskelijat muodostavat opiskelijakunnan, joka valitsee keskuudestaan hallituksena. Opiskelijakunnan tehtävänä on kehittää kouluyhteisön toimintaa ja vaikuttaa opiskelijoita koskeviin kysymyksiin. Opiskelijakunnan hallitukset ottavat osaa opiskelijoita koskevaan päätöksentekoon antamalla lausuntoja sekä esittämällä mielipiteitä. Opiskelijakuntien hallitusten edustajien osallisuus lukiokoulutuksen ja lukioiden johtoryhmissä. Opiskelijakunnan hallituksen tulisi olla elin, jonka kautta yksittäiset opiskelijat voivat viedä eteenpäin ideoitaan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Opiskelijakunnalla on merkittävä rooli kouluyhteisön yhteishengen luomisessa ja nuorten demokratiakasvatuksen edistämisessä. Opiskelijakunta järjestää yhteisiä tapahtumia sekä teemapäiviä, jotka tuottavat usein yhteisöllistä hyvinvointia, esimerkkinä opiskelijoiden talvirieha,erilaiset juhlat, potkiaiset ja penkkarit.

HYVINVOINTIVIIKKO JA MUUT TAPAHTUMAT

Tapahtumien, tempausten sekä yhteisten juhlien kautta luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka lisää sosiaalista hyvinvointia. Vuosittain toistuvat, lukioiden omat teemapäivät ovat vahvoja perinteiden ja koulukulttuurin siirtäjiä ja me-hengen luojia. Tällaisiä tapahtumia ovat mm. Lyseon päivä, opiskelijakunnan talviliikuntatapahtumat sekä vanhojen tanssit, joissa opiskelijat kohtaavat toisiaan yli ryhmä- ja vuosiluokkien.

Linkki: Hyvinvointiviikko

hyvi